Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan vuonna 1964, jolloin opetussuunnitelmakomitean ehdotuksen mukaisesti opetussuunnitelmaan on lisätty oppilaalle vieraan kielen opetus eli toisen kotimaisen tai englannin kielen opetus. Kansanopetuksen ja kansankoululaitoksen kehityksestä voi lukea Urho Somerkiven artikkelista Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina. HS:n artikkelissa kesäkuussa 1964 uutisoidaan asiasta, mutta artikkeli on maksumuurin takana (käytettävissä useimmilla kirjaston asiakaskoneilla).
Ennen vuotta 1964 kielten opetus on ollut mahdollista vapaaehtoisena aineena, koska vuoden 1957 kansakoululaki antaa mahdollisuuden antaa opetusta enintään neljä tuntia viikossa...
Näädästä löydät tietoa esim. Google-haulla http://www.google.com käyttäen hakusanaa "näätä" tai "näätäeläimet". Ohessa malliksi kaksi osoitetta:
http://www.oulu.fi/northnature/finnish/Suomi/talvikansio/talviankara2a…
http://www.keuruu.fi/pihlajavesi/pihlajacd/metsapol/esnaata.htm
Kirjoista esim. "Suomen eläimet : 1 : nisäkkäät", ISBN 951-35-4754-x, sisältää artikkelin näädästä sivuilla 236-239. Suomen luonto-sarjan teoksessa "Nisäkkäät" , ISBN 951-35-6370-7, on näätää koskeva artikkeli sivuilla 200-204.
Kirjastoissa lainattavissaa olevien kirjojen niteiden lainasta ei automaattisesti makseta mitään suuntaan eikä toiseen, vaan nyrkkisääntönä on, että kirjailijat, kääntäjät, piirtäjät yms. saavat kirjastokorvauksena hakemuksesta korvauksen siitä, että heidän teoksiaan on lainattavissa kirjastoissa Suomessa.
Kirjastokorvaus
Puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille ja nykyään myös säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana. Kirjastokorvaukset eivät ole varsinaisia tekijänoikeusmaksuja, sillä niitä ei makseta automaattisesti eikä täsmälleen käytön mukaan, vaan anomuksesta yleisen harkinnan perusteella.
Kirjailijoiden ja...
Tässä joitakin matkustamisen historiaan liittyviä kirjoja, joista voi löytyä tietoja autonomian ajan suomalaisten matkustamisesta:
Matkakuumetta: matkailun ja turismin historiaa. Toim. Taina Syrjämaa. Turku 1994.
Mikä maa – mikä valuutta? : matkakirja turismin historiaan. Toim. Auvo Kostiainen, Katariina Korpela. Turku 1995.
Eurooppalainen matkustaa. Helsinki 1995. (Eurooppa-sarja).
Laiva saapui Helsinkiin : Helsingin matkustajalaivaliikenteen kehitys 1830-luvulta nykypäivään. Toim. Riitta Blomgren, Thure Malmberg, Peter Raudsepp. Helsinki 1996. 3. p.
Matkailijan ihmeellinen maailma : matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme. Auvo Kostiainen et al. Helsinki 2004.
Tämänkaltaista matkustustietoa saattaisi löytää myös yleisemmistä...
Kokoelmassa Kuinka kaukaa tähän hetkeen vuodelta 1984 on nimetön runo, joka kertoo lapsen lähdöstä lastenkotiin. Siinä lapsi ottaa nallen mukaansa, koska ei voi nukkua ilman sitä.
Varsinaista transvestiittimurhaajaa ei mainittujen kirjailijoiden tuotannosta valitettavasti kyetty paikallistamaan. Heleena Lönnrothin dekkarissa Sikakosto (Kustannus-Mäkelä, 1998) esiintyy kyllä skitsofreninen murhaajatar Ranghild ”Raikka” Ström, joka ei kylläkään ole varsinainen transvestiitti. Risto Karlssonin kirjassa Helvetin enkeli (WSOY, 1981) murhaaja on viittaan pukeutunut naiseksi luultu mies.
Muita asiaa etäisemmin sivuavia suomalaisia dekkareita :
Arhippa Pirkko : Jo katkee maalinauha. 1971 Weilin + Göös, 1993 Kustannus-Mäkelä. (homoseksuaalisuus)
Lehtolainen, Leena : Ennen lähtöä . Tammi, 2000. (homoseksuaalisuus)
Joensuu, Matti Yrjänä : Harjunpää ja rakkauden nälkä. Otava, 1993. (tirkistely)
Kirstilä, Pentti : Hanhivaara ja...
Vaihtoehtoja haun tekemiseen on moniakin. Esim. näin:
Kirjoita HelMetin etusivun hakuruutuun "englannin kieli", napsauta linkkiä "Tarkenna hakua", valitse pudotusvalikosta aineistolajiksi CD-ROM ja napsauta painiketta "Hae". Saat aluksi tulokset relevanssijärjestyksessä, mutta tuloslistan yläpuolelta voit valita järjestyskriteeriksi julkaisuvuoden, jolloin saat tulokset järjestyksessä uusimmasta vanhimpaan. Kyllä listassa näyttää olevan paljonkin Windows XP:lle sopivia romppuja. Yhteensopivuuden näet kunkin nimekkeen täysistä tiedoista kohdasta "Järjestelmävaatimukset".
Halutessasi voit myös jo hakua tehdessäsi rajata tulokset tietyn vuoden jälkeen julkaistuun aineistoon kirjoittamalla valitsemasi vuoden kohtaan "Julkaisuvuosi jäkeen". Jos...
Kyllä.
Esim. Kirjasto Omenassa ja Tapiolan kirjastossa on tällainen cd: The Pulse of Africa : drums and rhythms from Senegal, Ghana, Mali, Congo, Botswana, Nigeria, Mozambique...
Sellon kirjastosta löytyy cd The Drummers of Burundi.
HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) voi etsiskellä lisää afrikkalaista musiikkia. Valitse etusivun yläpalkista musiikki. Laita hakusanoiksi rummut Afrikka perinnemusiikki. Valitse aineistoksi cd ja klikkaa hae. Sieltä saat listan. Laitan tähän mukaan valmiiksi kyseisen listan.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=rummut**+afrikka+perinnemusiik…
Voit myös pyytää lisätietoja kirjastosi henkilökunnalta. Jos omassa lähikirjastossasi ei ole afrikkalaista musiikkia, voit tehdä varauksen muiden kirjastojen...
Kysymyksesi liittyy ymmärtääkseni suomeksi käännetyn kirjallisuuden syntaksin eli lauserakenteen tutkimukseen. Aihetta on tutkittu toistaiseksi todella vähän. Kirjassa Käännössuomeksi : tutkimuksia suomennosten kielestä (951-44-6231-9, Tampereen Yliopisto 2005) on Hanna Arosen artikkeli (s. 245-263), joka käsittelee parenteettisuutta eli lauseyhteydestä irrallisia lisäyksiä englannista suomeen käännetyissä akateemisissa teksteissä. Tämäkään ei ole täsmäosuma, sillä kohteena ovat akateemiset tekstit ja parenteeseihin sisältyy muillakin kuin sulkumerkeillä - esimerkiksi ajatusviivoilla - erotettuja virkkeen osia. Samaisesta artikkelista sekä sen lähdeluettelosta voit kuitenkin kenties päästä eteenpäin.
Tampereen yliopiston Humanika-...
Tarvitsetko välttämättä vuoden 2006 painosta, vai kävisikö myös vuoden 2007 painos? Jälkimmäistä olisi nimittäin Opiskelijakirjastossa ja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa, jotka sijaitsevat Helsingin keskustassa, joskin niissä olevat kappaleet ovat juuri tällä hetkellä lainassa. Jos sinulla ei ole noissa kirjastoissa käytettävää Helka-korttia, voit hankkia sen jommastakummasta kirjastosta ja tehdä sitten kirjasta varauksen. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/yhteydenotto.html.
Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi kertoo, ettei tuota vuoden 2006 painosta näyttäisi löytyvän Suomen maakuntakirjastoista eikä tieteellisistä kirjastoista. Ulkomailta se on...
Hei,
juontajan työstä on ilmestynyt v. 2009 Marjo Kaivolan teos Tahdon juontajaksi: unelma-ammattiin ilman missikisoja.
Hyödyllisiä kirjoja yleisemmin voisivat olla useat puheviestinnän ja esiintymis- ja ilmaisutaidon kirjat, joita löydät kirjastosta luokasta 77.2. Tässä muutamia esimerkkejä:
Kihlström: Karismakoodi. 2007
Karhu: Viesti vakuuttavasti. 1997
Kylänpää ym. Esitystaito. 1995
Nieminen: Esiinny eduksesi. 2009
Nilsson: Tehokas esiintymistekniikka. 1998
Stuart: Viesti tehokkaasti, esiinny vakuuttavasti. 2001
Tammivuori: Nauti esiintymisestä. 2000
Aulanko: Rohkeasti puhumaan. 1999
Näiden teosten saatavuuden voit tarkistaa Seinäjoen kaupunginkirjaston Seitti-verkkopalvelusta https://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2
Voisikohan kyseessä olla Bo Carpelanin runo "Tammi" kokoelmasta "Uudet runot" vuodelta 2007? Runo alkaa näin: "Runko tumma / omassa hämärässään..." Saat koko runon sähköpostiisi.
Lähde:
Carpelan, Bo: Uudet runot (suom. Cai Westerberg, Otava, 2007)
Kirjasarjan Navis Fennica: Suomen merenkulun historian osassa3 (WSOY, 1994) kerrotaan hinaajalaivastojen synnystä Kemiin. Vuonna 1893 oululaiset Bergbomin ja Snellmanin kauppahuoneet perustivat Trävaru Ab Kemin, josta 1916 tuli Ab Kemi Oy. Yhtiöllä oli useita sahoja Perämeren rannikolla ja hinaajat saivat nimen Kemi ja perään järjestysnumeron. Valtion metsäteollisuuslaitoksista muodostettiin vuonna 1932 Veitsiluotio Oy. Tämänkin yhtiön hinaajille annettiin yhtiön nimi ja perään numero.
Hinaaja nimi Hector kuului Haukiputaan Martinniemen sahalle,muita nimiä olivat Erkki, Kelo, Nils, Pomo ja Pölli. Myöhemmin kaikki yhtiön hinaajat saivat nimen Martti. Saha siirtyi aikoinaan Raahe Oy:lle ja lopulta monien yhtiöliitosten jälkeen Rauma-...
Voisiko kuitenkin olla kyseessä Olavi Virran säveltämä ja laulama tämänniminen laulu? Sanoittaja on Lauri Jauhiainen ja levytysvuosi 1954. Se löytyy Olavi Virran CD:ltä Kootut levyt Osa 14. Eino Virtanen toimi tässä levytyksessä Virtaa säestävän orkesterin jäsenenä ja sovitti esityksen.
Viola-tietokannassa on lisäksi Eino Virtasen orkesterin säestämä Timo Jämsenin vuonna 1961 äänittämä kappale "Miksi tämän teit", joka on Sauvo Puhtilan eli Saukin käännös Dorian Burtonin sävelmästä What you've done to me. Tämä esitys on julkaistu mm. Timo Jämsenin kokoelma-CD:llä Yyterin twist (1998).
Käännöksestä ei ole olemassa julkaistua nuottia, kuten ei myöskään tuosta Olavi Virran sävellyksestä. Pop jazz arkistossa on kuitenkin Eino Virtasen...
valitettavasti tarkempaa tietoa Sohlman suvun historiasta ei löydy. Ainoa konkreettinen tiedonmurunen nimeen liittyen löytyi Ilkka Raunion teoksesta Adlercreutzeista Österbladheihin, eli Sohlman nimeä on suomennettu muotoihin Sormanen ja Suulamo. Valitettavasti näistäkään nimistä ei lisätietoa jatkon kannalta löytynyt. Lisätietoa Sohlman nimeen liittyen voi tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, linkin takaa löytyy myös puhelinneuvonnan numero:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Etsin tieto Internetin lisäksi teoksista:
Ilkka Raunio: Adlercreutzeista Österbladheihin
Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto 1 (1998) ja 2 (2003)
Sukunimiopas: uusia suomalaisia sukunimiä (1952)
Helsingin kaupunginkirjaston ja samalla Itäkeskuksen kirjaston aineiston valinta ja hankinta tapahtuu sopimustoimittajien Bookyn ja BTJ:n kautta. Sopimustoimittajat julkaisevat aineistolistoja, joilta kirjastomme henkilökunta valitsee aineistoa osastoittain. Lastenosasto valitsee lasten aineiston, tietopalvelutiimi aikuisten aineiston ja musiikkiosasto aikuisten musiikkiaineiston. Osa aineistosta valitaan kirjastoihin keskitetysti. Sellaista ovat esimerkiksi bestseller-kirjat. Itäkeskuksen kirjaston hankinnan erityinen painopiste on lastenaineistossa. Muussa tapauksessa hankintaa määrittää eri kokoelmanosiin kohdistuva lainausaktiivisuus.
Kokoelmaa ja sen kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti. Päivittäin poistettavaa aineistoa ovat esimerkiksi...
Seuraavissa kirjoissa käsitellään sosiaalihuollon ja -palveluiden arviointia:
Marjamäki, Pirjo: Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja riittävyys lokakuussa 1994 (Sosiaali- ja terveysministeriö, 1995) ; Syyrakki, Leena: Tuloksellisuuden arviointi sosiaalitoimessa (Jyväskylän kaupunki, 1993) ; Kuntalaisten arviot ja osallisuus sosiaali- ja terveyspalveluihin (Univercity of Kuopio, 1997) ; Salmela, Tuula: Kuntalaiset ja sosiaalitoimi : palautetietoa asiakkaiden haastattelujen valossa (Espoon kaupunki, 1989) ; Paananen, Ilkka-Tapani: Sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön kohde, merkitys ja vaikutukset : pohdittavina arvioinnin kriteerit ja käytännöt (Helsingin kaupunki. Sosiaalivirasto, 1990) ; Näsänen, Merja: Arviointitutkimuksesta...
Suomen kielen etymologiset sanakirjat ovat perinteisesti esittäneet rohdon ruoho-sanan yhteyteen kuuluvana johdoksena. Uudempana selityksenä on tämän rinnalle noussut tulkinta, jonka mukaan rohto voisi sellaisenaan olla lainaa siitä indoeurooppalaisten kielten kasvia tai yrttiä merkitsevästä sanasta, josta juontuu esimerkiksi nykyruotsin grod (itu).
Vuodesta 1949 Rohtona tunnettu japanilainen lääkevalmistaja näyttää aloittaneen toimintansa eri nimisenä, ja Rohto-sana esiintyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1909 sen valmistamien silmätippojen nimessä. Rohto-tipat oli nimetty silmälääkäri von Rothmundin mukaan, joka oli toiminut niiden kehittäjän Toyotaro Inouen professorina. Yhteys suomen kielen rohto-sanaan...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy useita B2- ja B3-tason saksan kielen lukion oppikirjoja. Esimerkiksi oppikirjasarjat Antenne ja Magazin.de.
Nämä tasoluokitukset eivät tosin taida vastata yleisen eurooppalaisen viitekehyksen mukaista taitotasoa, vaan tarkoittavat lukion oppimäärää.
Kokoelmastamme löytyy kuitenkin ainakin yksi oppikirjasarja, joka varmuudella vastaa yleiseurooppalaisen tasomäärittelyn B- ja C-tasoja: Mittelpunkt-sarja (tasoina B2 ja C1).
Kirjastosta saattaa löytyä enemmänkin B2.1 tason ja sitä ylempien tasojen oppikirjoja. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että läheskään kaikki kielten oppikirjat eivät sisällä merkintää eurooppalaisen viitekehyksen...
Autojen historiasta löytyy aineistoa pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmasta http://www.libplussa.fi/ kirjoittamalla asiasanakenttään hakusanat: autot historia.
Hakutuloksesta löytyy esimerkiksi seuraavia kirjoja:
Auton vuosisata
Kangasala, Mobilia, 1999
The encyclopedia of cars
Volume 1,2,3,4,5,6
Philadelphia, Chelsea House; cop. 1998
Glenning, Christer
Vuosisatamme autot
Buckley, Martin:
The world encyclopedia of cars the definitive guide to classic and contemporary cars from 1945 to the present day
Ineternetistä löytyi Googlen haulla http://www.google.com/ kirjoittamalla hakusanakenttään. cars history seuraavia linkkejä: http://www.ipl.org/exhibit/sloan/
http://www.classiccars.net/history.htm
http://www.yahooligans.com/...