Mika Waltarin Helsinki-aiheisia teoksia ovat Appelsiininsiemen, Isästä poikaan, Jättiläiset ovat kuolleet, Koiranheisipuu ja neljä muuta pienoisromaania, Kuka murhasi rouva Skrofin, Mies ja haave, Palava nuoruus, Surun ja ilon kaupunki, Suuri Illusioni.
Muita praktikumtyöhösi sopivia tiedonlähteitä ovat esim. Waltarin Kirjailijan muistelmia (toim. Ritva Haavikko), Markku Envallin Suuri illusionisti. Tirkkonen, Marja-Liisa: Suomalaisia kulttuurikoteja.
On myös tehty opinnäyte, joka sivuaa aihettasi: Tuomi, Sanna-Marja: Mika Waltarin Helsinki-trilogian ainekset, Helsinki : Helsingin yliopisto, 1991. Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, kotimainen kirjallisuus
Aihetta käsittelevät myös seuraavat artikkelit: Arohonka, Anssi: Kirjojen ja...
Joissakin ”Hiljaa virtaa Donin” suomenkielisissä laitoksissa on tosiaan maininta, että käännös on tehty ”tekijän korjaaman vuonna 1953 ilmestyneen painoksen mukaan”.
”Hiljaa virtaa Donin” venäjänkielinen laitos vuodelta 1991 sisältää artikkelin jossa esitellään romaanin julkaisuhistoriaa. Vuoden 1953 laitosta kuvataan erittäin kriittisesti. Artikkelin mukaan laitoksen tekstiä ei ole muokannut tekijä, vaan toimittaja, joka halusi siistiä Šolohovin kieltä: ”Laitoksen toimittaja, muuan K. Potapov, ”Pravdassa” työskentelevä lehtimies, otti tehtäväkseen kääntää Šolohovin romaanin tekstin ”kirjakielelle”. Hän teki romaaniin joitakin satoja korjauksia ja kirjoitti kokonaisia jaksoja uudelleen omaan tapaansa. Laitos jäi synkäksi muistomerkiksi...
Kiinan viimeisestä keisarista löytyy omaelämäkerta Pu Ji: Viimeinen keisari: Taivaanpojan tie lohikäärmevaltaistuimelta Pekingin puutarhatyöläiseksi (1988).
Kirjastopalvelu välittää kirjoja kirjastoihin Suomessa. Heidän yhteystietonsa löytyvät heidän sivultaan https://www.kirjastopalvelu.fi/yhteystiedot.
Voit tarjota kirjaasi myös Kirjavälitykseen, https://www.kirjavalitys.fi/. Kirjavälitys välittää kirjoja kirjakauppoihin.
Kirjastot.fi-sivuilla on Kirjallisuus-kanavalla Pienkustantajien uutuuksia –palsta , jossa pienkustantajat voivat julkaista ilmoituksia uusista teoksistaan, https://www.kirjastot.fi/forum/404.
Kirjaa kannattaa markkinoida myös suoraan kirjastoihin. Kirjastojen yhteystietoja löydät Kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/.
Suomen perintökaaren mukaan kuulutte ns. toissijaisiin perillisiin. Perintökaari 2 luku 2§
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Toisaalta Perintökaaren 7 luvun 1 § mukaan vain rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus lakiosaan perittävän jälkeen.
Jäämistöstä voidaan määrätä testamentilla. Testamentteja voi olla erilaisia. Yleistestamentti voi kattaa testamentin tekijän koko omaisuuden tai vain määräosan testamentin tekijän koko omaisuudesta tai jäljelle jäävän osan, kun testamentin tekijän kaikki muut määräykset on toteutettu.
Erityistestamentin kohteena voi olla tietty esine omistusoikeuksin, tietty raha-arvo tai koko omaisuus omistusoikeutta vähäisemmin oikeuksin (käyttöoikeus tai oikeus...
Sanattomia lauluesityksiä ei voi hakea kirjastojen tietokannoista millään tietyllä yhdellä tavalla, jolla löytäisi kaikki sanattomat lauluesitykset. Asiasanalla vokaliisit voi löytää jotain, mutta sitä ei ole käytetty järjestelmällisesti jokaisen laulun kohdalla. Vokaliisi tarkoittaa sanatonta laulamista ja sanatonta laulua sävellyksenä. Toinen asiasana, jolla voi löytää sanattomia lauluesityksiä, on scatlaulu. Se on jazzissa käytetty laulutekniikka. Tätäkään asiasanaa ei ole käytetty järjestelmällisesti jokaisen laulun kohdalla. Piki-verkkokirjastossa (pikikirjasto.fi) on käytössä kielivaihtoehto "ei kielellistä sisältöä", mutta sekään ei auta tässä tapauksessa, koska tätä vaihtoehtoa ei ole käytetty sanattomia lauluesityksiä...
Kyseessä on Ilmari Kiannon nimeämätön runo. Sen toinen säkeistö alkaa näin:
"Riika, Riika, riemun ranta,
Kielten kilske kolmikanta..."
Runo löytyy Kiannon teoksesta Poika maailman kylillä : muistelmia matkalta Puolaan ja Tšekkoslovakiaan via Viro ja Latvia (Suomen kirja, 1946). Kirja kuulu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Saatavuustiedot näkyvät HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/
Voisikohan kyse olla Susan Cooperin Pimeä nousee –sarjasta. Hevosenkengät esiintyvät sarjan toisessa osassa, nimeltään Pimeä nousee. Olkiukko on oikeastaan olkiakka ja se poltetaan kolmannessa osassa nimeltä Viheriä noita.
Susan Cooperin Pimeä nousee -sarjassa on kaikkiaan viisi osaa:
Yllä meren, alla kiven (WSOY, 1979)
Pimeä nousee (WSOY, 1979)
Viheriä noita (WSOY, 1980)
Kuningas Harmaa (WSOY, 1980)
Hopeapuu (WSOY, 1981)
Sarjan kirjoista on 2000-luvulla otettu uudet painokset.
Entropia on fysiikassa käytetty suure epäjärjestyksen määrälle (suljetussa) järjestelmässä. Entropia on täydellinen, kun järjestelmässä ei ole havaittavissa mitään järjestystä. Termodynamiikassa sen sovelluksena on toinen sääntö, jonka mukaan entropia kasvaa suljetussa järjestelmässä vääjäämättä, ei koskaan vähene. Termi on otettu käyttöön myös informaatioteoriassa, jossa sillä viitataan informaation määrään (joka on käytännössä pitkälle sama asia kuin fysiikassakin).
"Entalpia" on englanninkielisen Wikipedian mukaan termodynaamisen potentiaalin suure, eikä siis ymmärtääkseni ole varsinainen entropian "käänteinen" termi. Mikään ei silti estä puheen kehityksen tutkijoita ottamasta tällaista termidynamiikan termiä ja käyttämästä sitä...
Laulussa Pieni marttyyri isä ei halua, että Anna menee pyhäkouluun, ja uhkailee: "Pyhäkouluun jos sä menet... varmaan käyn sun tappamaan." Äiti lupaa, että Anna saa mennä pyhäkouluun, kunhan tulee kotiin ennen juopunutta isäänsä. Annan tullessa kotiin isä onkin jo kotona, ja "silloin isä vihastuen, syöksee kurjan lapsen luo, lyöpi ilman armahdusta, että virtaa verivuo."
Laulun melodianuotinnos ja sanat löytyvät nuotista Karjalaisia kansanlauluja Impilahdelta, jonka on toimittanut Simo Härkönen (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1967). Laulusta saattaa olla muitakin toisintoja. Tässä nuotissa olevan version Simo Härkönen on tallentanut vuonna 1911 syntyneeltä henkilöltä, josta kerrotaan vain nimikirjaimet T. T. Laulu alkaa: "Kuules...
Helppolukuisia ja toimintaa sisältäviä klassikkoja voisivat olla vaikkapa Mika Waltarin Fine van Brooklyn (149 s.), John Steinbeckin Hiiriä ja ihmisiä (133 s.) ja Jack Londonin Erämaan kutsu (120 s.).
Aviopuolisoiden keskinäisen hallintaoikeustestamentin malli löytyy esimerkiksi teoksesta:
Kodin lakitieto II, asiakirjamalleja, WSOY, 1999.(65 s)
Teoksen sijaintitiedot voit tarkista HelMet - aineistohausta, http://www.helmet.fi .
Lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä voimassa olevan kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen. Nämä ovat:
EU-maiden henkilöllisyystodistus
passi
suomalainen ajokortti
kuvallinen Kela-kortti
Helsingin vastaanottokeskuksen asukaskortti
Kotiosoitteen on oltava Suomessa.
Alle 15-vuotias, laitos tai yhteisö saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella. Suostumus annetaan oheisella lomakkeella. Sen molemmat osat on täytettävä.
Kirjastokortti on henkilökohtainen. Kirjastokortin omistaja tai takaaja on vastuussa kaikesta hänen kortillaan lainatusta aineistosta. Jos kortti katoaa, pitää siitä ilmoittaa välittömästi kirjastoon.
Kortti on aina esitettävä lainattaessa ja lainoja...
Suomen historiaa lapsille löytyy esim. seuraavista
kirjoista:
Hanste, Tuulikki: Tarua ja totta: Suomen historian
lukemisto (WSOY)
Aikamatka Suomen historiaan (WSOY)
ja keskiajasta kertova Hetemaa: Suomen keskiaika.
Jos on intoa ja aikaa perehtyä löytyy Maijaliisa Dieckmannilta Porvoon historiasta kertovia lasten kirjoja: Keisari ratsastaa kaupunkiin
Kolme hopeasormusta
Hopeasormuksen taika.
Kuninkaantiestä löytyy lukuisia kirjoja, tässä muutama
esimerkki:
Gardberg C J: Kuninkaantie (Otava)
Kuninkaantieltä kerrottua: matkailijoiden kuvauksia 1700-luvulta (SKS), kirjat ovat aikuisille tarkoitettuja.
Kuninkaantiestä löytyy runsaasti materiaalia, lisää aineistoa voi etsiä esimerkiksi HelMet-aineistohausta käyttämällä sanahakua ja...
Kirjassa Karvinen, Elina: Iloisesti ikääntyen: ikääntyvien liikunnalliset harjoitteet, 1994 (luokka 79.6), on yksi luku, joka käsittelee senioritansseja. Siellä on myös ohjeita seniori- ja istumatansseihin.
Senioritansseista löytyi kaksi kasettia, niitä voi toivon mukaan soveltaa myös huonokuntoisille vanhuksille sopiviksi.
Senioritanssi 10+ : juhlakasetti (luokka 77.37)
Helsinki : Kuntokallio, 1996
1 C-kasetti + ohjevihko
Senioritanssi tutuksi (luokka 77.37)
1991
Kasetti + kirja
Aineisto löytyy Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmista.
Tietoja perinteisistä suomalaisista esineistä voisit etsiä esimerkiksi seuraavista kirjoista (kirjoja voit kysyä lähimmästä kirjastosta):
Sirelius, U. T.: Suomen kansanomaista kulttuuria : esineellisen kansatieteen tuloksia, osat 1-2. Helsinki, 1989.
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri. Porvoo, 1975 (3. p. 1983).
Jäntti, Lauri: Talonpoikaisesineistön katoavaa kauneutta. Porvoo, 1974 (4. p. 1997).
Lisäksi Kirjastot.fi –palvelun Linkkikirjastoon on koottu hyviä linkkejä kansanperinteen verkkoaineistoihin osoitteessa http://www.kirkastot.fi/linkkikirjasto, luokassa 49. Suora osoite on http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635#638.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan kautta löytyy mm. tällaisia teoksia ja opinnäytteitä vasenkätisyydestä koulumaailmassa ja opetuksessa:
Nummela, Iina
Peilikuvaoppilaat : musiikinopettajan haasteet vasenkätisten oppilaiden kohdalla (2005)
Heikkinen, Kirsti
Oikea oikein - vasen väärin tapaustutkimus vasenkätisten koulukokemuksista (1993)
Alanen, Anu
Räppäkäpälät kirjoitustunnilla vasenkätisen oppilaan kirjoittamaan opettaminen alkuopetuksessa Keski-Suomen läänin opettajien arvioimana (1995)
Orell-Leed, Sirpa
Vasenkätisyys elämän palapelin palana (2005)
Linda-tietokantaa voit käyttää lähes kaikissa Suomen yliopistoissa, kaikissa ammattikorkeakoulukirjastoissa ja yleisissä kirjastoissa. Orell-Leedin kirja on myös luettavissa...
Kauko Lehtisestä on ilmestynyt vuonna 2007 Ulla Huhtamäen väitöskirja "Heittäydy vapauteen. Avatgarde ja Kauko Lehtisen taiteen murros 1961-1965". Hänestä on myös näyttelyluetteloita nimillä Kauko Lehtinen, esim. Turun taidemuseon julkaisu 1/1995 ja Sara Hildenin museon julkaisema vuodelta 1983. Lehtinen on mukana myös julkaisussa "Maaliskuulaiset ja 60-luku", julk. Suomen taideyhdistys 1989. Wäinö Aaaltosen museoon (WAM) on tulossa Lehtisen näyttely 10.10.2008-11.1.2009.
Hänestä löytyy artikkeli myös Kansallisbiografiasta osoitteesta http://www.kansallisbiografia.fi
Itämurteisiin kuuluvat savolaismurteet ja kaakkoismurteet, joiden alue käsittää Kainuun, Pohjois- ja Etelä-Karjalan, Pohjois- ja Etelä-Savon: http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4murteet .
Syntyjään itäsuomalaisia kirjailijoita, jotka käyttävät ainakin kirjan henkilöiden puherepliikeissä itämurretta ja kirjan tapahtumat sijoittuvat Itä-Suomeen löytyy joitakin.
Näistä ainakin seuraavat on käännetty ruotsiksi:
Aho, Juhani: Rautatie. 1.p. 1884 (Järnvägen)
Huovinen, Veikko: Havukka-ahon ajattelija. 1952 (Konsta)
" Hamsterit. 1957 (Hamstrare)
" Lampaansyöjät. 1970 (Fårätarna)
Lehtonen, Joel: Putkinotko. 1.p. 1920. (ilmestyi aluksi kaksiosaisena)
(ruotsiksi 1935 Ödemarkens barn; 1973 Putkinotko : berättelsen om...
