Kyllä kirjastoon voi lahjoittaa CD-levyjä pieniä määriä. Valitettavasti hyllytilamme on rajallista, joten emme voi ottaa vastaan kaikkia meille tarjottuja levyjä.
Kyseisen kappaleen nuotit löytyvät Viola-tietokannan mukaan teoksista ”Sävellyksiä ja sanoituksia. 1: Alla etelän taivaan” (Two Stars-music, c1983) ja ”Jokamiehen humppatanssit” (J.V.I. Kustannus , 1978).
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tunnistanut etsimääsi runoa. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Simonkatu viittaa kaupungininsinööri Simon Grönlundiin (1788-1862). Kadun nimi on tunnettu vuodesta 1836 asti ruotsinkielisessä muodossa.
Annankatu Helsingissä vuodesta 1820 St. Annae Gatan kreikkalaiskatolisen pyhimyksen ja venäläisen ritarikunnan mukaan. Vuodesta 1836 Annae gatan. Nykyiset nimet vahvistettu 1909.
Fredrikinkatu on tunnettu vuodesta 1820 asti. Se on todennäköisesti nimetty Uudenmaan läänin maaherran Gustaf Fredrik Stjernvallin (1768-1815) mukaan. Hän ajoi aktiivisesti Helsingin nimeämistä pääkaupungiksi. Nimi saattaa viitata myös kreivi Johan Fredrik Aminoffiin (1756-1842), joka kuului asemakaavan suunnittelijan Albert Ehrenströmin hyviin ystäviin. Kadun suomen- ja ruotsinkieliset...
Kotimaisten kielten keskuksen karjalankielen sanakirja löytää sanan.
Minja merkitsee todellakin miniää, nuorikkoa eli pojan vaimoa pojan vanhemmille.
Karjalankielessä minja voi kuitenkin olla myös veljen vaimo. Kotus
Minjakset tai neveskäkset ovat veljesten vaimot keskenään. Kotus
Kälykset voivat olla veljesten vaimot keskenään (suomenkieleen siirtynyt merkitys) sekä talon tytär ja miniä keskenään. Kotus
Laulussa merkitys taitaa olla juuri tuo viimeinen, koska veijoa eli veljeä odotetaan tulevaksi.
Märkäkorvalla tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole kovinkaan paljon kokemusta jostain asiasta tai joka nähdään tulokkaana. Hän on siis aloittelija jossain asiassa. Sanonta liittyy samaan aiheeseen eli on leikillisesti sanottu lapsesta tai lapsellisesta nuoresta ihmisestä, että hänen korvantaustansa eivät ole vielä kuivuneet. Henkilö on siis niin sanotusti vastasyntynyt ja on vielä korvantaustatkin kosteat.LähteetUrbaani sanakirja: märkäkorva https://urbaanisanakirja.com/word/markakorva/Nykysuomen sanakirja: korvanjuuri (linkki näköispainokseen tällä sivulla: https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kotuksen_uutiset/kotuksen_uutiset_2021/nykysuomen_sanakirja_nyt_verkossa.35653.news)
Tarkoittamasi kirja lienee Petri, Gustaf: Armfeldts karoliner 1718-1719. Stockholm 1919. Sitä ei ole Helsingin kaupunginkirjastossa. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa se on, mutta varmimmin sen saa kaukolainana joko Varastokirjastosta Kuopiosta tai Oulun yliopiston kirjastosta. Muita karoliineja käsitteleviä kirjoja ovat Eirik Hornborgin Karoliini Armfelt ja kamppailu Suomesta isonvihan aikana, Karoliinien kuolonmarssi 1718-1719 (toim. Ahlberg et al.), Hannula, J.O Hakkapeliter och karoliner, Bengtsson Frans G. Karoliner, Åberg Alf Karoliner. Niiden saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi
Pienet rakentajat löytyy monesta eri julkaisusta, esim. seuraavista: Suuri lastenlaulukirja 2 (2005), Parhaat hengelliset laulut (2001), Musiikin aika, Yks kaks : lauluja ala-asteelle, Se-la : laulukirja tytöille ja pojille.
Otavan suuri ensyklopedian (4 : Juusten - Kreikka. - Helsingissä : Otava1978) mukaan Suomessa vakituisesti asunut ensimmäinen kelloseppä oli Lorenz Meyer, joka asettui asumaan Viipuriin v. 1629. (s. 2858). Vierailevia kelloja korjaavia seppiä oli käynyt Suomessa jo aikaisemminkin.
Teoksessa Kellosepät Suomessa vuosina 1600-1875 / Taimi Elfström. - Helsinki : Suomen kelloseppäliitto, 1976 on mainintoja Suomen kellosepistä jo varhaisemmalta ajaltakin esimerkiksi Turussa on ollut kelloseppä jo 1640-luvulla, vaikka em. teoksessa sanotaan ensimmäisen kellosepän kotiutuneen Turkuun vasta vuonna 1675 (Michel Albert). Molempia teoksia voit tulla tutkimaan Metson käsikirjastoon!
Vuonna 1980 säädetty vapaakappalelaki koskee myös ääni- ja kuvatallenteita eli tallenteen valmistaja on velvollinen luovuttamaan valmistamiaan tuotteita Helsingin ylipiston kirjastolle. Laki kokonaisuudessaan löytyy täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1980/19800420?search%5Btype%5D=pi…
Vapaakappaleet on sijoitettu Kansalliskirjaston musiikkikirjaston kokoelmiin. Kokoelmiin kuuluu äänitteiden lisäksi mm. nuotteja, musiikkikirjallisuutta, kausijulkaisuja ja pienpainatteita. Musiikkikirjaston yhteydessä toimivaan Kansalliseen äänitearkistoon on koottu suurin osa suomalaisista äänitejulkaisuista vuodesta 1901 lähtien. Äänitearkistossa digitoituja tekijänoikeuksista vapaita äänitteittä voi kuunnella RAITA-tietokannan kautta.
Linkki...
"Neiti Etsivä"-sarjan kirjoittajien tarkkaa lukumäärää on vaikea sanoa. Kirjoittajien identiteettiä pohditaan useassa Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta löytyvässä kysymyksessä/vastauksessa. Kuten mm. seuraavassa:
"Carolyn Keene on kirjasarjan alkuperäisen kehittäjän ja kustantajan Edward Stratemeyerin luoma pseydonyymi eli salanimi. Salanimen taustalla ovat vuosien varrella olleet mm. Edward Stratemeyerin tyttäret Edna ja Harriet Stratemeyer, Mildred Wirt Benson, Walter Karig, Leslie McFarlane, James Duncan Lawrence, Nancy Axelrod, Priscilla Doll, Charles Strong, Alma Sasse, Wilhelmina Rankin, George Waller Jr. ja Margaret Scherf. Edellä mainituista erityisesti Mildred Wirt Bensonin panosta on sarjan tyylin ja Nancy Drewn (...
Ikka saattaa olla yhdistettävissä muinaissaksalaiseen henkilönnimeen Ico, Icha, Ichilo. Ks. Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. - Helsinki, 2000, s. 150 Ikkala
Pahoittelemme vastauksen viivästymistä. Nyt ensimmäiseksi kannattaisi tarkistaa kirjastokortin tilanne, että rekisterin tiedot ovat varmasti oikein ja sähköpostiosoite on valittu postitusvaihtoehdoksi. Jos saan kirjastokortin numeron, voin tutkia asiaa tarkemmin. Mikäli vika ei löydy kirjastokortin tiedoista, asia saattaa vaatia vielä tarkempaa "teknistä" selvitystä.
Radio-ohjelmaa tarkemmin tuntematta on vaikea sanoa, mihin lehdistönvapauden puutteeseen siinä on viitattu. Yleisesti ottaen Suomessa tiedotusvälineet ovat vapaita uutisoimaan kaikenlaista, mutta toki lehdistönvapaudessakin on asioita, joita jotkut kokevat ongelmallisina.
Yksi Suomessa paljon pohdintaa herättäneistä lehdistönvapautta koskevista asioista on sanavapauden ja yksityisyydensuojan suhde. Hiljattain asiaa rajattiin oikeudessa, kun hovioikeus piti voimassa Yleisradion toimittajan kunnianloukkaustuomion tapauksessa, jossa Yle oli uutisoinut nimeltä mainiten yrittäjää koskevasta rikostutkinnasta. Yrittäjää vastaan nostetut syytteet hylättiin käräjäoikeudessa, joten hovioikeus katsoi yrittäjän kunniaa loukatun rikosuutisoinnilla....
Kyseinen laulu löytyy nimellä ”Meripojan heili” ainakin teoksista ”Merimies merta rakastaa: merimieslauluja ja shantyja” (1983), ”Suuri kansanlaulukirja” (Warner/Chappell Music Finland, 1996), ”Suomalaisia kansanlauluja” (F-kustannus, 2004), ”Terveiset ulapalta: meren ja kesän lauluja” (Fazer Music, 1993) ja ”101 kitaralaulua” (9. painos; Musiikki Fazer, 1977). Kaikissa lienee myös nuotit kappaleeseen. Kieliasu saattaa olla hiukan korjailtua alkuperäiseen verrattuna, sillä ainakin ”mä” on korvattu sanalla ”minä”.
Laulun sanat löytyvät myös sähköisessä muodossa Wikiaineistosta osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Meripojan_heili. Koska Jääskeläisen ja Kaupin kuolemasta on kulunut jo yli 70 vuotta, laulu on tekijänoikeuslain suojan...
Kiitos kiitoksista :)
Yksittäisen näytelmän tekstejä ei monesti löydy yleisistä kirjastoista, ei myöskään tätä Tennessee Williamsin näytelmää, ei suomeksi eikä ruotsiksi.
Se on kuitenkin, molemmilla kielillä, näytelmämonisteena Teatterikorkeakoulun kirjastossa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.teak.fi/Kirjasto/Yhteystiedot
Lähetimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä ehdotettiin kahta satua. Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut -sadussa prinsessa Saraste kutoo haltijan hääviittaa omista hiuksistaan.
H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet taas sisar kutoo omista hiuksistaan veljilleen paidat, jotta nämä voivat kumota lumouksen ja palata takaisin miehiksi. Satu löytyy useastakin satukokoelmasta.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet -aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Ensimmäisenä mieleen tulee Markku Arokanto, joka levytti kappaleen vuonna 1983 julkaistulle albumilleen Iskelmälaulaja Arokanto ja Viihdeorkesteri Tempo.
Tarkoittamasi kohouma taitaa olla isovarpaan jänneluu eli sesamluu. Ohessa linkki jalkatreän ja varpaiden röntgenkuvaan, jossa luut on nimetty.
http://www.hus.fi/ammattilaiselle/hus-kuvantaminen/Natiivi%20%20alaraaj…
Kysymyksesi on valitettavasti esitetty ainakin minulle vieraalla kielellä, enkä löytänyt myöskään lähipiiristäni henkilöä, joka olisi kyennyt tulkitsemaan esittämäsi lauseen. Lisäksi jäi varsin epäselväksi liekö kyse lainkaan kysymyksestä, sillä en hahmottanut virkkeen lopusta kysymysmerkkiä. Myös sähköpostiosoitteesi - johon tämä vastaus on tarkoitus lähettää - olemassaolo hieman arvelluttaa minua.
Koska kuitenkin olet kipeästi tiedon tarpeessa (ethän olisi muuten kysymystä meille esittänyt) ja tasa-arvoinen muiden kysyjien kanssa yritän vastata parhaani mukaan, kenties joku seuraavista vastauksista on oikea:
a) Kyllä
b) v. 1957 lokakuussa
c) Edson Arantes do Nascimento
d) n. 203.000 (v. 1999)
e) "sysätty syrjään aikeistaan t....
