Vanhaa Tamperetta kuvaavia romaaneja ovat mm. seuraavat.
Laitinen, Tuure: Amurin poijaat (1973)
Lepokorpi, Erkki: Käy ruusutkin kukkimaan (1977), Rautakoura ja Pulmunen (1980), Lasikuisti (1982)
Pennanen, Eila: Himmun rakkaudet (1971), Koreuden tähden (1972), Ruusuköynnös (1973), Santalahden aika (1986), Kulmatalon perhe (1988)
Toijala, Anneli: Lentäkää linnut (1976)
Kannattaa käyttää Helmetin hakusana(t)-hakua ja valita lisäksi tarkenna hakua. Hakuruutuun voi kirjoittaa hakusanaksi lukemistot ja pudotusvalikosta valitaan kieleksi englanti. Myös pelkkää Easy readers -sarjaa voi hakea kirjoittamalla hakusanaksi sarjan nimen eli easy readers. Lukemistot-hakusanalla saa enemmän tuloksia, koska mukaan tulee muitakin kuin Easy Readers -sarjan teoksia.
10 pencen kolikot valmistettiin 1977 - ja valmistetaan edelleen - metalliseoksesta, jossa on 75% kuparia ja 25% nikkeliä.
Desimaalijärjestelmän mukaista 10 pencen kolikkoa on lyöty vuodesta 1968 alkaen. Vuoteen 1981 saakka käytettiin alkuperäistä vuoden 1968 mallia (http://www.ukcoinpics.co.uk/dec/10/10_80.jpg), jossa on teksti "new pence".
Vuoden 1977 kolikot eivät ole järin arvokkaita. 2009 standard catalog of world coins -hakuteos listaa käyttämättömän (uncirculated) 10 pencen kolikon arvoksi 0,60 dollaria (noin 42 senttiä); erittäin hyväkuntoinen (extremely fine) käytössä ollut kolikko noteerataan vain 0,25 dollarin arvoiseksi (noin 18 senttiä).
Runo löytyy ainakin teoksesta Leikkejä pienille lapsille : Satupirtti. II osa, Porvoo : WSOY, 1911. Satupirtti ; n:o 12.
Kirjassa ei ollut mainittu, että kenen runo se on, mutta Kaarina Helakisan se ei kuitenkaan ole. Hän syntyi vasta 1940-luvulla.
Tekstiviestit saapuneista varauksista ovat yleisimpiä mobiilipalveluja suomalaisissa kirjastoissa. Joissakin kirjastoissa on myös mahdollista saada muistutus erääntyvistä lainoista mobiilipalveluna. Myös aineiston selaus matkapuhelimen avulla on mahdollista joissakin kirjastoissa. Uudemmissa verkkokirjastoratkaisuissa on myös mahdollista älypuhelimilla seurata omia lainoja ja tehdä varauksia. Aineiston saapumisilmoituksista tekstiviestinä peritään sama varausmaksu kuin postitse tai sähköpostitse ilmoittamalla. Maksut vaihtelevat eri kirjastoissa ja kirjastokimpoissa yleisemmin 0,50€ - 1€ välillä.
Mobiilipalvelut ovat kirjastojärjestelmien kirjastoille maksullisia lisäominaisuuksia, joita kirjastot tai kirjastokimpat ottavat käyttöön...
Sähköisiä kirjoja ei valitettavasti voi tietääkseni varata. Voit kuitenkin katsoa kirjan saatavuuden klikkaamalla yläreunassa olevaa linkkiä Siirry sivulle https://www2.helmet.fi/ebook/index.html?isbn=951-37-4495-7. Sen jälkeen pääset kirjautumaan järjestelmään kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla. Jos kirja on lainassa, täytyy vain odotella, että se palautuu. Mikäli luokkakaverisi ovat jotenkin onnistuneet varaamaan nimenomaan e-kirjan, kannattaa kysyä heiltä, miten he ovat siinä onnistuneet.
Tiesitkö muuten, että kyseistä kirjaa on tällä vastaushetkellä painettuna versiona saatavilla Hammaslääketieteen kirjastosta tai Viikin kampuskirjastosta? Sieltä lainaamiseen tarvitaan erillinen Helka-kortti, mutta se on ilmainen ja sen saa...
Kirjastokortilla ja tunnusluvulla eli pin-koodilla pääsee katsomaan Helmet-verkkokirjastosta (http://www.helmet.fi/) mm. kortin omistajan henkilötietoja (esimerkiksi osoitteen ja sähköpostiosoitteen), lainaus-ja varaustietoja ja mahdollisia maksuja. Pelkän kortin avulla toisen tietoihin ei siis pääse, vaan tarvitaan aina myös oma henkilökohtainen tunnusluku. Tunnuslukua ei näe kortista, ja se kannattaakin pitää erillään kortista, mieluiten vain omassa muistissa. Kirjastokortilta näkee vain kirjastoon liittyviä asioita, sen avulla ei pääse muihin yksityisiin tietoihin.
Kirjastokorttia ei pidä lainata kenellekään, jokainen voi hankkia itselleen oman. Kortin omistaja on vastuussa kortin lainoista. Eli jos kirjastosta lähetetään viestejä, ne...
Tämä asia riippuu hiukan henkilön kiinnostuksen kohteista, mutta tässä on muutamia ehdotuksia:
Muoti, kauneus, suhteet, viihde:
Trendi http://www.trendi.fi/lehti
Olivia http://www.bonnierpublications.fi/mediamyynti/lehtien-mediatiedot/olivia (lähempänä 30 v. oleville)
Cosmopolitan http://www.cosmopolitan.fi/
Demi http://www.demi.fi/ (lähempänä 20 v. oleville)
Matkailu:
Matkaopas http://www.matkaopaslehti.fi/
Mondo http://mondo.fi/
Sisustus:
Deko http://www.otavamedia.fi/web/guest/deko
Liikunta:
Me naiset Sport http://www.menaiset.fi/alue/sport
Fit http://www.fit.fi/
Musiikki:
Rumba http://www.rumba.fi/
Soundi http://www.soundi.fi/
"Älkää kaatako pelkkiä patsaita, kaatakaa myös jalustat."
Runo löytyy kokoelmasta Päivä päivältä rakkaampaa vuodelta 1975. Runo alkaa seuraavasti: "Katselkaa tarkkaan patsaankaatajia, katsokaa...!
Tietosanakirjassa vuodelta 1915 (toim. Jalmar Castrén et al.)kerrotaan, että sana punnanmaa on 'vanhempina aikoina käytetty maa-alueen mitta'. Sanan perusmuoto punta oli 'keskiajalla ja uuden ajan alkupuolella Ruotsi-Suomessa yleisesti käytetty viljamitta'. Lisäksi 'maatilan suuruutta ilmoitettiin tähän aikaan kylvömäärän mukaan myöskin puntaluvuissa'. Yksi punta vastasi Suomessa tavallisesti kuutta pannia. Panni puolestaan oli viljamitta, joka vastasi kooltaan noin puolta tynnyriä. Pannin suuruus vaihteli eri maakunnissa ja myös pannilukua käytettiin ilmoittamaan maatilan suuruutta.
Myös Kotimaisten kielten keskus antaa nimistöneuvontaa. Lisätietoja löydät sivulta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Ei valitettavasti löytynyt tietoa tästä laulusta. Kaarina Helakisa on kirjoittanut laulun Maailma on omena, jossa sanotaan mm. näin:
"Jokaisella on omena ja omena on kuin maailma, pallo kuperanpullea…", mutta tämä tuskin on oikea laulu, kun hedelmäkin on väärä.
Musiikkitietokanta Violan mukaan kyseinen Toivo Kärjen valssi Sulle vain löytyy Reijo Taipaleen levyltä Elämän parketeilla (1982). Se näyttäisi yleisten kirjastojen Manda-tietokannan mukaan kuuluvan Kouvolan, Porin ja Oulun maakuntakirjastojen kokoelmiin. Kaukolainatilauksen voit jättää lähimpään kirjastoosi.
Porin kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät seuraavat kouluruokailua käsittelevät kirjat:
Urho, Ulla-Marja & Hasunen, Kaija: Yläasteen kouluruokailu 1998 (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, 1999:5, ISBN:952-00-0598-6) ;
Kouluruokailu : terveyttä ja tapoja / Seija Lintukangas et al. (julkaisija Opetushallitus, 1999, ISBN: 952-13-0363-8) ; Kouluruokailuopas ammatillisia oppilaitoksia varten (julkaisija: Ammattikasvatushallitus, 1991, ISBN: 951-37-0313-4). Korkeakoulukirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyivät mm. seuraavat teokset:
Leppänen, Sirkka: Ammattioppilaitosten ruokapalvelujen logistiikan kehittäminen (pro gradu -työ, Helsingin yliopisto, 1999) ;
Nuorten ruokailutottumukset Turussa : tutkimus peruskoulun, lukion...
Tämä on Seppo Niemen laulu Anna Anna, jota on esittänyt mm. oululainen Express-yhtye. Löytyy Youtubestä. Fono.fi:stä löytyy mainintoja myös muista esittäjistä ja levyistä, joista kappale löytyy http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=anna+anna
Ainakin Enni Mustosen kirjat ja kirjasarjat (mm. Koskivuori-sarja, Järjen ja tunteen tarinoita -sarja) ovat samankaltaisia kuin Hirvisaaren.
Myös Pirjo Tuomisen, Kaari Utrion ja Elsa Anttilan (oik. Jorma Kurvinen) kirjoittamat teokset ovat tyylillisesti samankaltaisia. Pirjo Tuomisen sarjoja ovat: Satakunta-trilogia sekä Suuriruhtinaanmaa -sarja.
Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja ja Paula Havasteen sodan ja jälleenrakennuksen aikaan sijoittuvat sarja: Kaksi rakkautta, Yhden toivon tie ja Kolme käskyä voisivat myös kiinnostaa sinua.
There is a statistical yearbook published every year by National
Board of Customs according these figures. This publication is
available as a handbook in Pasila, Töölö and Itäkeskus. Unfortenately it is published retroactive. There is iformation
available also in Internet at least in the following adresses:
http://www.tulli.fi/ulkom/svt.html (Board of Customs, information
is liable to charge) and http://www.tt.fi/english/index.shtml
(the Confederation of Finnish Industry and Employers). These both
links can be found in adress http://www.tilastokeskus.fi/tk/
tilluet.html#Talous, kauppa, työ ja teollisuus.
Valitettavasti olet vielä liian nuori Helsingin kaupunginkirjaston kesätöihin. Ikäraja on 18 vuotta.
P.S. kesätöistä on kysytty tämän palvelun kautta aiemminkin. Kysymykset ja vastaukset löytyvät palvelun arkistosta asiasanalla kesätyö.
Toisessa maailmansodassa kuoli Otavan Suuren Ensyklopedian mukaan 27 223 400 sotilasta ja 23 964 000 siviiliä eli yhteensä 51 187 400 ihmistä. Maittaisia tietoja voi etsiä tästä tietosanakirjasta tai jostain muusta vastaavasta. Alan kirjallisuutta voi myös tiedustella Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta (http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/ ).
Ensimmäinen osa komisario Morsen tutkimuksia näyttäisi olevan juuri Neidon murha.
Voit etsiä komisario Morse-kirjoja pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi. Valitse etusivulta sanahaku ja kirjoita hakukenttään "komisario Morsen tutkimuksia", näin saat esille koko sarjan.
