Tarvitsetko välttämättä vuoden 2006 painosta, vai kävisikö myös vuoden 2007 painos? Jälkimmäistä olisi nimittäin Opiskelijakirjastossa ja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa, jotka sijaitsevat Helsingin keskustassa, joskin niissä olevat kappaleet ovat juuri tällä hetkellä lainassa. Jos sinulla ei ole noissa kirjastoissa käytettävää Helka-korttia, voit hankkia sen jommastakummasta kirjastosta ja tehdä sitten kirjasta varauksen. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/yhteydenotto.html.
Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi kertoo, ettei tuota vuoden 2006 painosta näyttäisi löytyvän Suomen maakuntakirjastoista eikä tieteellisistä kirjastoista. Ulkomailta se on...
Tämä asia riippuu hiukan henkilön kiinnostuksen kohteista, mutta tässä on muutamia ehdotuksia:
Muoti, kauneus, suhteet, viihde:
Trendi http://www.trendi.fi/lehti
Olivia http://www.bonnierpublications.fi/mediamyynti/lehtien-mediatiedot/olivia (lähempänä 30 v. oleville)
Cosmopolitan http://www.cosmopolitan.fi/
Demi http://www.demi.fi/ (lähempänä 20 v. oleville)
Matkailu:
Matkaopas http://www.matkaopaslehti.fi/
Mondo http://mondo.fi/
Sisustus:
Deko http://www.otavamedia.fi/web/guest/deko
Liikunta:
Me naiset Sport http://www.menaiset.fi/alue/sport
Fit http://www.fit.fi/
Musiikki:
Rumba http://www.rumba.fi/
Soundi http://www.soundi.fi/
"Älkää kaatako pelkkiä patsaita, kaatakaa myös jalustat."
Runo löytyy kokoelmasta Päivä päivältä rakkaampaa vuodelta 1975. Runo alkaa seuraavasti: "Katselkaa tarkkaan patsaankaatajia, katsokaa...!
Mikään Harry Potter ja viisasten kivi -kirjassa ei näyttäisi viittaavan siihen, että Harrylla olisi jonkinlainen ennakkoaavistus yhdennentoista syntymäpäivänsä erityisestä merkityksestä. Syntymäpäivä tulee hänen mieleensä sattumalta, hän ei erikseen sitä ole sen kummemmin ajatellut tai siihen valmistautunut. Kirjan lause "Mutta ei kukaan silti yhtätoista joka päivä täytä" voidaan Harryn kannalta lukea yksinkertaisena toteamuksena siitä, että seuraava päivä olisi Harryn syntymäpäivä ja että hän täyttäisi 11 vuotta. Päivän erityisyys ennakolta on pelkkää tavanomaista syntymäpäivän erityisyyttä lapselle.
Kokonaan eri asia tietenkin on se, että Harryn täydellinen tietämättömyys omasta velhoudestaan on tarinan tässä vaiheessa merkittävä...
Väestötietojärjestelmän suomalaisessa nimiaineistossa oli syyskuussa 2014 tehdyssä poiminnassa 8907 Aki-nimistä elossa olevaa Suomessa tai ulkomailla asuvaa Suomen kansalaista. Ensimmäisenä etunimenä Aki oli 8129 miespuolisella henkilöllä ja toisena tai kolmantena etunimenä 778 miespuolisella henkilöllä. Luetteloita suomalaisten etunimistä ja niiden yleisyydestä löytyy osoitteesta: https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa voi lisäksi tutkia tietyn etu- tai sukunimen esiintymistä eri vuosikymmenillä syntyneiden keskuudessa. Tässä aineistossa ovat mukana myös kuolleet henkilöt. Nimipalvelun mukaan Aki-nimi on kaikkiaan annettu 9497 henkilölle, joista alle 20 on ollut naisia. Suosituin tämä nimi on...
Valitettavasti runoa ei ole tunnistettu. Tämän runon haluaisin kuulla -kirjoistakaan sitä ei löytynyt. Jos runo myöhemmin tunnistetaan, lähetän sinulle tiedon.
Helsingin kaupunginkirjaston ja samalla Itäkeskuksen kirjaston aineiston valinta ja hankinta tapahtuu sopimustoimittajien Bookyn ja BTJ:n kautta. Sopimustoimittajat julkaisevat aineistolistoja, joilta kirjastomme henkilökunta valitsee aineistoa osastoittain. Lastenosasto valitsee lasten aineiston, tietopalvelutiimi aikuisten aineiston ja musiikkiosasto aikuisten musiikkiaineiston. Osa aineistosta valitaan kirjastoihin keskitetysti. Sellaista ovat esimerkiksi bestseller-kirjat. Itäkeskuksen kirjaston hankinnan erityinen painopiste on lastenaineistossa. Muussa tapauksessa hankintaa määrittää eri kokoelmanosiin kohdistuva lainausaktiivisuus.
Kokoelmaa ja sen kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti. Päivittäin poistettavaa aineistoa ovat esimerkiksi...
En saa selville mikä "ötökkä" on kyseessä. Selasin paikalla olevia alan kirjoja sekä tutkin mm. https://www.otokkatieto.fi -sivustoa enkä löytänyt kuvaa vastaavaa ötökkää . Netissä on kuitenkin luotettava sivusto https://www.laji.fi/, jonka yhteistyökumppaneita ovat mm. useat Suomen yliopistot ja Ympäristöministeriö. Sivustolla on laji.fi-foorumi, josta teidän kannattaa kysyä tätä asiaa (https://foorumi.laji.fi/). Vaatii rekisteröitymisen. Kannattaa laittaa tietoa myös ötökän koosta. Ilmeisesti aika pienestä oliosta on kyse.
Runo Pikkuinen paimen mainitaan useimmissa lähteissä Immi Hellenin suomennoksena tai suomennosmukaelmana. Ilmeisesti runo ei siis ole hänen omansa. Sävelmä on ruotsalainen kansansävelmä. Se löytyy ainakin näistä julkaisuista tai äänitteiltä:
- Koiramäen laulukirja / toimttanut: Katariina Heilala
- Suuri toivelaulukirja. 20
- Raparperin alla : wanhanajan ihanat lastenlaulut.
- Maamiehen laulukirja : maatalouskoulujen ja -järjestöjen käytettäväksi / toimittanut Pekka Puhakka.
- Pienten lauluja / säv. ja toim. Lauri Parviainen
- Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta / toimittanut Timo Leskelä
- Liisa, Maija ja muut suosikit : 20 lastenlaulua (c-kasetti)
- Lennä, lennä leppäkerttu (cd-levy)
(Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola...
PIKI-verkkokirjasto toimii juuri näin: teet varauksen haluamastasi kirjastosta ja haluamastasi toimipisteestä. Jos esimerkiksi haluat varata Kangasalan pääkirjaston kirjan, voit valita, noudatko sen Kangasalan pääkirjastosta vai Kangasalan kirjastoautosta, mutta et voi valita noutopisteeksi jotakin Tampereen (tai muun kunnan) toimipistetta. Tampereen kaupunginkirjaston kortti käy kaikissa PIKI-kirjastoissa. Kun varattu aineisto saapuu, saat postissa ilmoituksen kotiin ja voit tulla noutamaan sen.
Tilastokeskuksen sivulta http://www.tilastokeskus.fi/tk/he/vaesto_vaki1749.xls. löytyy tietoja väestömuutoksista (mm. syntyneet / kuolleet / solmitut avioliitot) vuodesta 1749. Tiedot ovat exceltaulukkona. Tilastokeskuksen sivuilta löytyy myös muita väestöön ja perheeseen liittyviä tilastoja http://www.tilastokeskus.fi/tk/aiheet_vaesto.html.
Kirjastoissa lainattavissaa olevien kirjojen niteiden lainasta ei automaattisesti makseta mitään suuntaan eikä toiseen, vaan nyrkkisääntönä on, että kirjailijat, kääntäjät, piirtäjät yms. saavat kirjastokorvauksena hakemuksesta korvauksen siitä, että heidän teoksiaan on lainattavissa kirjastoissa Suomessa.
Kirjastokorvaus
Puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille ja nykyään myös säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana. Kirjastokorvaukset eivät ole varsinaisia tekijänoikeusmaksuja, sillä niitä ei makseta automaattisesti eikä täsmälleen käytön mukaan, vaan anomuksesta yleisen harkinnan perusteella.
Kirjailijoiden ja...
Taloyhtiöiden lakiasioissa kannattaa ottaa yhteyttä Suomen kiinteistöliittoon, joka on kiinteistönomistajien edunvalvoja. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kiinteistoliitto.fi/
Yksi kuuluisimmista lienee Mario Puzon Kummisetä, mutta muitakin on. Giovanni Falconen mainitsemasi teos on yksi mahdollisuus mutta muitakin on, katso vaikka http://www.helmet.fi ja laita aiheeksi mafia. Myös Michael Dibdinillä on kuuluisia teoksia aiheesta, Dibdinidtä on enemmän sivulla http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/dibdin.htm
Kustaa Vilkuna kertoo kirjassaan Etunimet (Otava 2005, toim. Pirjo Mikkonen), että nimi Ilari on karjalainen versio ortodoksisen kirkon pyhittäjän Ilarionin nimestä. Ilarin kantanimi on latinan Hilarius, joka tulee sanasta 'hilaris' tarkoittaen hyväntuulista ja reipasta.
Kirjastoista löytyy useita muitakin etunimikirjoja, joissa kerrotaan nimien alkuperästä ja merkityksestä. Kirjat ovat Vantaan kirjastoissa luokassa 88.29038.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy myös vastauksia aiemmin esitettyihin nimikysymyksiin. Arkiston osoite on: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita Etsi arkistosta -kohtaan hakusanaksi "etunimet".
Valitettavasti Helmet-kirjastoista ei löydy kaikkia Animorphs- ja Megamorph-sarjojen osia.
Animorph-sarjan osat 23, 29, 30, 51 ja 53 löytyvät, Megamorphs-sarjasta löytyy vain osa 4.
Osoiteesta http://www.helmet.fi/ voit itsekin käydä katsomassa, mistä kirjastosta näitä on lainattavana.
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) http://ykl.kirjastot.fi/ ja sen edeltäjät ovat amerikkalaisen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmän (Dewey Decimal Classification) mukaelmia. DDC:n ensimmäinen painos luotiin jo 1876 ja siitä on tullut paljon uusia painoksia sen jälkeen http://www.oclc.org/dewey/resources/summaries/default.htm#ten
Olen selaillut hakemistoja ja itse nuotteja läpikäyden kymmenkunta 1970-luvulla julkaistua laulukirjaa (opetuskäyttöön tarkoitettua), mutta tällaista laulua en ole niistä löytänyt. Näissä kokoelmissa on yleensä hakemistossa myös alkusanojen mukainen haku, mutta sen paremmin muodolla "ootsevista" kuin "otsevista" eri muunnoksineen ei valitettavasti löytynyt mitään. Vilkaisin huonolla tuloksella myös joitakin unkarilaista perinnemusiikkia sisältäviä kokoelmia, vaikka tuo teksti ei itsestäni kyllä kuulosta unkarilta.
En löytänyt kirjaston kappaleista aivan kysyjän kuvaaman väristä kokoelmaa, joten voi olla, että juuri se meiltä puuttuu. Toisaalta jos tuo laulun alku meneekin jotenkin toisin, olen etsinyt väärästä paikasta. Itselleni eivät...
Visainen kysymys. Näin pieneen yksityiskohtaan kirjan sisällöstä ei pääse kiinni oikein minkään tietokannan kautta, tiedon löytyminen on lähinnä kirjan lukeneiden muistin varassa. Nyt kävi valitettavasti niin, että kukaan ei muistanut.
Vastaavanlaisiin tilanteisiin saattaisi apua tarjota Ritva Hapulin, Tuuli Åkermanin ja Leena Päivölän toimittama kirja Turku, kirjailijan kaupunki. Kirjassa kerrotaan nimenomaan niistä teoksista, joissa Turku on tapahtumapaikkana. Reijo Mäen Vares-dekkareista vastaavaa tietoa on koonnut Markku Haapio teokseen Vareksen Turku.
Kirjaston tietokannan kautta saa tietoa vuoden 2000 jälkeen julkaistun kaunokirjallisuuden tapahtumapaikoista, vaikkei aivan osoitetasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voit...
Kirjastokortilla ja tunnusluvulla eli pin-koodilla pääsee katsomaan Helmet-verkkokirjastosta (http://www.helmet.fi/) mm. kortin omistajan henkilötietoja (esimerkiksi osoitteen ja sähköpostiosoitteen), lainaus-ja varaustietoja ja mahdollisia maksuja. Pelkän kortin avulla toisen tietoihin ei siis pääse, vaan tarvitaan aina myös oma henkilökohtainen tunnusluku. Tunnuslukua ei näe kortista, ja se kannattaakin pitää erillään kortista, mieluiten vain omassa muistissa. Kirjastokortilta näkee vain kirjastoon liittyviä asioita, sen avulla ei pääse muihin yksityisiin tietoihin.
Kirjastokorttia ei pidä lainata kenellekään, jokainen voi hankkia itselleen oman. Kortin omistaja on vastuussa kortin lainoista. Eli jos kirjastosta lähetetään viestejä, ne...
