Suomalaiset sukunimet -teoksessa Askolin-nimen katsotaan olevan kansainvälisempi versio Askola-nimestä. Askolan taustalla on Karjalassa jo 1500-luvulla käytetty miehennimi Asko sekä Luumäen ja Nuijamaan Askola-kylännimet. Askola tunnettiin kuitenkin nimenä keskiajalla myös Satakunnassa ja Lounais-Hämeessä, se voi olla myös läntistä germaanista vaikutusta. Tällöin sen pohjana olisi muinaissaksalainen nimiperhe Asi, Aso, Asik, Asicho, Asila, Asca, Asco, Aske ym.
1600- ja 1700-luvulla moni suomalainen nimi muukalaistettiin italialaisten ja ranskalaisten mallien mukaiseksi, ja tällöin Askolasta on ilmeisesti tullut Askolin.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göös, 1993)
Kustantajan sivulla kerrotaan, että Marko Kitti on turkulainen kirjailija, joka on syntynyt vuonna 1970. Hän asuu nykyisin Englannissa. Lisätietoa hänen elämästään on kustannusosakeyhtiö Tammen verkkosivulla http://www.tammi.fi/kirjailijat1/-/author/name/KittiMarko Kirjailijasta on elämäkertatietoa myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176003850087 Kitti on julkaissut aiemmin kaksi aikuisten romaania ja kaksi novellikokoelmaa, joista on lisätietoa Joensuun seutukirjaston kokoelmaluettelossa http://jokunen.jns.fi/fin?formid=fulll&boo1=AND&dat0=marko+kitti&dat5=0…
Verkkohakuteos Wikipedian artikkeli Marko Kitistä sisältää myös tietoa kirjailijan elämästä ja...
1) Laulun pätkän alkuperä ei selvinnyt. Jospa joku lukijoistamme tunnistaisi sen?
2) Vuonna 2003 Seppo Kolehmainen oli vieraana Petteri Väänäsen toimittamassa Hyvän päivän jatkot -ohjelmassa (20.7.2003) ja lausui siinä isänsä jäämistöstä löytämänsä, julkaisemattoman Kalle Väänäsen runon "Maalaiskylän idylli". Muuten runo meni kuten kysyjä sanoo, mutta ennen sitä alku kuului (kuuntelun perusteella): "Renki makkoo aitassa ja välliin kylykee kiäntää, illaks syöty kokkeljpiimä sillon tällö iäntää."
3) Tällainen elokuva on lähetetty 1980-luvun lopulla: CINTEC IN ZORI (Soitto aamunkoitteessa, A Song at Dawn). Lähetetty 9.12.1989 klo 22:08 TV2. Kesto 138 min 27 sek. Ohjaaja Dinu Tanase. Meidän tietojemme mukaan elokuva vuodelta 1987, IMDB sanoo...
Helppolukuisia ja toimintaa sisältäviä klassikkoja voisivat olla vaikkapa Mika Waltarin Fine van Brooklyn (149 s.), John Steinbeckin Hiiriä ja ihmisiä (133 s.) ja Jack Londonin Erämaan kutsu (120 s.).
Pääsette Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin internetin kautta osoitteessa http://www.turku.fi/kirja . Sieltä klikataan esiin aineistorekisteri. Kokoelmiimme kuuluvat jumppavideot saatte esiin asiasanoilla kuntoliikunta tai voimistelu sekä yhdistämällä jompaan kumpaan aineistolaji videot. Kuten huomaatte, niitä on monenlaisia ja monilla eri osastoilla.
Esimerkkejä jumppavideoista Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa:
Lihasmuokkaus / suunnittelu: Annu Ridanpää-Taittonen (1998)
Mix boxing (2000)
Bodyjumppa: Selkä&rinta (1999)
Bodyjumppa: Kädet&olkapäät (1999)
Bodyjumppa: Jalat (1999)
Sambic : kuntoliikuntaa ja brasilialaisia tansseja (1998)
Varauksen Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteriin voi tehdä seuraavasti. Mene kirjaston kotisivulle http://borzoi.kirja.turku.fi:80/Intro?formid=form1 ja tee haku teoksesta, jonka haluat varata. Mikäli teos on rekisterin mukaan lainassa, klikkaa sinisellä kirjoitettua linkkiä ("lainassa"), jolloin pääset varaamaan teoksen valittuasi noutopaikan (osasto/kirjasto). Sivun alareunassa on "tee varaus"-painike, jolla saat varattua teoksen.
Voidakseen käyttää IntroActiven erikoispalveluja, täytyy ensin avata yhteys palveluun henkilökohtaisesti kirjastossa. Sitä varten tarvitaan kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus. Kun yhteys on avattu, IntroActive -toiminnot saat päälle menemällä samalta sivulta http://borzoi.kirja.turku.fi:80/Intro?...
Taideteollisen korkeakoulun lopputöiden tiivistelmiä on luettavissa kirjaston sivulla
(http://www.aralis.fi/page.asp?path=9278,9289,9751,9779 ).
Aralis etusivu > Taideteollisen korkeakoulun kirjasto > Kokoelmat > Opinnäytteet.
Lopputöiden arvostelulausunnot ovat luettavissa paikan päällä kirjastossa. Arvostelulausuntojen perusteella olen valinnut muutamia lopputöitä, jotka ovat saaneet arvosanat väliltä 3-5 (arvosteluasteikko 1-5).
Lopputyöt ovat luettavissa Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa, missä niistä voi myös ottaa kopioita.
Arvosana 3 (hyvä):
- Lind-Sinkko, Elina: Koneneulottu kettuturkki ja valokorukokeilu (2005).
- Löppönen, Paula: Taitettavan puhelimen ergonomia : yhden käden avaamis- ja sulkemisliikkeen mittaaminen...
Helsingin kaupunginkirjaston suomalaisia nykykirjailijoita esittelevän Sanojen aika –tietokannan kautta löytyy paljon tietoa kirjailija Ilkka Remeksestä. Tietokannan mukaan arvosteluja löytyy mm. näistä lehdistä: Keskipohjanmaa.net (voi lukea suoraan tästä: http://www.keskipohjanmaa.net/gen/414961.asp), Ruumiin kulttuuri 4/2006, s. 70-71, 4/2005, s. 70-72, Etelä-Suomen Sanomat 8.10.2005. Kirjailijan haastattelun voi lukea ainakin Kodin kuvalehdestä vuodelta 1999 (n:o 17, s. 14-16). Lisää viitteitä löydät Sanojen ajasta valitsemalla kirjailijan ja kohdan lähteitä tietokannasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/kirjailija.aspx?PersonId=42
Uusin julkaistu matrikkeli kuvataiteilijoista on Suomen taiteilijaseuran julkaisema KUVATAITEILIJAT 2004, joka on myös internetissä verkkoaineistona sivulla: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ . Joensuun seutukirjastossa kirjaa on vain käsikirjastossa lukusalikäytössä.
Kuvataiteilijat-matrikkelia on olemassa myös aikaisemmilta vuosikymmeniltä. Näistä on lainattavia kappaleita seutukirjastossa.
Suomen taiteilijat ry:n julkaisemaa matrikkelia:
SUOMEN taiteilijat - Finlands konstnärer r.y. 35 vuotta : matrikkeli 2003, on saatavissa myös lainaksi samoin aikaisempia vuosilta 1988 ja 1998.
1990-luvun alussa luotiin pääkaupunkiseudun kirjastojen Plus-tietokanta ja siirryttiin Plus-kirjastojärjestelmään.
PLUS-TIETOKANNAN HISTORIAA
Plus-tietokanta on rakennettu vaiheittain eri lähteistä saaduista tiedoista, minkä seurauksena tietokannan eri tietueiden (nimekkeiden) ulkoasu ja tietosisältö poikkeavat jonkin verran toisistaan. Seuraavassa tietokannan kehitys vaiheittain.
Pääsky I:n nimekerekisteri
Pääsky I:n nimekerekisterin luonti aloitettiin 1970-luvun lopulla pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistyönä. Pääsky I:n nimekerekisteri oli kirjastojen yhteinen, niderekisteri kuntakohtainen. Pääsky I:n tietokanta luotiin lähinnä lainauksenvalvonnan tarpeisiin; se toimi eräajoin toimivan lainausjärjestelmän pohjana, ja siitä...
Suosittelen, että tutustut pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-verkkokirjastoon ( https://www.helmet.fi/ ). Valitse etusivulta kohta "Tarkenna hakua". Kirjoita hakukenttään haluamasi ilmaukset, esim "Zarah Leander" (ilman lainausmerkkejä), valitse aineistovalikosta haluamasi tallennemuto, esim. CD-levy ja napsauta lopuksi painiketta "Hae".
Samalla tavoin voit hakea rillumareita. Käytä hakuterminä sanaa "rillumareimusiikki" tai "rillumarei**". Sekä Zarah Leanderia että rillumareita löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista varsin runsaasti. Sen sijaan Liisa Tuomen levytyksiä ei HelMetistä löydy, mutta eipä niitä näytä löytyvän Ylen Fono-tietokannastakaan. Mahtoikohan Tuomi koskaan tehdä levytyksiä, vaikka olikin säteilevä esiintyjä...
Selasin kirjastojen kokoelmaluetteloista Suomen kansallisbibliografia Fennican, Helsingin yliopiston kirjaston, Varastokirjaston ja Piki-verkkokirjaston (Pirkanmaan alue) luetteloita.
Piki-verkkokirjaston haulla löytyy kirja Paikanhakijan opas / Leena Tuisku-Reinilä, julk. Helsinki : Kirjayhtymä, 1975. Asiasanana: työnhaku. Tämä kirja löytyy myös Fennicasta, mutta ilman asiasanoitusta. https://finna.fi
Vanhassa aineistossa on yleisestikin ongelmana vajavainen tai puuttuva asiasanoitus.
Helsingin yliopiston kirjaston HELKA -luettelosta sanahaulla työnhaku löytyy kirja Täydellisen naisen opas / Marketta Rentola.
Julkaistu: Hki : Tammi, 1983 asiasanoina mm. työnhaku : oppaat : naiset
https://finna.fi
Tutkimus- ja selvitystietoa löytyy...
Kyllä, tätä viinaa on tehty ja myyty jo ennen kieltolakia. Kysyin asiaa Alkon tietopalvelusta ja sieltä saatiin alla oleva vastaus:
"Fennia-viina on ollut ensimmäisen kerran Alkon hinnastossa 30.5.1932 ja viimeisen kerran 1.3.1934. Eli vain vajaan kahden vuoden ajan.
Kyseessä on kirkas maustamaton viina, hinta on ollut 1 litran pullolla 36 markkaa. Alkon tuotenumero sille oli 23.
Hotelli- ja ravintolamuseo voisi auttaa sinua saamaan lisätietoja Fennia-viinasta:
http://www.hotellijaravintolamuseo.fi/
Heidän arkistoissaan on mm. Fenniaviinan kuljetusluvat 21.8.1907 ja 28.9.1907
http://files.kotisivukone.com/hrmuusi.kotisivukone.com/alkon_myymalamus… "
Jos haluat vielä tarkempia tietoja, niin kannattaa tosiaan ottaa yhteyttä tuonne...
Ensimmäisenä mieleen tulee Markku Arokanto, joka levytti kappaleen vuonna 1983 julkaistulle albumilleen Iskelmälaulaja Arokanto ja Viihdeorkesteri Tempo.
Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta voimme lukea, että Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan esimerkiksi muovin kierrätys aiheuttaa kuusi kertaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin sen poltto.
Ylen runsaan vuoden takaisesta artikkelissa kerrotaan, että muovin kierrättäminen vie vain noin 15 prosenttia siitä energiasta, mitä muovin raaka-aineen valmistaminen maaperästä poratusta öljystä vaatii.
Hieman likaisiakin muoveja pystytään ottamaan vastaan. Paljon vettä ja tiskiainetta kuluttavaa pesua ei suositella. Silloin kierrätykseen menee liikaa energiaa.
Muovien kierrätyksessä on kyse koko prosessista, jossa muovit ensin kerätään, sitten käsitellään sopivaan muotoon (lajittelu) ja tämän jälkeen joko uusiokäytetään materiaalina (...
Kansakoulujen pohjapiirroksia löytyy Finnan kautta. Finna on Kansalliskirjaston ylläpitämä tiedonhakupalvelu, jonka kautta pääsee monen suomalaisen arkiston, kirjaston ja museon digitaaliseen aineistoon. Osa pohjapiirroksista on suoraan verkossa saatavilla, muista löytyy tieto sijainnista. Alla linkki haun tulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=kansakoulu+pohjapiirros&typ…
Myös muita asiakirjoja voi hakea tämän palvelun kautta.
Oppikoulun pääsytutkintojen toteuttamisesta säädettiin asetuksessa 481/1954: "Pääsytutkinto pidetään kesäkuun alussa ja välittömästi ennen syyslukukauden alkamista." Vuonna 1962 tutkintopäivät olivat 1. ja 2. kesäkuuta sekä 30. ja 31. elokuuta.
"Ensimmäiselle luokalle kesäkuun alussa tai ennen syyslukukauden alkamista pidettävässä pääsytutkinnossa pyrkivän tulee suorittaa tutkinto koulun opetuskielessä ja laskennossa. – Tutkintotehtävien laajuuden ja laadun määrää kouluhallitus ottaen huomioon, että tiedolliset vaatimukset vastaavat kansakoulun neljän alimman luokan oppimääriä."
"Kouluhallituksen tulee ennen huhtikuun 1 päivää ilmoittaa rehtorille, antaako se ensimmäiselle luokalle pyrkivien kirjalliset koetehtävät tai osan niistä. – Jos...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan kouta on mm. Kainuussa käytetty muoto yleiskielen verbistä koota.
- Niin kun heinäaijaksi pitäsik kouta, vähä sitä, että ruokoa että pystysih heinäntekkoon. Suomussalmi
- Tuo navetan kehikko pitäsi purkoo ja kouta oekeelle paekalleen. Sotkamo
koota - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Kotuksen nimineuvonta kertoi seuraavaa:
Etunimikirjoista ei tosiaan löydy tietoa nimestä Kouta. Nimi onkin uudehko: ennen 2000-lukua syntyneissä on muutamia yksittäisiä Kouta-nimisiä; enemmän nimeä on annettu 2000-luvulla, mutta se on yhä melko harvinainen. Suosio näyttää kuitenkin olevan nousussa. 2000-luvun ensikymmenellä syntyneissä on 9 Koutaa, 2010-luvulla syntyneissä 13 ja...
