Internetistä löytyy sekä ilmaisia että maksullisia laskentaohjelmia pientalon rakennuskustannuksista.
TaloPeli-sivusto tarjoaa maksutta käyttöön suppean ohjelman, jolla voi laatia kustannusarvion rakentamishankkeesta. Laajempi ohjelma edellyttää rekisteröitymistä ja määräaikaisen käyttöoikeuden maksamista.
http://www.talopeli.fi/
Rakentaja.fi -sivustolta (http://www.rakentaja.fi/ , vasemmalla Rakentaja.fi-mapit > Rahoitus ja vakuutus > Laskurit) löytyy erilaisia tarvike- ja kustannuslaskureita. Osa niistä on vapaasti käytettävissä, osa edellyttää rekisteröitymistä ja jotkut osiot ovat maksullisia. Kannattaa tutustua myös sivuston Keskustelut-osioon, josta löytyy Rahoitus ja vakuutus -aiheryhmä.
Myös kirjamuodossa löytyy tietoa...
Asia riippuu paljon siitä, millaisista kirjoista on kyse. Niitä voisi tarjota antikvariaateille laatimalla kirjoista listan, joskin antikvariaatit ovat varsin valikoivia siinä, millaisia kirjoja ostavat. Kirjoja voi myös tarjota lahjoituksena kirjastolla, mutta jos ne eivät ole uusia tai muuten kysyttyjä, niitä tuskin otetaan kokoelmiin-. Monissa kirjastoissa on kuitenkin kirjankierrätyshyllyjä, joihin kirjoja voi tuoda pienen määrä kenen tahansa otettaviksi.
Yksi keino päästä kirjoista tai muustakin käyttökelpoisesti mutta itselle tarpeettomasta tavarasta on tarjota niitä Kierrätyskeskukselle (https://www.kierratyskeskus.fi), Kontti-kierrätystavaratalolle (https://kontti.punainenristi.fi) tai muille käytettyä tavaraa myyville tahoille....
Puiden juuristosta on Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelussa 15.5.2009 kysytty Metsäntutkimuslaitoksen tutkijalta, jonka mukaan
"Kaikki tutkitut puulajit, voimakkaimmin rauduskoivu, sopeuttavat juuriston ominaisuuksia eri kasvuolosuhteisiin, eli maaperän ravinne- ja kosteusoloihin, sekä fysikaalisiin tekijöihin esim. kivisyyteen. Kasvutilan ollessa rajoitettu, esim. kaupunkipuilla, juuristot poikkeavat erittäin paljon metsäpuiden juuristoista. Lisäksi puulajien välinen kilpailu voi vaikuttaa juuriston dimensioihin, sekä siihen, missä kerroksessa kunkin lajin juuristot esiintyvät."
Lähde:
http://www.kysy.fi/kysymys/puiden-juurista-kysymysmitka-puut-kasvattava….
Kysymykseen kiinalaisista aakkosista on vastattu usein aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Katso vastausten arkistosta hakusanoilla kiinan kieli ja kirjoitusjärjestelmät.
Liitän sinulle tähän yhden vastauksen maaliskuulta.
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassakaan, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Katso seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981) kertoo, että vetää hirsiä viittaisi kuorsaamiseen, joskin nykyään sillä voidaan tarkoittaa nukkumista ilman kuorsaustakin. Virkkunen kertoo, että akateemikko Matti Kuusi on kertonut hänelle suullisesti, että sanonta tulisi vanhasta pantinlunastustatavasta, jossa otsaa vedetään seinähirttä pitkin. Siitä syntyvä rahina siis samaistuisi kuorsaukseen.
Olipa Kuusen selitys uskottava tai ei, ilmeisesti kuorsauksen on joka tapauksessa nähty muistuttavan virren vetämisestä syntyvää rahinaa, ja sitä voisi siis pitää sanonnan etymologiana.
Aapelin joulupakinat Jouluraaha, Joulunviettoa pula-aikana, Hän lahjat antaa ja lahjat saa sekä Hermannin joulu löytyvät ainakin teoksesta Aapelin lukemattomat (1986). Aapelin valitut ilot – teoksessa (1972) on pakina Joulupukin poika.
Hauskoja joulupakinoita löytyy myös esimerkiksi pakinoitsija Ollin tuotannosta. Teos Mustapartainen mies herättää pahennusta (1921) sisältää pakinat Jouluaattona ja Joulumarkkinat.
Joulupukki ja papukaija -runon on kirjoittanut Oiva Paloheimo. Runo löytyy ainakin vanhasta koulukirjasta Kotoa ja muualta, 1953 sekä Lapsuuden joulu 1 -kokoelmasta, 1979. Nämä kirjat löytynevät useimmista kirjastoista.
Calzone tarkoittaa pizzaa, jossa täytteet on leivottu pizzan sisään. Margheritaan kuuluu tomaatteja, mozzarellaa, oliviiöljyä ja tuoretta basilikaa. Napolin täytteenä on tuoreita kuorittuja tomaatteja, mozzarellaa, oliviiöljyä, kaprista ja anjovista. Frutti di mare ("meren hedelmät") pitää sisällään äyriäisiä ja simpukoita.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pizza
http://www.fornobravo.com/pizza/pizza_recipe.html
Lisäksi on olemassa Pizza napoletana eli napolilainen pizza, jonka valmistus ja koostumus on tarkkaan säädelty ja joka pyritään rekisteröimään EU:ssa aitona perinteisenä tuotteena. Sen tarkka kuvaus löytyy osoitteesta http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2008:040:001….
Huutajan nimi ei käy ilmi kohtauksesta:
"Koskela ohitti ampuvia miehiä, jotka hermostuneina syytivät tulta vaunuihin, mikä tietenkin oli turhaa. Joku kuoli panssarivaunun kranaatista, ja lähistöltä kuului hätääntynyt huuto:
- Ne jyrää meitin. Pojaat! Ne jyrää meitin ...
- Paikoillanne! Ei ne mitään jyrää. Siellä on miinoitus.
Koskela huusi niin kovaa kuin jaksoi --"
Norjassa voidaan lain mukaan käyttää ns. välinimeä. Välinimi voi olla yhden tai useamman etunimen ja sukunimen välissä. Välinimenä voidaan käyttää esimerkiksi omaa entistä sukunimeä, jos se on muuttunut avioliiton vuoksi, tai jommankumman vanhemman tai esivanhemman omaa sukunimeä tai välinimeä takenevasti neljältä edeltävältä sukupolvelta.
Termi mellomnavn ’välinimi’ otettiin käyttöön Norjan nimilaissa vuonna 1964. Välinimi on käytössä myös Tanskassa ja Ruotsiss.
Lisää välinimistä voit lukea alla olevasta linkistä.
https://web.archive.org/web/20190626215833/https://www.kielikello.fi/-/…-
Opettaja-lehdessä sanotaan näin:
"Peruskoulujen rehtorit ovat kokonaistyöajassa, joka on toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika. Vuosilomaa on 38 päivää."
http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPag…
Kuntien opetusalan, myös rehtorien, vuosiloma määräytyy Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) mukaan:
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/yleiskirjeet/2011/Docum…
Kirjassa Maailman pelit ja leikit s.190-191 on Korona-pelin säännöt. Ellei lähimmässä kirjastossasi kirjaa ole, voit saada sen kaukolainaksi. Internetistä löytyivät vähän epävirallisemmat säännöt sivulta: http://www.icon.fi/~paukku/saanto.htm#KORONA.
Suositeltavaa olisi lukea Virginia M. Friedmanin viime vuonna ilmestyneestä kirjasta Tahrat - esiintyminen ja poisto luku Autotalli ja piha, jossa on niksejä moottoriöljytahrojen poistamisesta. Siinä on myös tietoa niiden ennaltaehkäisystä. - Kysymyksessä ei mainita laattojen materiaalia: tahranpoistokirjoissa kerrotaan yleensä tahrojen poistamisesta kankaasta ja nahasta tai seinistä ja lattioista. Tietoa löytyy myös niksikirjoista ja lehtiartikkeleista. Nina Yunkers'n Perheen suuresta niksikirjasta löytyy autonikseistä tieto autotallin öljytahroista. Siinä kerrotaan, että kannattaa peittää tahra (kissan)hiekalla ja antaa sen vaikuttaa. Lopuksi tahra harjataan pois. - Mene ja tiedä! Bensiinitahrat poistetaan sen mukaan tärpätillä tai...
Tästä sivusta ja vastauksesta ehkä on apua:
http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docID=1288
http://yh2-puutarhamaailma.ch5finland.com/index2.cfm?template=faq_topic…
Sembramänty on hyvin kestävä, tuuhea havupuu, joka menestyy lähes koko maassa Lappia myöten. Istutuspaikan tulisi olla aurinkoinen ja maaperän läpäisevää hiekansekaista maata. Sembramänty vaatii reilusti tilaa ympärilleen, vähäinenkin varjostus saa sen neulaset helposti ruskettumaan. Istutusvälin muihin havuihin tulisi olla 4-5 m. Vuosikasvu on 10-20 cm. Mitään erityisiä tuholaisongelmia sembramännyllä ei ole, kunhan muistaa istuttaa sen valoisaan paikkaan.
Evert Suonion säveltämän Inarinjärvi-laulun sanat löytyvät ainakin seuraavista julkaisuista:
- Kultainen laulukirja : 400 suosikkilaulua / Toimituskunta: Virpi Lehikoinen, Ari Nieminen, Pekka Sipila, Heikki Uusitalo
- Laulumatti : lauluja arkeen ja juhlaan / [toimittanut] Paavo Alanne
- Inarijärvi : uusin sanoin ja muita tuttuja sekä uusia sävelmiä tanssittavaksi ja laulettavaksi / Seppo Nissilä
Koston terälehdet on Dollanganger-sarjan toinen osa, ilmestynyt suomeksi 1987. Ensimmäinen osa Pimeyden kukat (1986), seuraavat: Verenpunaiset okaat (1988) ja Menneisyyden siemenet (1989).
Virginia Andrewsilta on suomeksi ilmestynyt kirjoja nimillä Virginia Andrews sekä V. C. Andrews.
Nimellä Virginia Andrews ovat ilmestyneet kirjat:
Pimeyden kukat (1986), Koston terälehdet (1987), Menneisyyden siemenet (1988), Verenpunaiset okaat (1988), Katkerat jäähyväiset (1990), Kielletty rakkaus (1991), Intohimon kosketus (1992), Paratiisin portit (1992), Valheiden verkko (1992), Hämärän lapsi (1994), Keskiyön kuiskeet (1995), Pimeyden vangit (1995).
Nimellä V. C. Andrews:
Villiruusu (1996), Käärmeitä ruusutarhassa (1997), Ruusun hohde (1998),...
Imponeerattu eli olla otettu -ilmaukset voisi lyhyesti kuvailla vaikkapa näin:
Olla mielissään, olla imarreltu, tehdä vaikutus.
Esimerkiksi ruotsin kielen verbi "imponera" merkitsee suomennettuna "tehdä voimakas vaikutus"
Tässä linkit aiempiin vastauksiin, joissa on kirjallisuutta ja loruja: https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-jostain-uusia-lasten-tai ja https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-menee-loru-kuukausista-tammikuu ja vielä kolmas https://www.kirjastot.fi/kysy/edesmennyt-isani-lausui-meille-lapsille
Elina Karjalainen on kirjoittanut kuukausista kertovan runon "Tammikuusta joulukuuhun", runo löytyy Karjalaisen kirjasta "Uppo Nallen ystäväkirja", 1982 ja myös kirjasta "Pieni aarreaitta 3", 1993. Kuukausista lyhyesti kertoo Paavo Kuosmasen runo "Kuukausien nimet", joka löytyy myös kirjasta "Pieni aarreaitta 3" ja Kuosmasen teoksesta "Luen ja kerron", 1950.
Netistä näitä loruja löytyy lähinnä keskustelupalstoilta, joilla kysytään, muistaako kukaan...
Sintolaisuudesta sekä siihen liittyvistä juhlista ja juhlaperinteestä löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista:
Idän uskonnot, Gummerus 1997
Jordan, Michael: Itämaista viisautta, Otava 2000
Theo: lukion uskonto osa 4: pyhät perinteet, Otava 2003
Vesterinen, Ilmari: Japanin kansankulttuuri, Gaudeamus 1982 sekä
Japanin kulttuuri, Otava 1994.
Mainittuja teoksia löytyy kirjastojen kokoelmista.
Internetistä löytyy asiaa koskevaa tietoa mm. http://www.uskontojenmaailma.fi/maailman-uskontoja/shintolaisuus ja http://www.suomi-japani.net/?p=1320
Kahden tai kolmen etunimen antaminen on tapa, jolle ei oikeastaan ole mitään varsinaista syytä. "Nykyisin lapsille annetaan vähintään kaksi etunimeä. Tämä on meistä aivan luonnollista, sillä vanha yksinimisyys on käynyt yllättävän harvinaiseksi. Moninimisyys on kuitenkin aiemman käytännön näkökulmasta kummallista. Ihmisille on nimittäin kaikissa kulttuureissa aiemmin annettu seremoniallisesti vain yksi nimi. -- Perinteiseen yksinimisyyteen tottuneista on varmaan aluksi tuntunutkin aika oudolta, että yksi ihminen saa kaksi nimeä", nimistöntutkija Eero Kiviniemi kiteyttää tämän asian kirjassaan Suomalaisten etunimet (SKS, 2006).
Kiviniemi jäljittää usean etunimen antamisen ylempiin yhteiskuntaluokkiin ja barokin tyyli-ihanteisiin. Uusi...
