Matkailun historiasta on useitakin hyviä kirjoja, joita varmasti löydät lähimmästä kirjastostakin. Tässä muutamia nimiä. Et maininnut sitä haluatko Suomen matkailun historiasta vai myös muiden maiden matkailuhistoriaa, joten listalla on kirjoja molemmista aiheista.
1. HIRN, Sven : Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia (1987)
2. EUROOPPA : Eurooppalainen matkustaa (1995)
3. KIISKINEN, Kyösti : Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan kyydistä nykyajan Pendolinoon (1996) - junamatkailun historiaa
4. MATKAKUUMETTA :matkailun ja turismin historiaa (1994)
5. MIKÄ MAA- MIKÄ VALUUTTA? : matkakirja turismin historiaan (1998)
Näiden lisäksi löytyy useita kirjoja eri paikkakuntien matkailuhistoriasta. Kysy lisää lähikirjastostasi.
Japanin ja kiinan kielen merkeistä on kysytty usein ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun japanin kieli tai kiinan kieli:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Japanin kielen kirjoitusmerkeistä löytyy tietoa esim. näiltä sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kiinan kielestä esim. täältä:
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Tilastotietoja lainamääristä löytyy Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokannasta, osoite on
http://tilastot.kirjastot.fi/default.aspx?langId=fi
Tieteellisten kirjastojen osalta on vastaava tietokanta , http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/yhteistilasto/
Valitse KITT-tilastotietokanta
Sivulta löytyy linkkejä myös muiden maiden kirjastotilastoihin.
Ruotsin yleisten kirjastojen tietoja löytyy osoitteesta
http://www.kulturradet.se/templates/KR_Page.aspx?id=3211&epslanguage=SV
Suomessa kirjastojen käyttö ja lainaus on yleistä. Kuvaa muihin maihin nähden saa vertaamalla esim.lainoja asukasta kohden. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on ensimmäinen, tietoja löytyy esim. Nordic Statistical Yearbookista.
Unescon tilastoista, osoite...
Roskapankki on kansanomainen nimitys, jota käytetään liikepankin ongelmien ratkaisemiseksi perustetusta omaisuudenhoitoyhtiöstä. Roskapankkijärjestelyllä pyritään vakauttamaan valtion tukea saaneen liikepankin rahatilannetta siten, että liikepankin konkurssi vältetään.
Roskapankki ostaa liikepankilta ongelmaluotot ja omaisuuden, jotka on yliarvostettu pankin taseessa ja joita kukaan muu ei halua pankilta ostaa. Roskapankki pyrkii pidemmän ajan kuluessa saamaan rahaa luotoista erilaisilla maksujärjestelyillä tai realisoimalla ostettua omaisuutta ja lainojen vakuutena olevaa omaisuutta. Käytännössä pankkituki joudutaan usein maksamaan enemmän tai vähemmän verovaroilla; näin esim. lama-Suomessa 1990-luvulla tai 1980-luvun säästöpankkikriisin...
Tässä muutama suomenkielinen Skotlannin historiasta kertova kirja. Jos kirjoja ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata niitä kirjaston kaukopalvelun kautta.
Fisher, Andrew: Matkaopas historiaan : Kuopio : Puijo, 1998, Kansakuntien vaiheet : maailmanhistoria vanhasta ajasta nykypäiviin. 3: Länsi-Eurooppa /suom.toim. Eino E. Suolahti
Lindström Gunnar: Skotlannin ja Englannin yhdistyminen Suur-Bitannian kuningaskunnaksi : Helsinki: Kansanvalistusseura, 1902. Kaunokirjallisuudessa käsitellään Skotlannin historiaa esim.kirjoissa Ikola, Kaisa: Skotlanti-trilogia, Ylämaa-sarja. Englanninkielisiä lähteitä löydät katsomalla Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx.
Kyseessä on tämä kirja:
Tekijä: Krauss, Ruth.
Alkuteos: I’ll be you and you be me
Nimeke: Minä olisin sinä ja sinä olisit minä/Ruth Krauss; kuv. Maurice Sendak; suom. Martti Qvist.
Julkaistu:[Hämeenlinna]: Karisto, [1956]
Eppu Normaali -yhtyeestä on kirjoitettu historiikki:
Tiimalasin santaa : Eppu Normaalin tarina / Santtu Luoto (2000)
Mäntyharjun kirjastossa tätä kirjaa ei ole. Kysele kaukolainamahdollisuudesta lähikirjastostasi.
Epuista kirjoitettuja lehtiartikkeleita löytyy Soundi-lehdestä. Lehdet ovat Mäntyharjun pääkirjastossa:
- Pantse Syrjä : "jos yrittää tehdä kaikki biisit kunnolla, niin väkisinkin joku onnistuu" (Soundi: 2012, nro 3, s. 22-27)
- Kuistillinen Eppuja (Soundi: 2011, nro 10, s. 90-94)
Yhtyeen virallisilla kotisivuilla ja Wikipediassa on paljon tietoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eppu_Normaali
http://www.eppunormaali.fi/
Yleisradion Elävässä arkistossa on myös mm. Martti Syrjän henkilökuva vuodelta 1983 ja musiikkia 1980-luvulta:...
Kysymäsi nimet ja muita suomalaisia etunimiä kiinalaisin kirjoitusmerkein löytyy Suomi – Kiina – seuran sivuilta http://kiinaseura.lasipalatsi.fi/tietoa/nimia00.html
Suomalaisia nimiä kiinaksi koskevia kysymyksiä on tässä palvelussa esitetty aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät arkistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/
Hakusanoiksi sopivat kiinan kieli etunimet tai vaihtoehtoisesti kiinan kieli nimet.
Kyseessä on Oskar Merikannon laulu "En barnsaga vid brasan", op. 82, nro 3 vuodelta 1914. Karl Asplundin sanat on suomentanut Ilta Koskimies nimellä "Lastentaru takkavalkealla". Aiheesta huolimatta kyseessä ei ole alun perin ollut varsinainen lastenlaulu, vaan yksinlauluksi tehty sävellys.
Laulun nuotit löytyvät monista kokoelmista, esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 6 ja kokoelmista "Oskar Merikannon kauneimmat laulut" (Warner 1995), "Kauneimmat yksinlaulut 2" (Fazer 1977) ja "Kootut yksinlaulut 1" (Bells 2009). Näitä löytyy kirjastoista yleensä helposti.
Heikki Poroila
Verkosta ei näytä löytyvän suomalaisten kirjailijoiden salanimiluetteloa. Sen sijaan tänä vuonna on ilmestynyt laaja ja perusteellinen hakuteos : HIRVONEN, Maija : Salanimet ja nimimerkit. Kirjan sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa löytyvät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Puula on tosiaan järvi Etelä-Savossa. Sitä kutsutaan toisinaan myös Puulavedeksi. Etunimenä se on alle 20 ihmisellä, niin naisilla kuin miehilläkin, ja sukunimenä alle 19 ihmisellä. Lähde: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Sanan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. On esitetty, että sana olisi johdos sanasta puuleva, jonka merkitys Etelä-Savon murteessa on "leveä, mahtava". Se liittyisi järven suureen kokoon tai siihen, että järven keskiosassa on laaja saariston ja selkien alue. (Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007)
Opus-yhtyeen kappale Life is life on kuultavissa suomeksi nimellä Villi yö useilta äänitteiltä. Suomenkieliset sanat on tehnyt Raul Reiman ja kappaleen esittää Leo Luoto.
Villi yö sisältyy mm. seuraaviin äänitteisiin:
Hitit 1985 : suosituimmat kotimaiset hitit 30 vuotta sitten
Riman alta ja ohi maalin : Suomi-iskelmän hurjimmat harhalaakit
Suomi hits : vuosikerta 1985.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Näistä kahdesta kirjailijasta vain Matti on aito Remes. Ilkka Remes on vain kirjailijanimi; hänen oikea nimensä on Petri Pykälä. Eihän tämä tietenkään välttämättä sitä tarkoita, etteivät Matti ja Petri voisi jotain kautta olla toisilleen sukua - tuskin aivan läheistä kuitenkaan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175911478896
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175901005244
Postin sivuilla todetaan, että kotimaan ikimerkki on postimerkki jolla voit postittaa kirjeen ja kortin kotimaassa. Ikimerkki on nimensä mukaisesti aina voimassa. https://shop.posti.fi/tuote/joulukonsertti
Asiassa kannattaa olla vielä yhteydessä Postiin
https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/ota-yhteytta
Hei!
Olipa visainen kysymys. Kollegan avulla saimme selville seuraavaa:
Islannin wikipedian mukaan Steinunnin vanhemmat ovat Sigurður Pálsson ja Anna Margrét Kolbeinsdóttir. https://is.wikipedia.org/wiki/Steinunn_Sigur%C3%B0ard%C3%B3ttir_(rith%C3%B6fundur)
Yrsan vanhemmat ovat Kristínar Höllu Jónsdóttur ja Sigurðar B. Þorsteinsson - lähde „Ég strauja ekki fyrir þig, ég faxa ekki fyrir þig, ég vélrita ekki fyrir þig.“ - DV
Liljan vanhemmat ovat Sigurður Hjartarson ja Jóna Kristín Sigurðardóttir - lähde Lilja varð strax spennt fyrir Möggu Pálu - Sérstaklega eftir að mamma sagði mér að hún væri lesbía - DV
eli he eivät ole sisaruksia.
Tietoa suomalaisten kirjailijoiden teoksista tehdyistä käännöksistä voi hakea Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN.Kysymyksessä mainituista kirjailijoista Katja Kettua, Mia Kankimäkeä ja Antti Tuuria on käännetty englanniksi. Muita englanniksikin käännettyjä kirjailijoita ovat esimerkiksi Pajtim Statovci, Kari Hotakainen, Rosa Liksom ja Riikka Pulkkinen. Dekkaristeista mm. Leena Lehtolaisen, Seppo Jokisen ja Max Seeckin teoksia on käännetty englannin kielelle.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Anne Ricen kirjoja on suomennettu vain kolme, kirjat Veren vangit (1992, alkuteos Interview with the vampire), Vampyyri Lestat (1993, alk. The vampire Lestat) ja Kadotettujen kuningatar (1994, alk. The queen of the damned)
Kysymiäsi kirjoja ei siis ole (ainakaan vielä) julkaistu suomeksi.
Kirjaston kokoelmista haluamiasi kirjoja kyllä löytyy, mutta jos keräät kirjoja itsellesi kirjaston kirjoista ei ole paljon apua. Kirpputorit ja antikvariaatit ovat varmasti niitä paikkoja joista kirjoja voisit löytää. Oletko jo kokeillut nettihuutokauppaa? Osoitteessa http://www.huuto.net on tällä hetkellä kaksi Merri Vikin Lotta-kirjaa myynnissä.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Lotta-kirja valikoimaa pääset katsomaan tästä linkistä: http://www.helmet.fi
