Emme löytäneet Digital Editions –lukuohjelmasta tapaa, jolla muistiinpanot voisi tulostaa. Tulostuspainike on aktiivinen sen mukaan, onko tulostus ylipäätään sallittua. Kun tulostimme sivun, johon olimme tehneet muistiinpanoja, muistiinpanot eivät tulostuneet.
Muistiinpanot säilyvät laina-ajan, mutta häviävät kun laina palautetaan tai palautuu. Toisin sanoen seuraavat lainaajat eivät näe kommenttejasi ja alleviivauksiasi.
Teoksia ”Kaksi liikaa” ja ”Apua, minua pidetään vankina” on lainattavissa HelMet-kirjastoista, ja jos niitä ei satu olemaan lähikirjastossasi, voit tehdä niistä varauksen. Tarkemman saatavuuden voit katsoa HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä kunkin teoksen nimellä. Kirjat ”Olen palkattu murhaaja”, ”Kohti kuolemaa”, ”Nyt on aika kuolla”, ”Pankaa Parker lautoihin”, ”Minä olen Parker”, ”Maffia” ja ”Täyskäsi” ovat puolestaan vain Kallion kirjaston dekkarikirjastossa, josta niitä saa lukusalilainaan eli kirjastossa luettaviksi muttei kotilainaan.
”Loukku”, ”Sopimus”, ”Panssariauto” ja ”Taidekaappaus” ovat ongelmallisempia, koska niitä ei näytä löytyvän edes dekkarikirjastosta. Pääkaupunkiseudun ulkopuoleltakaan...
Katsoin, mitä, mitä lait ja asetukset ovat sanoneet oikeudesta ajaa autoa Suomen itsenäistymisestä 1917 lähtien. Venäjän vallan aikaisilla säädöksillä ei liene väliä, kun itse lentäminenkin yleistyi vasta 1920-luvulla.
Ensimmäinen löytämäni säädös, jossa ajo-oikeus määritellään, oli ”Asetus automobiililiikenteestä” vuodelta 1922. Asetuksen 11 §:ssä sanotaan: ”Automobiilia ei saa kuljettaa muu kuin se, jonka poliisiviranomainen on hyväksynyt ja joka on samalta viranomaiselta saanut n. s. ajokortin. --- Automobiilinkuljettajaksi hyväksyttäköön ainoastaan henkilö, joka katsastusmiehen antamalla todistuksella on osoittanut olevansa täysin perehtynyt automobiilin rakenteeseen, hoitoon ja ohjaukseen, on vähintään 18 vuoden ikäinen ja tunnettu...
Lennart Meren vuonna 1970 valmistunut dokumenttielokuva "Vesilinnun kansa" (Veelinnurahvas) on lainattavissa joistakin Suomen yleisistä kirjastoista videokasettina. Voitte tilata kasetin kaukolainana omaan lähikirjastoonne.
DVD-muotoisena "Vesilinnun kansa" sisältyy pakettiin "Lennart Meri. Soome-ugri rahvaste filmientsüklopeedia", jossa on myös muita Lennart Meren ohjaamia dokumentteja. Kyseistä DVD:tä ei kuitenkaan ole lainattavissa Suomen kirjastoista, mutta se on tilattavissa nettikaupasta.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kyseessä on Oskar Merikannon laulu "En barnsaga vid brasan", op. 82, nro 3 vuodelta 1914. Karl Asplundin sanat on suomentanut Ilta Koskimies nimellä "Lastentaru takkavalkealla". Aiheesta huolimatta kyseessä ei ole alun perin ollut varsinainen lastenlaulu, vaan yksinlauluksi tehty sävellys.
Laulun nuotit löytyvät monista kokoelmista, esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 6 ja kokoelmista "Oskar Merikannon kauneimmat laulut" (Warner 1995), "Kauneimmat yksinlaulut 2" (Fazer 1977) ja "Kootut yksinlaulut 1" (Bells 2009). Näitä löytyy kirjastoista yleensä helposti.
Heikki Poroila
Lopputyösi aihe muurahaishappomarkkinat USA:ssa ja Kanadassa on niin spesiaali, että on parasta tutustua tieteellisten kirjastojen ja Kemiran käytössä oleviin tietokantoihin. Oulun yliopiston kirjaston http://www.kirjasto.oulu.fi/ sivuilla on esitelty heidän käytössään olevat tietokannat sekä yleisesti että oppialoittain, kuten prosesstitekniikka ja kemia. Lisäksi sivulla on tietoa mm. elektronisista julkaisuista.
Internetistä löytyi altavistan kautta seuraava tietokanta: http://strategis.ic.gc.ca/sc_ecnmy/engdoc/homepage.html , josta löytyy teollisuustilastoja Kanadasta ja USA:sta.
Verkosta ei näytä löytyvän suomalaisten kirjailijoiden salanimiluetteloa. Sen sijaan tänä vuonna on ilmestynyt laaja ja perusteellinen hakuteos : HIRVONEN, Maija : Salanimet ja nimimerkit. Kirjan sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa löytyvät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Edgar Rice Burroughsin (1875–1950) Tarzan-kirjoja on julkaistu suomeksi kaikkiaan 25 kappaletta. Yksi niistä, Tarzan ja Tarzan -kaksoset on nuoremmalle lukikunnalle suunnattu kuin muut apinamiehen seikkailut. Lisäksi on vielä Tarzan ja kadonnut seikkailu (Like 1996), joka perustuu Edgar Rice Burroughsin keskeneräiseen käsikirjoitukseen, jonka on viimeistellyt Joe R. Lansdale. Viimeisenä varsinaisena Tarzan-kirjana voidaan siis pitää teosta Tarzan ja haaksirikkoiset, joka ilmestyi suomeksi v. 1979.
Lähteet:
https://finna.fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarzan#Tarzan-kirjat
Liikkeelle voisi lähteä, jos aihe on vieraampi, taustatiedon etsimisestä. Itse jouduin näin tekemään, ja hakusanalla ias-standardit löysin Googlella (http://www.google.com) aiheesta taustatietoa. Vesa-verkkosanastosta (http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html) löytyy asiasana tilinpäätös ja sille suppeampia ja rinnakkaistermejä. Ne ovat hyvä lähtökohta tietokantahaussa.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1) löytyy jo useita teoksia tilinpäätöshakusanalla, ja tulosjoukkoa voisi rajata vuosilukurajauksella uusimpiin teoksiin. Samaten kannattaa kokeilla luokkahakua luokalla 69.21 vastaavan vuosilukurajauksen kanssa.
Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannassa (http://www.hyper....
Matkailun historiasta on useitakin hyviä kirjoja, joita varmasti löydät lähimmästä kirjastostakin. Tässä muutamia nimiä. Et maininnut sitä haluatko Suomen matkailun historiasta vai myös muiden maiden matkailuhistoriaa, joten listalla on kirjoja molemmista aiheista.
1. HIRN, Sven : Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia (1987)
2. EUROOPPA : Eurooppalainen matkustaa (1995)
3. KIISKINEN, Kyösti : Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan kyydistä nykyajan Pendolinoon (1996) - junamatkailun historiaa
4. MATKAKUUMETTA :matkailun ja turismin historiaa (1994)
5. MIKÄ MAA- MIKÄ VALUUTTA? : matkakirja turismin historiaan (1998)
Näiden lisäksi löytyy useita kirjoja eri paikkakuntien matkailuhistoriasta. Kysy lisää lähikirjastostasi.
Tilastotietoja lainamääristä löytyy Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokannasta, osoite on
http://tilastot.kirjastot.fi/default.aspx?langId=fi
Tieteellisten kirjastojen osalta on vastaava tietokanta , http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/yhteistilasto/
Valitse KITT-tilastotietokanta
Sivulta löytyy linkkejä myös muiden maiden kirjastotilastoihin.
Ruotsin yleisten kirjastojen tietoja löytyy osoitteesta
http://www.kulturradet.se/templates/KR_Page.aspx?id=3211&epslanguage=SV
Suomessa kirjastojen käyttö ja lainaus on yleistä. Kuvaa muihin maihin nähden saa vertaamalla esim.lainoja asukasta kohden. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on ensimmäinen, tietoja löytyy esim. Nordic Statistical Yearbookista.
Unescon tilastoista, osoite...
Suomennospäätöksiin saattavat vaikuttaa mm. teoksen saama myönteinen huomio, sille myönnetty kirjallisuuspalkinto, muiden maiden myyntitilastot jne. Joskus kauan sitten ilmestynyt teos voidaan julkaista suomeksi esimerkiksi elokuvasovituksen herättämän huomion vuoksi. Kirjailijalle myönnetty kirjallisuuspalkinto yleensä näkyy suomennosten uusintapainoksina tai uusina käännöksinä. Ulkomaisen kaunokirjallisuuden valintakriteerejä kannattaa tiedustella suoraan eri kustantajilta. Heille voi myös lähettää palautetta ja toiveita koskien suommenoksia. Esimerkiksi Otava julkaisi Gaskellia 1980-luvulla, heidän yhteystietonsa löytyvät http://www.otava.fi.
Rufus Wainwrightin esittämä Hallelujah-kappale on Leonard Cohenin säveltämä ja sanoittama, joten tee uusi haku kirjaston tietokannasta: laita tekijäksi Cohen, Leonard ja teoksen nimeksi Hallelujah ja valitse aineistolajiksi nuotti. Klikkaamalla nuotin nimeä näet, millaisesta nuotista on kysymys: joissakin nuoteissa on pianosovitus, joissakin esim. vain melodianuotinnos ja sointumerkit.
Kyseessä on tämä kirja:
Tekijä: Krauss, Ruth.
Alkuteos: I’ll be you and you be me
Nimeke: Minä olisin sinä ja sinä olisit minä/Ruth Krauss; kuv. Maurice Sendak; suom. Martti Qvist.
Julkaistu:[Hämeenlinna]: Karisto, [1956]
Kaiken taustalla on vuoden 2012 alussa voimaan tullut ikärajauudistus, joka juontuu osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110710 löytyvästä kuvaohjelmalaista. Sen jälkeen vanhojen tallenteidenkin osalta noudatetaan uusia ikärajoja. Muuntamisohjeen mukaan vanhat ikärajat 11 ja 13 vuotta muutetaan ikärajaksi 12 vuotta. Ikäraja 15 vuotta nousee yhdellä vuodella eli on nyt 16 vuotta. 7 ja 18 pysyvät ennallaan. Uudet ikärajat koskevat myös kirjastoja, eikä asiasta päättäminen ole ollut kirjastojen vallassa.
Media- ja kuvaohjelmakeskuksen sivuilta osoitteesta http://www.meku.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=23&Item… löytyy lisää tietoa uudistuksesta. Osoitteessa https://www.surveymonkey.com/s/palaute...
Kysymäsi nimet ja muita suomalaisia etunimiä kiinalaisin kirjoitusmerkein löytyy Suomi – Kiina – seuran sivuilta http://kiinaseura.lasipalatsi.fi/tietoa/nimia00.html
Suomalaisia nimiä kiinaksi koskevia kysymyksiä on tässä palvelussa esitetty aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät arkistosta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/
Hakusanoiksi sopivat kiinan kieli etunimet tai vaihtoehtoisesti kiinan kieli nimet.
HelMet-verkkosivustolla on kirjallisuuteen liittyviä tietokantoja, joista muun muassa Contemporary authors sisältää tietoja 120000 yhdysvaltalaisesta ja kansainvälisestä kirjailijasta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet/Tietokannat/Kirjallisuus(812) Suomalaisia kirjailijoita voi etsiä SKS:n kirjailijatietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/matr/haku.php
Mike Horwoodista ei löydy tietoja kummastakaan tietokannasta. Hän on englantilainen opettaja, joka muutti Suomeen vuonna 1985. Hän opettaa englantia muun muassa Tampereen yliopistossa ja Työväenopistossa. Tässä muutama Internetistä löytämäni linkki Horwoodista:
Tamperelainen 24.6.2011 http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/59896-mikelle-maistuu-hirvenliha
KMP-Engineerin OY:n uutistiedote...
Vuoden 1917 eduskuntavaaleista löytyy tilastotietoa Doria-julkaisuarkistosta http://www.doria.fi/handle/10024/67199. Asiakirjan sivulla 50 on Nurmijärvellä annetut eri puolueiden äänimäärät.
Hei!
Tosi niukasti löytyy, kirjassa Martigaou, Molboer, Sciocchi, Hölmöläinen on monikielisiä tarinakatkelmia hölmöläisistä neljän maan kansanperinteessä. Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan ei ole käännetty englanniksi.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
