Vuonna 2005 on ilmestynyt kirja Barth, Reinhard
Historian suurnaiset, ISBN 951-20-6762-5 (sid.).
Siinä on tietoja Kleopatrasta Indira Gandhiin ja alkuteos on saksalainen. Suomen historian naisista on ilmestynyt vuonna 1999 Kalanti, Caius: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta, ISBN 951-23-3949-8 ja vuonna 2000 saman tekijän Koskettavia naiskohtaloita Suomen historiasta, ISBN 951-23-4069-0.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta ei valitettavasti löydy Helsingin Sanomia vuodelta 1934, mutta kehottaisin teitä kääntymään Jyväskylän yliopiston kirjaston puoleen, heiltä se löytyy mikrofilmattuna ja siitä voi tilata myös artikkelikopion.
Espoolaisen kollegamme avulla on löydetty seuraavat kotimaiset vampyyrikirjat:
- Vartijat / Hanna Laitinen
- Vampyyreja ja valkosipulia : satu ekokatastrofista Naurumetsässä / Heikki Rissanen & Markus Ahonen
- Vampyyrimuoti : fantasiakertomuksia / Ritva Toivola
- Vampyyrivaarin tarinoita / Mauri Kunnas
- Suomu ja Hämärän renki / Sari Peltoniemi
- Vampyyri, eli, Miten Wilhelm Kojac kuoli kovat kaulassa / Jarkko Laine
- Kapteeni Kuolio ja Pispalan vampyyrit / kuvat ja teksti: P. A. Manninen
Lisäksi on olemassa vuodelta 1993 Vampyyrikirjaluettelo, jonka on koonnut Heta Rytilä. Tätä ei valitettavasti löytynyt kirjastostamme, mutta kaukolainaksi sen saisi esim. Varastokirjastosta.
Kappale on Alwari Tuohitorven Jytämimmi. Sanat siihen on julkaistu ainakin vuonna 1975 ilmestyneessä Toivelauluja-vihkosessa numero 101.
https://www.youtube.com/watch?v=J9aKOfQhWak
Kielitoimiston sanaikirjan mukaan sanaa jäkeläinen käytetään lapsesta, lapsenlapsesta jne.:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Näin ollen ilmaus "suoraan alenevassa polvessa" tosiaan toistaa saman asian ja on tarpeeton lisä. Ehkä ilmauksen merkitys ei ole kaikille selvä ja puhuja on halunnut varmistaa asian.
Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan etunimi Erkko on yksi skandinaavisen henkilönnimen Erikin/Airikin muunnelmista. Nimi levisi Suomeen keskiajalla roomalaiskatolisen kirkon pyhimysnimenä. Siitä tuli 1500-luvulla yksi yleisimpiä etunimiämme. Muita nimen muunnoksia ovat mm. Eerikki, Eerikkä, Erkki, Eero ja Ero. Osaa ei enää käytetä etuniminä, mutta jotkin niistä ovat säilyneet suku- tai talonniminä.
Larin-Kyöstin runosta Itkevä huilu näyttää löytyvän kaksi hieman erilaista versiota. Niistä toinen on julkaistu 24.11.1900 Lukutupa-lehden numerossa 18-19, ja toinen vuonna 1903 runokokoelmassa Kellastuneita lehtiä. Lehti ja kirja ovat luettavissa Kansalliskirjaston digipalvelussa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722835?term=Itkev%C…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923156?page=65
Kielitoimiston sanakirjan (2012) mukaan täpinöissään tai täpinässä on arkikieltä oleva ilmaisu, joka tarkoittaa samaa kuin innoissaan tai tohkeissaan. Suurella sydämellä ihan sikana - Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008) tuntee sanalle merkitykset innostunut, kiihottunut, kiihdyksissä. Etymologisista sanakirjoista sanaa ei löytynyt, joten sen alkuperästä ei ole tietoa.
Eniten säkeistöjä tähän lauluun löysin Hakkapeliitta-lehden vuoden 1934 numerosta 16 (s. 15-17). Siinä laulun nimi on "Bansai!" ja säkeistöjä on 44. Ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Nyt minä laulan teille tässä pienen veisun”. Kertosäkeessä lauletaan: ”Sumfatiritirallaa, niin se taisi olla(a)...”.
Kirjassa ”Aseveikko : lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin” (koonnut R. H.; 12. painos; Propaganda-aseveljet, 1942, s. 40-43) laulu on nimellä ”Banzai!”. Kirjassa on vain laulun sanat, ei nuotinnosta. Säkeistöjä on 32. Ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Nyt minä laulan teille tässä yhden veisun”. Kertosäkeessä lauletaan: ”Sumfatiritirallaa, niinhän se taisi ollaa...”. Tässä versiossa sanoitus ei ole täysin yhdenmukainen Hakkapeliitta-lehdessä...
Aurinkotekniikan käsikirja -nimistä kirjaa en löytänyt, mutta Aurinkoteknillinen yhdistys Ry on julkaissut kuluvana vuonna kirjan nimeltä Aurinko-opas : aurinkoenergiaa rakennuksiin. Tämä kirja on lainattavissa mm. Lahden kaupunginkirjastosta.
Lahden kaupunginkirjastossa on myös Aurinkokerääjän rakentaminen -niminen kirja, jonka tekijä on Folke Peterson. Kirja kuuluu Tietoa rakentajille -nimiseen sarjaan, ja se on ilmnestynyt vuonna 1980.
Lisäksi Haminan kaupunginkirjastossa on Timo Kaleman Aurinkokerääjien laatuvaatimukset, ja lähikirjastossasi voit tehdä kaukopalvelupyynnön tähän kirjaan.
Tietoa aurinkokeräimistä löytyy myös Aurinkoteknillisen yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta http://www.avenet.fi/aty/
AltaVistassa tai Ihmemaassa ei nykyisin ole mahdollista katkaista hakusanaa nähtävästi millään merkillä. AltaVistassa katkaisu oli mahdollista, mutta siitäkin lienee aikaa reilusti yli vuosi. AltaVistan ohjesivu http://www.altavista.com/help/search/syntax ei kerro mitään katkaisusta. Ei myöskään Ihmemaan sivut.
Google tämän puolestaan toteaa selvästi: "Tuottaakseen mahdollisimman tarkkoja tuloksia Google ei hae sanojen osilla tai tue "wildcard" hakuja (esim lentoyht*). Toisin sanoen Google etsii tarkasti niitä sanoja, jotka kirjoitat hakukenttään." http://www.google.fi/intl/fi/help/basics.html
Arvostettu Searchenginewatch.com listaa sivullaan http://searchenginewatch.com/facts/article.php/2155981 hakukonekomentoja; päivitetty tosin...
Alkoholilain mukaan anniskeluluvat myöntää lupaviranomainen, joka on Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus. Kannattaa kysyä asiaa heiltä. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.sttv.fi/
Heidän sivuiltaan löytyy myös lakitietoa anniskeluasioista:
http://www.sttv.fi/alkoholi_frameset.htm
Pikku Iida on nykyisin kuvakirjatietokanta Kirjavainen osoitteessa http://kirjavainen.jns.fi/. Kirjavaisen etusivulle on tiivistetty tietokannan idea ja hakulomakkeen ohjeista voi lueskella hakumahdollisuuksista.
Ensimmäinen Pratchettin Kiekkomaailmasta kirjoittama kirja on The Colour of Magic, joka ilmestyi 1983. Se on ilmestyi suomeksi vuonna 2000 nimellä Magian väri.
Kätevimmin Aftonbladetin ja Ilta-Sanomien artikkelit löytyvät tietokannoista. Aftonbladet sisältyy Mediearkivet -tietokantaan ja Ilta-Sanomat Helsingin Sanomien Arkisto-hakuun. Molemmat toimivat hakusanaperiaattella. Rajauksen voi tehdä päivämäärän mukaan. Molemmissa palveluissa on useampia lehtinimikkeitä, mutta haun voi rajata vain haluttuihin nimikkeisiin.
HS:n Arkisto on käytössä Helsingin kaupunginkirjaston virkailijapäätteiltä. Käytöstä lisää sivulla http://www.lib.hel.fi/Page/df5541ef-6ce5-4c78-af65-b5c3e0b982e4.aspx
Mediearkivet on käytössä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta.
Painettu Ilta-Sanomat kuuluu Pasilan kirjaston kokoelmiin, joka paperilehtinä tai vanhemmat numerot mikrofilmijäljenteinä.
Tarkista myös...
Pianonuotti löytyy ainakin nuottijulkaisusta Play Piano with... Coldplay, Toploader : plus... David Gray, Robbie Williams, Muse, Elliott Smith & Moby. Tämä nuottijulkaisu löytyy mm. Lahdesta ja Lappeenrannasta. Sen voi tilata kaukolainaksi kotikirjastosi kautta, joka myös määrää kaukolainamaksun.
Kokkolan kaupunginkirjastossa on kappaleesta vain kitaranuotti (Muse : The best of Muse), tosin melodia siinäkin on. Tämän nuottijulkaisun voit tilata Kannuksen kirjastoon seutulainana hintaan 0,50 euroa. Tee tilaus omassa kirjastossasi.
Tilastokeskuksen tilasto valtion kuukausipalkat ammateittain ei tunne kyseisen ammatin haltijoiden lukumäärää eikä palkkaa. Kts. täältä: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/pal/vkp/2008/2008_fi.asp .
Tilastokeskus saa valtion virka-ja työsuhteiden kuukausipalkat Valtiokonttorin ylläpitämästä TAHTI-järjestelmästä.
Rakennustiedon kortistot on kattava rakennusalan tietopalvelu. Rakennustieto kertoo kortistoihin kuuluvan RT Net -palvelun olevan rakennusalan monipuolisin ja laajin tietopalvelu. http://www.rakennustieto.fi/index/tietopalvelut/rt/tuoteesittely_2.html
Rakennustiedon muiden kortistojen esittely löytyy sivulta https://www.rakennustieto.fi/kirjautuminen/
Palvelu on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjastojen toimipisteissä. Kortistot ovat käytössä myös monessa muussa kirjastossa: http://wiki.helsinki.fi/display/FinELib/RT+Net
