Vantaan kaupunginkirjastoon voi päästä kesätöihin kirjastovirkailijan tehtäviin (lainausta,palautusta,hyllytystä) 1 kuukauden ajaksi, jos on vantaalainen koululainen tai opiskelija. Tietotekniikan tuntemus katsotaan eduksi. Hakuaika on keväisin n. maaliskuussa. Kaupungin yhteispalvelupisteistä saa hakulomakkeita.
Kirjastonhoitajan tehtäviin (tietopalvelu,aineiston valinta,kokoelmien hoito jne.) vaaditaan alan korkeakouluopintoja. Viime vuosina ei kirjastonhoitajille ole Vantaalla juurikaan otettu kesälomasijaisia.
Suomen kansallisbibliografiatietokannasta FENNICAsta http://fennicaw.lib.helsinki.fi löytyi Salme Setälän suomentamasta E.T.A. Hoffmannin sadusta kaksi painosta, joilla on eri kuvittajat:
Pähkinänrusentaja ja hiirikuningas Maximilian Liebenweinin piirtämin kuvin. Hämeenlinna : Karisto, 1918. Alkuteos: Nussknacker und Mausekönig.
ja
Pähkinänsärkijä Kuv. Matti Kota. Gummerus, 1982. Alkuteos: Nussknacker und Mausekönig. Ilm. aiemmin 1918 nimellä Pähkinän rusentaja ja hiirikuningas.
Yksi tapa saada kirjalista haluamastasi aiheesta on mennä jonkin kirjaston aineistotietokantaan
esim. http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html (Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokanta)
- valitset linkin "Tarkka Haku" ja avautuvasta ikkunasta hakuelementin "Tekijä" nuolen takaa hakuelementin "asiasana" ja kirjoitat riville "keskitysleirit" ja toiselle riville "Teoksen nimi" nuolen
takaa valitset hakuelementin "Luokka" ja kirjoitat riville luokan 84.2- sekä valitset vaihtoehdoista
"ja", "tai" , "ei" EI-vaihtoehdon. Tällöin ohjelma hakee vain keskitysleirejä käsittelevät TIETOKIRJAT.
Jos haluat vain suomenkielisiä tietokirjoja, voita valita lisäksi "Kieli"-hakuelementin kohdalta suomen.
Toinen mahdollisuus on Suomen...
Molemmat saitit sisältävät 6000 ristimänimeä eri puolilta maailmaa:
http://www.zelo.com/firstnames/index.asp
http://www.babynames.com/V5/index.php?content1=search_adv.php&go1=Go
Nimien selityksissä ilmoitetaan myös, onko kyseessä naisen vai miehen nimi.
Arabialaisten nimien luettelo: http://www.geocities.com/Paris/Rue/2339/arabicnames.htm
Aasialaisia nimiä: http://www.eponym.org/asiapage.html
Jos nimen kansallisuus tai muu alkuperä on tiedossa, Googlesta löytyy todennäköisesti kyseisen maan nimiä käsitteleviä sivuja hakulauseella first names [kansallisuus tms englanniksi], esim. first names bengali tai slovenian first names.
Valfrid ja Valfridus ovat vanhoja nimiä. Alkuperä on muinaissaksalainen. Wal tarkoittaa taistelukenttä ja waltan tarkoitaa hallita, fried tarkoitaa rauhaa. Eurooppallaiseen nimistöön Valfridin on lähinnä tuonut monipuolisesti oppinut Walahfried Strabo(k. noin 849).
Suomen almanakassa nimi oli lyhyemmässä tai pitemmässä muodossa 1705 - 1928 12.10, ruotsalaisessa almanakassamme on tänä päivänä edelleen Valfrid.
Lue lisää kirjasta Suuri etunimikirja, kirjoittanut Pentti Lempiäinen.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Pauli on lyhentymä Pauluksesta, joka tarkoittaa latinaksi vähäinen, pieni ja oli apostoli Paavalin latinalainen nimi, jonka hän omaksui Sauluksen tilalle.
Aija taas on Raamatussa miehennimi (hepreaksi korppikotka tai harahaukka) ja paikannimi. Suomessa, jossa nimeä on annettu vain tytöille, se lienee mukailtu nimestä Eija, jonka lähtökohtana saattaa olla kirkkolauluissa ja virsissä keskiajalta saakka esiintynyt ilon huudahdus eijaa.
Mikäli kyseessä on aikuisten nuottikirja niin silloin joutuu maksamaan varausmaksun. Mutta mikäli sama teos löytyy myös lasten puolelta niin silloin varausmaksua ei tarvitse maksaa.
Seuraavassa vinkkejä aineistohakuun.
Teollisuustaloutta koskevaa aineistoa voi etsiä kirjastojen tietokannoista asiasanalla teollisuustalous. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 löytyi Matti Haverila...et al. Teollisuustalous, Infacs 2005.
Ihan vastaavalla tavalla voi katsoa laatuun liittyvää aineistoa asiasanoilla laatu tai laatujärjestelmät. Hakua voi rajata valitsemalla hakuun esim. luokan 69 (69- yritystoimintaan liittyviä kirjoja. Esim. löytyneestä Oedewald, Pia: Organisaatiokulttuuri ja toiminnan laatu metalliteollisuudessa. Mahdollisia muita asiasanahakuun liittyviä luokkia 60, 62.
Yleisten kirjastojen luokituksessa asiakaspalvelu yleisesti, on sijoitettu luokkaan...
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy sata erilaista nimikirjaa, joista useimmissa nimet ovat aakkosjärjestyksessä, ainakin kirjan lopussa olevassa hakemistossa. Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 voit tutkia näitä kirjoja ja niiden saatavuutta. Kirjoita asiasanalaatikkoon: etunimet ja rajaa halutessasi haku Tampereen kirjastoihin ruksaamalla se. Hakutuloksessa on mukana myös vieraskielisiä nimikirjoja.
Internetissä on osoitteessa www.visitbritain.com hyvä sivusto, jolla on tietoa Britanniasta matkailijoille myös suomen kielellä (etusivulta voi valita suomenkielisen version). Sivuilla on tietoa (etusivulta linkki Käytännön tietoja > Shoppailu > Tehtaanmyymälät ja design-tuotteet) myös shoppailusta. Edullisena ostospaikkana Lontoon lähellä (noin tunnin matka Lontoon keskustasta) mainitaan mm. Bicester Outlet Shopping Village-ostoskylä. Siellä on yli 60 liikettä, joissa myydään edellisen kauden tuotteita jopa 60 % alennuksella.
Kirja saattaisi olla Sven Linden teos Povarien salaisuudet : käytöllinen povauskirja / parhaista alkulähteistä koonnut Sven Linde.
[Johanneshov] : [Sinkona-förlaget] , 1983
422 s. : kuv. ; 22 cm. Alkuteos: Sibyllans hemligheter.
Kannen alanimeke: Käytännöllinen povauskirja. - Pain. 999 kpl. ISBN: 91-86148-15-X (sid.)
Kirjaa ei enää ole Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa, joten kansien värin tarkistaminen ei onnistunut! Ainakin Pirkkalan, Lahden, Rovaniemen ja Oulun kirjastosssa on lainakappaleet, joten voit jälleen saada sen kaukolainaksi.
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Ruotsiksi teos löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta, samoin muita Sven Linden teoksia.
Emme ikävä kyllä löytäneet Saima Harmajan runoutta italiaksi. Kävin läpi kaikki mahdolliset hakutavat ja käytin hyväksi myös italialaisia hakukoneita, mutta tuloksetta. Usealta italialaiselta sivulta löytyi kyllä muutaman virkkeen verran tietoa Harmajasta. Löysin myös italialaisen sivuston, jolla oli Harmajan runoja lausuttana suomeksi: http://www.logospoetry.org/
Erikoisin löytö oli erään Harmajan runon esperanto-käännös, joka löytyy osoitteesta http://donh.best.vwh.net/Esperanto/Literaturo/Poezio/kreado/printempou…
SKS:n ylläpitämässä suomalaisen kirjallisuuden käännöstietokannassakaan ei ollut mainintaan italiankielisistä käännöksistä. Tietokantaan voit tutustua osoitteessa: http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Nimestä Paajanen on 1500-luvun puolivälistä alkaen tietoja Savosta ja Karjalankannakselta. Savosta nimeä on levinnyt myös Pohjois-Pohjanmaalle. Nimen sisällöstä ei ole varmaa tietoa.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava, 2000.
Suomennospäätöksiin saattavat vaikuttaa mm. teoksen saama myönteinen huomio, sille myönnetty kirjallisuuspalkinto, muiden maiden myyntitilastot jne. Joskus kauan sitten ilmestynyt teos voidaan julkaista suomeksi esimerkiksi elokuvasovituksen herättämän huomion vuoksi. Kirjailijalle myönnetty kirjallisuuspalkinto yleensä näkyy suomennosten uusintapainoksina tai uusina käännöksinä. Ulkomaisen kaunokirjallisuuden valintakriteerejä kannattaa tiedustella suoraan eri kustantajilta. Heille voi myös lähettää palautetta ja toiveita koskien suommenoksia. Esimerkiksi Otava julkaisi Gaskellia 1980-luvulla, heidän yhteystietonsa löytyvät http://www.otava.fi.
Helsingin kaupunginkirjastosta ei löydy näin tarkkoja tietoja Leppävirran historiasta. Kannattaa ottaa yhteyttä Leppävirran kirjastoon:
http://www.leppavirta.fi/index.php?id=27
Hyvä lähde sukututkimukseen on Arkistolaitos. Leppävirta kuuluu Joensuun Maakunta-arkiston piiriin:
http://www.arkisto.fi//fi/yhteystiedot/#joensuu
Arkistolaitoksen sivuilta löytyy paljon tietoa ja apua sukututkijoille. Sivustolla on mm. tietoa sukututkimuksen apuvälineistä:
http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille/
http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2/
