Tässä muutama teos: Flaceliere, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa , WSOY, 1980 (sisältää luvun 'Työt ja ammatit', jossa kerrotaan esim. maanviljelijöiden ja käsityöläisten käyttämistä työkaluista), Durant, Will: Kreikan kulttuuri Kreetan esihistoriasta roomalaisvalloitukseen saakka, WSOY, 1951 (sisältää luvun ' Työ ja varallisuus Ateenassa'), Otavan suuri maailmanhistoria 3, Helleenien maailma, Otava, 1983, Clark, Grahame : World prehistory in new perspective, Cambridge University Press, 1977 (käsittelee myös Kreikkaa, kuvia useista eri työkaluista).
Tosin en näitäkään teoksia selaamalla suoraan löytänyt tietoa juuri mainitsemastasi traakialaisesta kirveestä, mutta paljon tietoa tuolloin käytetyistä työkaluista yleensä....
Nevermoorin kolmas osa Hollowpox: The Hunt for Morrigan Crow ilmestyy englanniksi arvion mukaan elokuussa 2020.
Kustannusosakeyhtiö Otavalta voi tiedustella suomennoksen aikataulua palaute.otava@otava.fi
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä http://www.helmet.fi löytyy useita cd-levyjä, joilla on poloneesi-musiikkia. Voit hakea niitä käyttäen aihehakua ja antamalla hakusanaksi poloneesit. Rajaa/Järjestä hakua-kuvakkeesta voit rajata hakua valitsemalla aineisto-valikosta aineistolajiksi cd-levy. Kunkin levyn tarkemman sisällön saat esille klikkaamalla löytyneen viitteen alleviivattua nimeä. Voit soittaa kirjastoon, jossa sopivalta näyttävä levy on paikalla saadaksesi selville yksittäisen kappaleen keston. Itäkeskuksen kirjastossa oli paikalla Helsingin Poliisisoittokunnan levy Vanhoja tansseja, joka sisälsi myös poloneeseja, mutta ne olivat kestoltaan huomattavasti lyhyempiä kuin 10 min.
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa (1979) pesti on palvelussopimus, pestiraha piialle t. rengille sopimuksen vahvistamiseksi maksettu vaihtelevan suuruinen rahasumma.
Suomen kansallisbibliografian mukaan yhtään hänen runoteostaan ei ole käännetty suomeksi. Kuitenkin hänen yksittäisiä runojaan on suomennettu. Kirjasta: Tähtien väri: valikoima amerikkalaista runoutta löytyy 16 E.E. Cummingsin runoa suomennettuna.
Tämä kirja on Porvoon kaupunginkirjastossa.
Useissa kehityspsykologian teoksissa käsitellään koko ihmisen elämänkaarta, myös minän ja persoonallisuuden kehittymistä eri vuosikymmeninä.
Esimerkiksi seuraaviin teoksiin kannattaa tutustua:
Dunderfelt, Tony, Elämänkaaripsykologia, WSOY, 1997
Ihmisen elämänkaari, Otava, 1992.
Lieve
Wais, Mathias, Ihmisen elämänkaari - Aikuiselämän kriisit ja kehitysmahdollisuudet, Suomen antroposofinen liitto, 2002.
Vuorinen, Risto, Minän synty ja kehitys : ihmisen psyykkinen kehitys yli elämänkaaren, WSOY, 1998.
Berger, Kathleen Stassen, The developing person through the life span, Worth, 2000.
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Helmet-aineistohausta, http://www.helmet.fi/ . Lisää aiheesta voit etsiä valitsemalla aihehaun ja käyttämällä esimerkiksi...
Internetistä löytyy sivuja, joihin on listattu länsimaisia nimiä kiinalaisessa muodossa. Seuraavassa linkit Jenni-nimen muotoihin:
http://www.chinese-tools.com/names/calligraphy/code_3063_jenni.html
http://csymbol.com/female/jenni.html
Näiden sivustojen ongelma on kuitenkin se, että ne on tehty englannin ääntämisen mukaisesti eli niiden 'jenni' vastaa suomalaisittain suurinpiirtein muotoa 'zenni'.
Ainakaan Milleniumin osalta ei järjestelmää voi opiskella sen omaavien kirjastojen ulkopuolella. Samoin lienee PrettyLib- järjestelmän osalta.
Yleiskuvauksen Milleniumista saa järjestelmän toimittajan ja ylläpitäjän Innovative Interfaces sivuilta http://www.iii.com/mill/index.shtml
PrettyLib-kirjastojärjestelmä http://www.prettybit.fi/products.asp
Hakeutuminen harjoittelijaksi kirjastoon on keino, jolla kirjastojärjestelmiin pääsee tutustumaan.
Tähän kysymykseen on kyllä vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Jokaisella kirjastolla kun on asiakaskoneilla käytössä omat sovelluksena. Jo esimerkiksi pääkaupunkiseudulla käytännöt vaihtelevat kaupunkien välillä: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoilla on erilaiset sovellukset. Minun on vain kehotettava kaikkia asiasta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä omaan kirjastoon ja sen tietotekniikkayksikköön tai muuhun vastaavaan.
Ehkä kuitenkin käytät asiakaskoneita Helsingin kaupunginkirjastossa? Helsingin kirjastojen tietotekniikkayksiköstä kerrottiin seuraavaa:
Ensinnäkään Messengerin asentaminen Asko-koneille ei ole mitenkään helppoa ja toisekseen ohjelma ei ole tietosuoja-asetustensa puolesta mitenkään kaikkein...
Näyttäisi siltä, että Roger de Rabutinin runoja ei ole luultavasti suomennettu. Hänen runojaan ei löydy yhtään Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Tietokanta ei ole kattava, joten on mahdollista, että jossakin sen ulkopuolelle jääneessä lehdessä, pienjulkaisuissa tai muissa hankalammin tavoitettavissa lähteissä, mutta todennäköisesti suomennoksia ei kuitenkaan ole.
Kyselin asiaa kollegoilta, jotka ovat tehneet paljon kirjavinkkausta lapsille ja nuorille. He sanoivat, että mitään virallista luokitusta Harry Potterin sopivuudesta ei ole olemassakaan. Heidän mukaansa lukumieltymykset ovat hyvin yksilöllisiä, joten on vaikea ylipäätään sanoa jotakin täsmällistä ikäryhmää kirjojen kohdalla. He myös totesivat, että esimerkiksi elokuvien kohdalla ikäsuositukset ovat helpompia, koska elokuvat voivat helpommin tehdä liian jännittävän vaikutuksen liian nuoreen lapseen kuvavyöryllään. Kirja taas on helpompi jättää kesken, jos se on liian paksu tai tylsä tai jännittävä. Näin kirjojen kohdalla itse kokeileminen on melko turvallista.
Olet oikeassa. Käräjäoikeuden ratkaisu on julkinen, jollei tuomioistuin määrää sitä joltakin osin pidettäväksi salassa. (Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 30.3.2007/370 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070370). Esitutkintamateriaali on kuitenkin salassa pidettävää materiaalia siihen asti kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621).
Julkisuuslain mukaan ”pyyntö saada tieto viranomaisen asiakirjan sisällöstä on yksilöitävä riittävästi siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Tiedon pyytäjää on diaarin ja muiden hakemistojen avulla avustettava...
Japanissa ei ole tällä hetkellä käytössä kesäaikaa. Se oli käytössä toisen maailmansodan jälkeen muutamia vuosia liittoutuneiden miehityksen aikana vuosina 1948-1951. Lisää tietoa näiden linkkien kautta:
http://www.infoplease.com/spot/daylight1.html
http://www.economist.com/node/17363637
Japanin valaistusolosuhteet vaihtelevat paljonkin, koska se on varsin kaukana päiväntasaajasta. Siellä on neljä vaihtelevaa vuodenaikaa. Lisää tietoa vaikkapa näiden linkkien kautta:
http://tieku.fi/kysy-meilta/aurinkoisimmat-alueet-paivantasaajalla
http://fi.wikipedia.org/wiki/Japani
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valaistusvy%C3%B6hyke
Kysyin asiaa Tilastokirjastosta, mutta heilläkään ei ollut tietoa tai pääsyä lähteisiin. Tilastokirjastolla on kuitenkin käytössään World Press Trends 2012 pdf-julkaisu. Halutessasi voit mennä kirjastoon, selata julkaisua ja ottaa joitakin kopioita. Tilastokirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löydät täältä:
http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/
Kysymyksestäsi ei selvinnyt, millä paikkakunnalla asut, mutta hain aineistoa aiheeseesi pääkaupunkiseudun aineistohausta Plussasta. Sitä kautta löytyivät teokset Benner, Asiantuntijuus hoitotyössä (1999) ja Oksanen, Asiantuntijuudesta perioperatiivisessa hoitotyössä Marian sairaalan leikkausosastolla (1999) sekä Hoitotyön vuosikirja 1996 (väestö ja hoitotyön asiaantuntijuus). Niiden lisäksi sinun kannattaisi etsiä tietoa Terveystieteiden keskuskirjaston Medic-tietokannasta, jonne on kerätty artikkeliviitteitä suomalaisista lääketieteellisistä julkaisuista. Lisäksi siellä on tiedot suomalaisista lääketieteellisistä väitöskirjoista. Hakemalla asiasanalla asiantuntijuus löytyi 10 viitettä. Terveystieteiden keskuskirjaston internetosoite on...
Etunimi Valla on harvinainen ja sitä on käytetty sekä naisten että miesten nimenä. Ensimmäisiä kertoja sitä on käytetty 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 2019 Valla oli yhtenä etunimenä kahdeksalla naisella.
En löytänyt mainintaa Vallasta etunimiä käsittelevistä kirjoista, mutta sitä lähellä olevia nimiä ovat esimerkiksi Valma (unikkoa tarkoittava kukannimi valmu), Vaula (vitsasta väännetty rengas) tai Valle, joka on kutsumamuoto esim. Valdemarista tai Valentinista.
Camilla Läckbergin Fjällbacka-sarjassa on samoja henkilöhahmoja, kirjailija Erica Falck ja poliisi Patrik Hedström, mutta jokaisessa kirjassa on oma, itsenäinen mysteeri selvitettävänä. Sarjan aloittaa romaani Jääprinsessa. Kirjoja voi siis lukea missä järjestyksessä vain, mutta paremmin niiden maailmaan pääsee sisälle lukemalla ne ilmestymisjärjestyksessä
Internetistä löytyi seuraava selitys: "Sacred or spiritual marriage, union of archetypal figures
in the rebirth mysteries of antiquity and also in alchemy. Typical examples are the representation of Christ and the Church as bridegroom and bride
(sponsus et sponsa) and the alchemical conjunction of sun and moon."
Suomeksi suunnilleen: "Pyhä tai hengellinen avioliitto, esikuvallisten hahmojen liitto antiikin jälleensyntymisen salaisuuksissa sekä alkemiassa.
Tyypillisiä esimerkkejä ovat Kristus ja kirkko sulhasena ja morsiamena sekä auringon ja kuun alkemistinen yhteys."
Pekka Sammallahden Saamelais-Suomalainen sanakirja (1989, 35.000 sanaa): Nuolos-Nuolus (adverbi) = irti [jostakin nyöritetystä, paloitetusta tai sidotusta. Nuolus,-u´llo = purkaantunut (sidotusta t. nyöritetystä) , nyörittämätön, pauloittamaton (kengästä, jaloista tms.), sitomaton (kengännauhoista tms.) Käännösten ja paikannimien muiden osien välistä yhteyttä voi kai vain ihmetellä.
DekkariNetistä osoitteessa http://www.tornio.fi/DekkariNetti on luetteloita eri vuosina julkaistuista dekkareista.
Mikäli haluat varmistaa, että mukana on varmasti kaikki tähän asti ilmestyneet dekkarit, voit tietenkin selailla kustantajien omia sivuja, ne löydät osoitteesta http://www.booknet.fi/ kohdasta Kustantajat.
