Tuntematta henkilöä on aika vaikeaa antaa suoranaista suosituslistaa. Siksi tässä vinkkejä siihen, miten sinun kannattaa toimia, kun itse tunnet poikasi ja hänen kypsyystasonsa ja kiinnostuksenkohteensa.
Voit hakea sopivaa kirjallisuutta HelMet-verkkokirjastosta useilla tavoilla. On vain syytä muistaa, että jos etsit ruotsinkielisiä kirjoja, on käytettävä ruotsinkielisiä hakusanoja.
Jos haluat rajata haun ruotsinkielisiin nuortenkirjoihin, jotka ovat jännäreitä, käytä sanoja thriller ja ungdomslitteratur:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=thriller+ungdomslitteratur&sea…
Voit myös kokeilla pudotusvalikosta löytyvää rajainta "Lasten kokoelma", joka tarkoittaa kaikkea lasten- ja nuortenosastoille sijoitettua aineistoa. Kirjoita...
Esa Pakarisen esittämänä kappaletta "Ota ja omista" ei ole CD-levynä kirjastoissa. Kansallisdiskografia Violan mukaan sitä ei ole CD:nä ollenkaan. Fredin esittämänä kyllä löytyy CD.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy näköispainos Viipurin kartasta vuodelta 1935. Tässä kartassa on mukana kadunnimiluettelo.
Wiipuri : 1935. ISBN 951-593-462-1 Kartta kuuluu kirjaston käsikirjastokokoelmaan.
Kirjassa Sellainen on Viipuri : Viipuri ja Karjalankannas venäläisin silmin (47.14) on historiallisten katujen ja paikannimien luettelo ja kartasto.
HelMet-kirjastoissa on kaksi eri DVD-julkaisua James Cameronin ohjaamasta Titanic-elokuvasta, jonka pääosissa ovat Leonardo DiCaprio ja Kate Winslet. Elokuva tosin oli elokuvateattereissa jo kauan sitten, eikä kyseessä ole varsinaisesti komedia vaan draama, mutta kaipa tarkoita juuri tätä. Osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1107986~S16*fin löydät yhden levyn version, jossa on vain itse elokuva. Osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1760793~S16*fin löydät kahden levyn version, jossa on elokuvan lisäksi myös siihen liittyvää lisämateriaalia.
Elokuvan molemmissa versioissa on paljon varauksia, mutta voit tehdä edellä mainituissa osoitteissa siitä varauksen. Paina elokuvan sivulla nappia ”Varaa”, kirjoita seuraavalle sivulle...
Hirvonen, Maija: Salanimet ja nimimerkit (2000) kertoo Martta Haatasesta seuraavaa:
"Haatanen, Martta, o.s. Sandström v:een 1926 (Koivukumpu, Hilja, Kumpi on suurempi. 1936; Koski, Mirjam, Ja näin voitimme. 1932; Mukan Sohvi, Pohjolan S.; Vuento, Laine, Kasvattipoika. 1930) Avust. Pohjolan Sanomat 1940-50. Teoksia 1936-54."
Varmaa tietoa väitetystä itsemurhayrityksestä ei löytynyt.Simone Berteaut'n kirja (alkuteos 1969; suom. 7.p., 1997) on tunnetuin Piaf-elämäkerta. Siinä mainitaan itsemurhayritys, mutta ei tarkentavia tietoja väitteen tueksi. Vaikka Berteaut'ta sanotaan kirjan takakansitekstissä Piafin sisarpuoleksi, he eivät olleet sukua toisilleen, mutta kylläkin läheisiä ystäviä pitkältä ajalta. Kirjan sisällönkin on arveltu olevan osittain kirjailijan omaa sepitettä.Jean-Dominique Brierre kertoo elämäkerrassa Hymni rakkaudelle (s. 201; suom. 2016), että Piaf uhkasi itsemurhalla elokuussa 1959, kun hänen silloinen kumppaninsa Douglas Davis päätti heidän lyhyen suhteensa.Seuraavat lähteet olivat käytettävissä vain Google books -palvelun lyhennettyinä...
Sari Nurmenrinta selvitti pro gradu -tutkielmassaan Vaahteramäen Eemeli -kirjojen suomennoksia. Elokuva on toki aina oma teoksensa, mutta samoja henkilöhahmoja löyty tutkielman taulukosta 2 (tabell 2). Lillklossan on suomeksi Pulikka ja Vibergskan on Monoska.
Elokuvassa (Emil och griseknoen / Eemeli ja Possuressu) on kolme godtemplare-hahmoa, joka on kirjassa suomennettu raittiuden ystäviksi. Sivurooleista Kråkstorparn ja Bastefallarn -roolinimiä ei ole käännetty elokuvan Suomessa nähtyyn versioon, mutta nimet viitannevat hahmojen kotikyliin. Tutkielman paikannimiluettelossa (taulukko 3) Kråkstorp on suomeksi Varismaa. Bastefall-kylälle on kaksikin eri suomennosta, Torikko ja Niirala.
Eemelin kootut metkut -kirja.
Toivo Pietikäisen teoksessa Sukututkijan aapinen, 1980, selvitetään lyhenteitä, joita on käytetty eri seurakuntien kirkonkirjoissa. Enkl. tarkoittaa leskeä.
Kirjastojen aineistorekistereistä löytyivät vuosilta 1970-1989 nämä lastenlaulukirjat:
Tenkku, Liisa: Vihreä viserryskone, 1972.
Seesjärvi, Irma: Pikku juttu : 20 laulua isoäidin laulukirjasta, 1980.
-julkaisija Helsingin lastentarhaopettajaopisto.
Krokfors, Maisa: Soittaminen, 1981.
Krokfors, Maisa: Laulaminen, 1985.
-kuuluvat projektiin Päiväkoti kunnan kulttuuri-
toiminnassa
Kapo, Kapo, karhunpoika…: musiikki päiväkodissa, 1984.
Ollaranta, Ritva: Musiikkimaan matkaopas, 1986.
Ollaranta, Ritva: Laulan lasten lailla: musiikin varhaiskasvatuksen opas, 1989.
Kirjat kuuluvat yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Hakusanalla konttaaminen ei kirjastojärjestelmistä osumia saada. Hakua pitää hieman laajentaa. Hauilla:
motorinen kehitys vastasyntyneet
motorinen kehitys vauvat
saadaan tuloksia. Helmet-hausta löytyy esim. kirjat:
Lapsen liikkumisen kehitys : ensimmäinen ikävuosi / Salpa, Pirjo Helsinki : Tammi, 2007
Vauva oppii liikkumaan : lapsen ensimmäinen vuosi / Barbara Zukunft-Huber ; suomentanut Taina Juvala, Kirjayhtymä, 1991
http://www.helmet.fi/search*fin/X
Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen kokoelmaluettelo Helka on myös vapaasti selattavissa osoittessa http://www.helsinki.fi/helka
Terveystieteiden keskuskirjasto Medic tietokanta antaa muutamia artikkeleita:
Motoriset ongelmat ja oppimisvaikeudet kulkevat käsi kädessä : liikunta...
Löysin Pähkinänsärkijästä englanninkielisen musiikkisadun (kirja ja cd-levy samassa paketissa), mutta en suomenkielistä vastaavaa. Tämän englanninkielisen julkaisun nimi on Nutcracker : an enchanting version of the classic musical story ja se on vuodelta 1997.
Tšaikovskin baletti perustuu Alexandre Dumas vanhemman versioon E. T. A. Hoffmannin sadusta Nussknacker und Mausekönig (suomeksi Pähkinänsärkijä tai Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas tai Pähkinän rusentaja ja hiirikuningas). Tämä satu löytyy monesta eri julkaisusta ja myös erillisenä julkaisuna, esim. Hoffmann, E. T. A.: Pähkinänsärkijä, suomentanut Salme Setälä, kuvittanut Matti Kota (Gummerus, 1982). Tarina löytyy myös mm. seuraavista kirjoista:
Davidson, Susanna: Balettiaarre...
Mummulan mieleenpainuva ja koskettava kirja on ollut toinen Arthur S. Maxwellin neljästä suomenkielisestä Onnen päiviä -kertomuskokoelmasta, jotka ilmestyivät Suomen adventtikirkon omistaman Kirjatoimen kustantamina vuosina 1960-71.
Kysymyksessä mainitut Onnen päiviä 2 -kirjan nimettömiksi jääneet tarinat ovat Leena ja liimapullo sekä Kerro aina äidille.
Ensimmäisen Onnen päiviä -kokoelman esipuheessa kirjoittaja kuvailee kirjaansa näin: "Valmistellessani tätä kirjaa olen pitänyt kahta periaatetta tärkeänä: ensiksi -- että kertomusten tulee olla tosia, ja toiseksi, että jokaiseen kertomukseen tulee sisältyä jokin opetus, joka voisi auttaa lapsen luonnetta kehittymään puhtaaksi ja voimakkaaksi."
Sauli Lehtonen oli perjantaina 8.9. Helsingissä nauhoittamassa Kiekkorieha-nimistä televisio-ohjelmaa. Hän oli mukana ohjelmassa Jyväskylän Hockey Teamin edustajana. Nuo kohtaukset leikattiin lopullisesta ohjelmasta pois. "Ohjelma tuli ulos televisiosta seuraavana iltana. Hienotunteisesti Saulin esiintyminen leikattiin pois lähetyksestä. Moni muistaa dramaattisen hetken ruudun ääressä. MTV3 kunnioitti Saulin muistoa pitkällä, pimeällä ja hiljaisella hetkellä."
Nauhoituksen jälkeen Sauli lähti isänsä kanssa Korialle, jossa hänellä oli keikka Kallioniemen lavalla. Sauli pääsi lähtemään jäähallilta aikataulun mukaisesti kello 21:n jälkeen.
Lehtosen oli määrä esiintyä Korialla noin yhdentoista maissa. Kun häntä ei alkanut kuulua, laulajan...
Sukulaisuussudetta merkitsevä sana veli taipuu veljen, veljeä, jne.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/%20veli?searchMode=all
Nimi Veli taipuu Velin, Veliä jne.
https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=hae
https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/
Apuna tämän vastauksen antamisessa on ollut maailmaa nähnyt ja erinäisiä hartauspuheita kuullut teologi ja pappi. Hänen mukaansa kertomasi ajatus tai pieni tarina ei ole peräisin Ann Landersilta, vaan se on suosittu kertomus, jota kerrotaan eri puolilla maailmaa, Bulawayosta Bogotaan, mitä erilaisimmissa yhteyksissä, joko taruna tai peräti omana kokemuksena tai omaan uneen perustuvana tapahtumana.
Siitä löytyy versioita varmasti myös suomalaisessa (hartaus)kirjallisuudessa. Kyseessä on uusi legenda, joka saa kertojastaan riippuen erilaisia merkityksiä ja lisävärityksiä. Kun siis kerrot tätä tarinaa eteenpäin, voit sanoa että alkuperäinen tekijä on tuntematon.
Kirjassa "Kirjastostrategia : kirjastojen strateginen suunnittelu / toim. Vesa Niinikangas. 1992" käsitellään SWOT-analyysiä ainakin kahdessa artikkelissä. Artikkeleiden lähtökohta on nimenomaan miten analyysiä voidaan soveltaa kirjastoissa.
En löytänyt mitään teosta joka olisi kohdistunut suoraan kysymykseesi. Todennäköisesti aihetta on sivuttu useammassakin laajemmassa teoksessa ja varmaankin eri näkökulmista. Löytämissäni teoksissa on myös lähdeluetteloita, joihin kannattaa tutustua. Voisi olla hyvä kääntyä myös sota-arkiston puoleen. Heiltä löytyy myös erittäin hyvää asiantuntemusta sota-ajasta ja sen tapahtumista (09-181 26503).
Ohessa muutamia löytämiäni teoksia:
Rentola Kimmo
Kenen joukossa seisot? : suomalainen kommunismi ja sota 1937-1945
Porvoo, 1994 691 s.
Alava Teuvo
Muistatko - : Sotavangit r.y. 1969 - 1989
Hki, 1989 243 s.
Paraatimarssi Suomeen : talvisota venäläisten silmin
Hki, 1992 358 s.
Martikainen Tyyne
Talvisodan evakot ja siviilisotavangit : äidit ja...
Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastosta löytyy Knut Cannelinin Ruotsalais - suomalainen sanakirja vuodelta 1904. Kirjan lainattavissa oleva 3. painos on vuodelta 1921. Yhteydenotot kirjavarastoon tapahtuvat aikuisten osaston kautta puh. 09-31085001. Kirjaa ei löydy vielä Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi , koska kirjavaraston rekisteröinti aineistotietokantaan on vielä osittain työn alla.
Eduskunta hyväksyi tekijänoikeuslakiesityksen 5.10.2005. Laki ei kuitenkaan ole vielä voimassa. Se menee ensin presidentin esittelyyn ehkä marraskuussa ja tulee voimaan aikaisintaan joulukuussa. Eräät osat tulevat voimaan paljon myöhemmin.
Hallituksen tekijänoikeuslakiesityksessä (HE 28/2004) käsitellään ainakin kahdessa kohdassa lain vaikutusta kirjastojen toimintaan. Luku 3.1.2 (alakohta c) on nimeltään Kappaleen valmistaminen arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa. Siinä käsitellään tekijänoikeuksia koskevaa direktiiviä ja sen edellyttämiä lainsäädännön muutoksia.
Luku 3.2.5 taas on nimeltään Arkistojen, kirjastojen ja museoiden erityiskysymykset: digitaalinen kappaleen valmistaminen, aineiston käyttö laitoksen tiloissa,...
