Kysymykseen kiinalaisista aakkosista on vastattu usein aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Katso vastausten arkistosta hakusanoilla kiinan kieli ja kirjoitusjärjestelmät.
Liitän sinulle tähän yhden vastauksen maaliskuulta.
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassakaan, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Katso seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Sanat ovat Martti Helan kirjoittamasta laulusta Koululla on vieraita. Se on julkaistu useassa koulun laulu- ja lukukirjassa - tässä pari esimerkiksi:
Hela, Martti, Koululaulusikermiä. WSOY, 1953
Kemilä, Dagmar, Luen ja kerron. 2, Syksystä suveen : alaluokkien lukukirja. Valistus, 1956
Musiikin aika 1-2. WSOY, 1986
Kyseessä on Aisopoksen satuun perustuva August Ahlqvistin runomukaelma ”Kettu ja korppi”, joka on ilmestynyt A. Oksasen eli Ahlqvistin runokokoelmassa ”Säkeniä” (G. W. Edlund, 1874). Runo löytyy myös Eero Salolan ja Eino Keskisen toimittamasta teoksesta ”Lausuntarunoja nuorelle väelle” (4. painos; Valistus, 1958). Koska Ahlqvistin – ja toki Aisopoksenkin – tekijänoikeudet ovat jo aikoja sitten rauenneet, laitan runon tähän kokonaisuudessaan:
KETTU JA KORPPI
(Mukaelma)
Aamuisissa alkoi olla päivä,
aholla kun juoksi ketturäivä,
joka etsi aamusuurustansa,
sillä nälkä kurni suoliansa,
kun ei eilispäivän syömisistä
ollut paljon yhtää [painovirhe?] virkkamista.
Tuossapa nyt keksi korpin puussa,
joll’ ol’ aika juustokyörä suussa.
Vesi kiehahtavi...
Pentti Lempiäinen kertoo kirjassaan Nimipäivättömien nimipäiväkirja, että satukokoelman Tuhat ja yksi yötä yksi henkilöhahmo oli nimeltään Yasmin. Jasmin-nimi yleistyi 1800-luvun lopulta alkaen. Englannissa nimen suosiota lisäsi 1920-luvulla näytelmä Hassan, jonka sankaritar oli Jasmine. Jasmiini on myös öljypuukasvi, jonka joistakin lajeista tehdään hajuvettä tai teetä.
Jasmiinia pidetään kauneuden, viehkeyden ja rakkauden symbolina. Valkoinen jasmiini kuvaa ystävällistä ja rakastettavaa luonnetta. Kristinuskossa jasmiini tarkoittaa taivaan autuutta. Se on myös yksi Neitsyt Marialle omistetuista kukista.
Heikki Paunosen kirjasssa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja (WSOY 2000) kerrotaan kysymistäsi sanoista seuraavaa:
dissaa = osoittaa epäkunnioitusta
feidaa = 1. sotkea, sekoittaa värejä 2. häivyttää ääntä 3. jättää tulematta sovittuun tapaamiseen, pettää odotukset, suhtautua hällä väliä tyyliin sovittuihin asioihin ja tehtäviin 4. tyriä, epäonnistua 5. sumentaa tai pimentää
feidaus = 1. häivytys, sävyliukuma 2. äänen häivytys 3. oharien tekeminen, jättäminen tulematta sovittuun tapaamiseen, tehtäviensä laiminlyöminen
dumppaa = 1. myydä alle käyvän hinnan 2. lyödä 3. haista 4. heittää pois, ulos, erottaa joukosta
Vaikuttaisi siis siltä, että feidaaminen voi olla dissaamista ja feidaamiseen voi kuulua jossain...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) osaa kertoa nimien merkityksistä ja alkuperistä. Tässä siis tietoa kysymistäsi nimistä:
Nimen ”Minja” alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Se saattaa olla muunnelma joko nimistä ”Mina” tai hiukan samalta muistuttavista nimistä ”Ninja”, ”Pinja” ja ”Tinja”. ”Mina” on lyhennelmä nimestä ”Vilhelmina” tai muista ”-mina”-loppuisista nimistä. ”Vilhelmina” on johdettu muoto vanhasta saksalaisesta miehennimestä ”Vilhelm”, jonka merkitys on ’lujatahtoinen kypäränkantaja’. ”Ninja” on muunnelma portugalilaisesta nimestä ”Nina”; sillä ei liene mitään tekemistä japanilaisten salamurhaajaninjojen kanssa. ”Pinja” on peräisin männynsukuisesta pinjapuusta. Se ja ”Tinja” saattavat olla myös vain muunnelmia...
Opettaja-lehdessä sanotaan näin:
"Peruskoulujen rehtorit ovat kokonaistyöajassa, joka on toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika. Vuosilomaa on 38 päivää."
http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPag…
Kuntien opetusalan, myös rehtorien, vuosiloma määräytyy Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) mukaan:
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/yleiskirjeet/2011/Docum…
Englanninkielisellä Eat or toss -nettisivulla etsitään vastauksia kysymyksiin siitä, milloin jokin elintarvike on syötävä ja milloin ei. Siellä on käsitelty myös kuvan kaltaisia juovia avokadossa. Sivuston mukaan ne ovat luultavasti aiheutuneet hedelmän kudoksissa, sen "verenkierrossa", tapahtuneista muutoksista. Tämä voi johtua esimerkiksi pitkästä varastoinnista etenkin kylmässä, jota avokado kestää huonosti. Sivuston mukaan avokado on syötävä, mutta sen maussa on voinut tapahtua muutoksia. Kannattaa siis tehdä makutesti ennen käyttöä.
Koko jutun voi lukea täältä: https://www.eatortoss.com/brown-dots-or-streaks-in-your-avocado/
Arto Sotavallan (7.1.1950-6.2.1990) levy "20 suosikkia: Päivät kuin unta" sisältyy kuuden kirjaston kokoelmiin pääkaupunkiseudulla. Saatavuustiedot saat HelMet-aineistohakuohjelmasta osoitteesta http://www.helmet.fi.
Norjalaisia dekkareita on suomennettu melko paljon. Niistä voisi mainita esim. seuraavat:
FOSSUM, Karin , kriitikoiden ja lukijoiden suosima.
Evan katse, 1997
Älä katso taaksesi, 1998
Ken sutta pelkää, 1999
Rakas Poona, 2001
HOLT, Anne, monet teoksista myyntimenestyksiä
Sokea jumalatar, 1998
Vereen kirjoitettu, 1999
Paholaisen kuolema, 2000
Leijonan kita, 2001
STAALEESEN, Gunnar, paljon myyty Norjassa
Kuolemaan asti sinun, 2005
Ruususen unta, 2006
NESBØ, Jo Lepakkomies, 2001
Suruton, 2005
Punarinta, 2005
Lepakkomies, 2006
Tanskalaista...
Suositeltavaa olisi lukea Virginia M. Friedmanin viime vuonna ilmestyneestä kirjasta Tahrat - esiintyminen ja poisto luku Autotalli ja piha, jossa on niksejä moottoriöljytahrojen poistamisesta. Siinä on myös tietoa niiden ennaltaehkäisystä. - Kysymyksessä ei mainita laattojen materiaalia: tahranpoistokirjoissa kerrotaan yleensä tahrojen poistamisesta kankaasta ja nahasta tai seinistä ja lattioista. Tietoa löytyy myös niksikirjoista ja lehtiartikkeleista. Nina Yunkers'n Perheen suuresta niksikirjasta löytyy autonikseistä tieto autotallin öljytahroista. Siinä kerrotaan, että kannattaa peittää tahra (kissan)hiekalla ja antaa sen vaikuttaa. Lopuksi tahra harjataan pois. - Mene ja tiedä! Bensiinitahrat poistetaan sen mukaan tärpätillä tai...
Saana on käsivarren Lapissa sijaitsevan tunturin nimi. 1890-luvulla yleistyneen Lapin harrastuksen myötä nimeä alettiin käyttää myös tytönnimenä. Nimen viimeaikainen suosio selittynee samanmuotoisten (Jaana, Sanna) ja samaa aihepiiriä olevien (Inari, Salla) nimien suosiolla.
Saana kirjoitetaan japaniksi kolmella katakana-merkillä サーナ
Ensimmäinen merkki on 'sa', toinen pitkää vokaalia ilmaiseva viiva ja kolmas merkki on 'na'.
Voit tutustua lähemmin katakana-merkkeihin ja niiden kirjoitustapoihin osoitteissa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
http://en.wikipedia.org/wiki/%E3%82%B5
http://en.wikipedia.org/wiki/%E3%83%8A
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: "Suuri etunimikirja" (WSOY, 2001)
Vilkuna, Kustaa: "Etunimet" (Otava, 1991)
Ranskankielisen alkuperäiskappaleen nimi on "Eva". Se julkaistiin Ranskassa singlenä huhtikuussa 1959. Alkuperäisversion esitti ja sanoitti ranskalainen Jacques Vér(r)rièrs. Säveltäjäksi on merkitty Suomessa syntynyt alankomaalainen säveltäjä ja kapellimestari Benedict Silbermann. Virran versio äänitettiin lokakuussa 1959, ja Suomen äänitearkiston mukaan sen toiseksi säveltäjäksi on merkitty Van Ale(n)da, joka oli ilmeisesti belgialaisen Jacques Klugerin ja hänen poikiensa Jean ja Roland Klugerin kollektiivisesti käyttämä nimimerkki. Alkuperäisversion tekijätiedoissa mainitaan vain Vérrièrs ja Silbermann.
https://www.discogs.com/ko/Jacques-V%C3%A9ri%C3%A8res-Eva/release/12792899
https://en.wikipedia.org/wiki/...
Huutajan nimi ei käy ilmi kohtauksesta:
"Koskela ohitti ampuvia miehiä, jotka hermostuneina syytivät tulta vaunuihin, mikä tietenkin oli turhaa. Joku kuoli panssarivaunun kranaatista, ja lähistöltä kuului hätääntynyt huuto:
- Ne jyrää meitin. Pojaat! Ne jyrää meitin ...
- Paikoillanne! Ei ne mitään jyrää. Siellä on miinoitus.
Koskela huusi niin kovaa kuin jaksoi --"
Tässä linkit aiempiin vastauksiin, joissa on kirjallisuutta ja loruja: https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-jostain-uusia-lasten-tai ja https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-menee-loru-kuukausista-tammikuu ja vielä kolmas https://www.kirjastot.fi/kysy/edesmennyt-isani-lausui-meille-lapsille
Elina Karjalainen on kirjoittanut kuukausista kertovan runon "Tammikuusta joulukuuhun", runo löytyy Karjalaisen kirjasta "Uppo Nallen ystäväkirja", 1982 ja myös kirjasta "Pieni aarreaitta 3", 1993. Kuukausista lyhyesti kertoo Paavo Kuosmasen runo "Kuukausien nimet", joka löytyy myös kirjasta "Pieni aarreaitta 3" ja Kuosmasen teoksesta "Luen ja kerron", 1950.
Netistä näitä loruja löytyy lähinnä keskustelupalstoilta, joilla kysytään, muistaako kukaan...
Kaksitoista kurkea -kappaleen on säveltänyt Pedro de Pajaro (salanimi)ja Teuvo Nummela sekä sanoittanut Pertti Mäenpää.
Sanat ja nuotit löytyvät kirjasta: Suosituimmat nuotteina 3.
Yhdysvaltalaisen kulttuurintutkija Alice Echolsin teoksessa Uhoa ja unelmaa, 60-luvun jälkijäristyksiä, Like 2003, kerrotaan naisten vapautusliikkeen aktivistien mielenosoituksesta Atlantic Cityssä 7.9.1968. Mielenosoituksessa vastustettiin Miss Amerikka -kisoja sekä ulkoisen kauneuden korostamista naisen arvon tärkeimpänä mittarina. Echols kertoo, että aktivistit olivat suunnitelleet polttavansa mm. rintaliivejä, jotka olivat riiston symboleita. Polttaminen kuitenkin estettiin, mutta kuva liivejä polttavista feministeistä jäi elämään.
Lisää mielenosoituksesta
http://www.jofreeman.com/photos/MissAm1969.html
http://www.pbs.org/wgbh/amex/missamerica/peopleevents/e_feminists.html
Jaani on yksi lukuisista Johanneksen lyhennelmistä.
Nimi on voinut hyvinkin muodostua nimistä Jaan tai Jan. Virossa tunnetaan Johanneksesta tuo edellinen muoto Jaan. Suomen ruotsalaisessa almanakassa on puolestaan nimi Jan, joka periytyi meille keskiajalla Ruotsinmaalta. Tuolloin se tosin vielä oli pidemmässä, varhaisemmassa muodossaan Jahan. Suomalainen vastine nimelle on Jani.
Johannes on kreikkalais-latinalainen muoto alkujaan hepreankielisestä nimestä Jochanan, joka merkitsee ’Jumala on armollinen’, ’Jumalan armo’, armonlapsi tai ’Jumalan lahja’.
Pentti Lempiäinen mainitsee Suuressa etunimikirjassaan, että Jaaniksi on joissakin kielissä epämuodollisesti kutsuttu Adriania, Fabiania tai Kristiania.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri...
Periaatteessa kyse on samasta asiasta, eli termejä käytetään usein rinnakkain.
Mutta on kuitenkin aste-ero; sinfoniaorkesteri on yleistermi, jolla tarkoitetaan orkesteria, joka kykenee esittämään sinfonioita. Tämä tarkoittaa n. 70-100 soittajan määrää ja kokoonpanon tiettyä rakennetta (puhaltimet, jousi- ja lyömäsoittimet ym.).
Filharmoninen viittaa alkuperältään (tulee sanoista filos ja harmonikos, eli musiikin rakastaminen) musiikkiyhdistysten orkestereihin.
Eli termi on vähän virallisempi ja laajempi. Koska filharmoninen orkesteri voi tietysti soittaa myös vaikka kamarimusiikkia tai konserttoja.
Toki esim. Radion sinfoniaorkesteri soittaa muutakin kuin sinfonioita, mutta tällöinkin kyseessä on orkesterin erisnimi, eikä puhuta...
Lähdeteos on Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1997):
HELMI on suomennos Margaretasta (kreik. helmi) ja lyhentymä Helmiinasta ja sen kantanimestä Vilhelmiinasta. Helmi on Suomen almanakassa 7. toukokuuta v:sta 1908.
HILJA on suomennos Placidiasta (lat. tasainen, hiljainen). Hilja on Suomen almanakassa 8. lokakuuta v:sta 1908.
KAARINA on muunnos Katarinasta. Katariina, Katarina (kreik. puhdas, siveä) on kristikunnan suosituimpia nimiä. Suomen almanakassa Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11. vuosina 1929-49 ja uudelleen v:sta 1952. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä, merkittävin em. aleksandrialainen marttyyrineito, joka surmattiin 300-luvun alussa.
