J.M. Barrien kirjassa Peter Pan (Helsinki: Art House, 2002), s. 84, kapteeni Koukku sanoo: "se krokotiili olisi jo syönyt minut, ellei olsi käynyt niin onnellisesti, että se nielaisi kellon, joka tikittää nyt sen sisällä. Minä siis kuulen kellon tikityksen ja pötkin pakoon ennen kuin peto pääsee minun kimppuuni."
Tässä Facebookia hyvin tuntevan kollegan vastaus:
kyseinen "graafinen häiriö" on facebookin niin kutsuttu "Easter egg" eli käytäjille puolipiiloon tehty vitsi. Hassu graafiinen efekti on nimeltään Konami Code. Nimi tulee vanhoista japanilaisista videopeielstä, joita julkaisi pelitalo Konami, ja jotka usein käyttivät vastaavaa liikumisrutiinia.
Se järjestys millä tämän facebookin "punaiset renkaat" jutun saa aikaiseksi on juurikin peräisin näistä peleistä. (kts. lisää: http://en.wikipedia.org/wiki/Konami_Code ja http://konamicodesites.com/ )
Yhdyssanan osat kirjoitetaan yhteen. Yhdyssanat muodostuvat yleensä lajin ilmaisevasta perusosasta (loppuosa) ja täsmentävästä määriteosasta (alkuosa). Yhdyssanassa peruslääkärintarkastus on ”perus-” on siis määriteosa, joka määrittää sanaa ”lääkärintarkastus” (vrt. esimerkiksi ”edustusmääräraha”, ”perusterveydenhuolto”). Yhteen tai erilleen kirjoittamista helpottaa se, jos ajattelee, onko kyseessä oma käsite. Jos näin on, yhdyssanan osat kirjoitetaan yhteen.
Lähde:
Iisa – Piehl – Oittinen: Kielenhuollon käsikirja (Yrityskirjat, 2012)
Mikäli olet suorittanut 60 opintopisteen verran informaatiotutkimuksen opintoja (joko tutkintosi osana tai sen lisäksi), sinulla on pätevyys kirjastoalalle ja voit hakea esimerkiksi kirjastonhoitajan tehtäviin.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130406
Antikka.net verkkoantikvariaatissa http://www.antikka.net/ voit osallistua keskusteluun harvinaisesta painetusta aineistosta kiinnostuneiden harrastajien kanssa. Alan harrastajia tapaa myös vaikkapa 23.-26.10. Helsingin kirjamessut ja Antikvaariset Kirjamessut -tapahtumassa Messukeskuksessa. http://www.finnexpo.fi
Antikka.net sivuilta saat myös yhteystietoja antikvariaatteihin, josta voi tiedustella asiantuntija-arviota Uuden suomettaren myyntiarvosta. Tein pienen tiedustelun läheiseen antikvariaattiin ja sieltä arveltiin valitettavasti niin että koska kyseessä on yksittäisen päivän lehti, eikä esimerkiksi koko Uuden suomettaren vuosikerta, niin tällä yksittäisellä lehdellä ei ole myyntiarvoa. Asia kannattaa toki antaa useamman...
En löytänyt suomennosta sanalle murri, mutta internetistä selvisi, mitä se on.
Se on mauste, joka esiintyi 1200-luvun islamilaisissa resepteissä, mutta hävisi 1300-luvulla. Mausteen aineksiin kuului mm. mädätettyä (?) ohrajauhoista tehtyä taikinaa. Murrin teko-ohje löytyy tältä sivulta:
http://www.pbm.com/~lindahl/cariadoc/recipes_introduction.html
Tuon kolikon arvoksi annetaan teoksessa SUOMEN rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.]. - 9. p. - Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004 (Vaasa : Waasa Grapics) 5 – 450 € kunnosta riippuen. Kuntoluokitus on tarkemmin selostettu teoksessa sivulla 4. Yleisimmin tarjolla on kuntoluokkaan 1 kuuluvia rahoja, joiden arviohinta on 7 €. Kirjaan voi tutustua mm. Metson käsikirjastossa ja lainattaviakin kappaleita löytyy. Teoksen saatavuuden voi tarkastaa Internetistä osoitteesta www.tampere.fi/kirjasto/piki.
Vastaukset kysymyksiinne saatte nettisivulta http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/apokr/apokr_etusivu.html ja sen kautta luettavissa olevien pdf-tiedostojen esipuheista.
Kirjallisuudesta suositeltava on 'Raamattu ja sen kulttuurihistoria', osa 6. Luterilaisissa kirkoissa on aina arvostettu Vanhan testamentin apokryfikirjoja, vaikka toisaalta niitä ei ole pidetty varsinaisten ns. kanonisten kirjojen arvoisina. 1800-luvulla ruvettiin Suomessa levittämään halpoja Raamattuja Britannian ja ulkomaiden raamattuseuran taloudellisella tuella. Raamatut haluttiin pienikokoisemmiksi ja toisaalta ko. seura ei periaattellisesta syistä halunnut painattaa apokryfikirjoja.
Tästä syystä apokryfittömät Raamatut vakiintuivat maassamme. Kun Suomessa valmisteltiin...
Tautien ja muiden terveysongelmien sanalliset diagnoosit voidaan järjestelmän avulla kääntää koodeiksi. Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälisestä tautiluokituksesta 10 on ollut suomalainen laitos vuodesta 1996 lähtien. Sen on julkaissut Stakes (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus), joka vastaa myös sen toimittamisesta ja päivityksestä.
Tautiluokitus ICD-10 on saatavissa eräistä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista käsikirjastokappaleena. Sitä ei siis lainata, mutta siihen voi tutustua paikan päällä.
Saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-aineistohausta, osoitteesta http://www.helmet.fi/ . Hakutavaksi valitaan pudotusvalikosta Teoksen nimi, kirjoitetaan hakuruutuun hakusanaksi Tautiluokitus ICD-10 ja painetaan...
Jacqueline Carrol esiintyy kirjoittajana Eric Cohenin ja Tonya Hurleyn televisiosarjaan perustuvassa kirjasarjassa So little time: Mary-Kate Olsen & Ashley Olsen. Internetistä tai kirjaston hakuteoksista ei kyseisestä kirjailijasta löydy henkilötietoja. Sarjakirjojen kirjailijan nimen taakse voi kätkeytyä useampi samalla nimellä kirjoittava henkilö tai joukko erinimisiä kirjoittajia.
Olen selaillut hakemistoja ja itse nuotteja läpikäyden kymmenkunta 1970-luvulla julkaistua laulukirjaa (opetuskäyttöön tarkoitettua), mutta tällaista laulua en ole niistä löytänyt. Näissä kokoelmissa on yleensä hakemistossa myös alkusanojen mukainen haku, mutta sen paremmin muodolla "ootsevista" kuin "otsevista" eri muunnoksineen ei valitettavasti löytynyt mitään. Vilkaisin huonolla tuloksella myös joitakin unkarilaista perinnemusiikkia sisältäviä kokoelmia, vaikka tuo teksti ei itsestäni kyllä kuulosta unkarilta.
En löytänyt kirjaston kappaleista aivan kysyjän kuvaaman väristä kokoelmaa, joten voi olla, että juuri se meiltä puuttuu. Toisaalta jos tuo laulun alku meneekin jotenkin toisin, olen etsinyt väärästä paikasta. Itselleni eivät...
Eerikin kronikka (Erikskrönikan) on tuntemattoman tekijän 1320-luvulla kirjoittama ruotsalainen riimikronikka:
http://runeberg.org/erikkron/
Hämettä käsittelevät säkeet voi tosiaan lukea Julius Ailoin vapaamuotoisena suomennoksena Hämeenlinnan kaupungin historian I osasta (s. 54–55):
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/pdf/97_hmln_kaupungin_his…
Tällä sivulla on ohessa myös alkuperäinen ruotsinkielinen teksti:
http://www.hamewiki.fi/wiki/Eerikin_kronikka
Muita suomennoksia ei löytynyt ei myöskään viittauksia suomenkielisiin opinnäytteisiin tai lehtiartikkeleihin.
Mooli : lukion kemia 5 (Reaktiot ja tasapaino) on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 2007 ja siitä on otettu uusi painos vuonna 2008. Kirjaa löytyy muun muassa Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolta luokasta 54.07.
Mooli-sarjassa ei ole ilmestynyt osaa 6, vaan sarja on 5-osainen.
Kiitos tarjouksesta mutta valitettavasti emme voi ottaa vastaan National geographic -lehden vuosikertoja. Hämeenlinnan pääkirjastossa on lainattavissa National geographic -lehdet vuodesta 2002 lähtien. Vanhemmalle aineistolle ei ole säilytystilaa. Kirjadivarit saattaisivat olla kiinnostuneita tarjoamistasi lehdistä.
Ohessa joitakin ehdotuksia suomeksi ja englanniksi:
Keltikangas-Järvinen, Liisa: Pienen lapsen sosiaalisuus
Keltikangas-Järvinen, Liisa: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot
Pulkkinen, Lea: Mukavaa yhdessä: sosiaalinen alkupääoma ja lapsen sosiaalinen kehitys
Koskiniemi, Marjaleena: Lapsen neurologinen kehitys ja tutkiminen
Laurinsalo, Veli: Lapsen sensomotorinen kehitys ja oppimisvalmiudet
Brazelton, T. Berry: Käännekohtia: lapsen kehitys vauvasta kouluikään
Alfven - Hofsten: Uhmakirja
Keenan, Thomas: An introduction to child development
Aamodt, Sandra: Welcome to your child's brain
Goswami, Usha: Cognitive development : the learning brain
Jari Sinkkosen kirjat
Lisää kirjoja voi etsiä helmet-verkkokirjastosta www.helmet.fi, kun laittaa...
Mielestäni kaikki kysymykset, joihin me tässä palvelussa emme löydä vastausta, ovat maailman vaikeimpia.
Mutta jos asiaa kysyttäisiin tiedemiehiltä ja tutkijoilta, he ehkä mainitsisivat elämän synnyn arvoituksen, johon ei ole vieläkään löydetty vastausta. Samanlaisia "vaikeita" eli vastausta vailla edelleen olevia kysymyksiä riittää tieteen maailmassapaljonkin, eikä niiden laittaminen vaikeusjärjestykseen taida onnistua keneltäkään. Vielä vaikeampaa vaikeusjärjestys lienee sellaisissa ihmisten pohtimissa kysymyksissä, joihin ei vastausta välttämättä ole edes olemassa (kuten "onko jumala olemassa" tai "miksi on sotia").
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Sellaisia puulelujen teko-ohjeita, jotka on julkaistu 1930-luvulla, löytyy kovin niukalti. Pasilan kirjaston kirjavarastossa on Lauri Kaislan ”Kansankoulun veistopiirustuksia osat I ja II” (WSOY, v.1936). Niissä on ohjeet potkulaudan, ohjattavan kelkan, junan, kilpa-, linja- ja kuorma-auton tekoon. Vilho Setälän ”Taitokirjassa” (Otava, v. 1952; aiemmalta nimeltä Kodin taitosanakirja, v. 1935) on ohjeet esim. sahuriukon, hyrrän ja tikapuuvoimistelijan tekoon. Pasilan kirjavarastossa on myös v. 1912 painettu Jaakko Laurilan "Leikkikalupiirustuksia etupäässä kansakoulujen käsityöopetusta varten” (WSOY). Setälän kirjat löytyvät HelMet-kirjastojen aineistohausta, muut yllämainitut eivät näy siinä vielä toistaiseksi.
Uudempia kirjoja vanhojen,...
Kaupunginkirjastoista Pasilan kirjastossa voit lukea Helsingin sanomaa, HBL:ää ja Iltasanomia mikrofilmeiltä. Mikrofilmejä ei tarvitse ennakkoon tilata, vaan ne on käytettävissä koko kirjaston aukioloajan. Jos haluat käyttää laitetta, missä on tulostusmahdollisuus, se täytyy varata osoitteesta: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Pelkät mikrofilmienkatselulaitteet on ilman varausta ja aina pääsee lukemaan.
Keskisuomalaista ja Kalevaa ei ole Pasilan kirjastossa, mutta ne löytyvät Kansalliskirjaston valikoimista kuin myös HS, HBL ja IS.
Director cantus E. Soimela eli Eino Rafael Soimela (ent. Stenros) syntyi 9.3.1903 (Uusikaupunki) ja kuoli 5.1.1987. Hän toimi urkurina Porissa (1929) ja kanttoriurkurina Mynämäellä (1930), Mietoisissa (1930-38) ja Karkkilassa 30 vuoden ajan (1938-68), jonka jälkeen jäi eläkkeelle. Soimela sävelsi ja sovitti musiikkia, etupäässä hengellistä vokaalimusiikkia. Lähteet: Suomen kirkkomuusikot Finlands kyrkomusiker 2000 ja Suomen musiikin historia: Kirkkomusiikki, 2004. sekä Suomen teologit ja kirkkomuusikot, 1974.
