Improvisaatiosta on olemassa esimerkiksi:
- Koponen, Pia: Improkirja, 2004
- Routarinne, Ismo: Improvisoi, 2004
- Johnstone, Keith: Impro : improvisoinnista iloa elämään ja esiintymiseen, 1996
Käsikirjoittamista käsittelevät mm. seuraavat:
- Leino, Tomi: Sanoista eläviä kuvia, käsikirjoittajan opas, 2003
- Käsikirjoittaminen, toim. Elina Hirvonen, 2003
Fennica - Suomen kansallisbiografia- on kaikkien käytössä oleva tietokanta https://finna.fi . Fennicasta asiasanalla improvisointi löytyi 25 viitettä.
Myös teoksista, joissa käsitellään elokuvan käsikirjoittamista voisi saada vinkkejä:
- Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalut, 2002
Netissä:
http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/kasikirjoitus/artikkelit/aal…
- Elina Halttunen: Lupaus...
Tarkoittanet Klose & Luckeschin kappaletta Hear My Song, Violetta, jonka ovat tulkinneet ainakin Josef Locke, Frank Sinatra, Ray Adams ja Glenn Miller yhtyeineen. Laulun lyriikat ovat lainauksia La Traviata -oopperasta.
Ray Adamsin versiota laulusta en löytänyt Helmet-haulla, mutta sen sijaan Glenn Millerin ja Ray Eberlen tulkinta kappaleesta löytyy Millerin vastikään ilmestyneeltä kokoelmalta The Solid Gold Collection (2007).
CD:n saatavuuden voit tarkistaa Helmetistä:
http://www.helmet.fi
Saarelaisten sukukirjassa on sivulla 260 taulu, jossa ovat Dorothea Saarelaisen(Sarelain)vanhemmat. Siellä on tällaiset merkinnät isästä:
Clementz (Klemetti) Lementinp. Sarelain, s. Oulu/Oulun pitäjä/Pielisjärvi, k. 17.7.1693 Pielisjärvi(kuolinvuosi on ilmeisesti merkitty tähän väärin, pitäisi olla 1696?), Isäntänä Kontiovaara 2:ssa (erotettu 1:stä)vuodet 1679-1696.
Puoliso: Helga Safwolain, k. 16.3.17-- rk. 1723-45
Klemetistä on kerrottu muualla kirjan tekstissä ja siellä hänen kuolinvuotensa on 1696.
Suomalaisilta nettisivuilta löytyy kaksi kirjakauppaa, joista voi ostaa mainitsemasi Haynesin korjausoppaan Mercedes Benz W123.
Toinen on Alfamer (http://www.alfamer.fi ). Liikkeen yhteystiedot löytyvät etusivun alareunan sinisestä palkista. Korjausoppaan voi tilata myös internetin kautta.
Toinen nettikirjakauppa, josta kyseinen korjausopas löytyy, on Ago Oy (http://www.ago.fi ). Sen kotisivuilta löytyy sekä puhelinnumero että lomake, jolla oston voi tehdä netistä.
Kyseinen elokuva voisi olla Thom Eberhardtin ohjaama Gross Anatomy vuodelta 1989. Se on esitetty Suomessa nimellä Leikitäänkö lääkäriä? MTV3-kanavan ohjelmistossa 13.6.1994. Elokuvan päähenkilö on Matthew Modinen esittämä kevytmielinen lääketieteen opiskelija Joe Slovak. Yksi hänen ohjaajistaan on lupusta sairastava tohtori Rachel Woodruff, jota näyttelee Christine Lahti.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan Sukunimet mukaan sukunimi Lamminen levittäytyy lähes 40 Länsi- ja Keski-Suomen paikkakunnalle; eniten Lammisia asuu Porissa, Tampereella, Turussa, Ruovedellä, Alajärvellä ja Salossa.
Etymologialtaan Lamminen kuuluu sukunimistömme lampi-kantaisiin nimiin. Mikkonen ja Paikkala: "Murteissamme sana lampi vaihtelee: Itä-Suomessa se on lampi, lännempänä lammi, Keski-Pohjanmaalla lamppi. Taivutettaessa sitä voidaan sanoa esim. lemmella, lammilla (yleisin) tai lampilla. Tämän kirjavuuden pohjalta on kehittynyt joukko talonnimiä ja niistä sukunimiä: Lammi, Lampi, Lammila, Lammela, Lampila, Lampela, Lamminen ja Lampinen."
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun (http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default...
Lauren Brooken Hevoshoitolan sisarukset –sarjaa on suomennettu 21 osaa vuosina 2001-2009. Kirjat kuuluvat Pollux hevoskerho -sarjaan.
Useinkin johonkin kirjakerhoon kuuluvien kirjojen hankinta kirjastoon on mahdotonta.
Turun kaupungin pääkirjastossa on Hevoshoitolan sisarukset – kirjoja 4 erilaista osaa. Nämä on saatu kirjastoon lahjoituksina.
Kotkan kaupunginkirjasto ostaa elokuvat suurimmaksi osaksi BTJ Finland oy:ltä, Kaleva Telemarketingilta, Kielipalvelu J. Suomalainen oy:ltä ja Mistar oy:ltä, joiden kanssa Kymenlaakson kirjastot ovat tehneet hankintasopimukset. Näin ollen saamme näiltä toimittajilta alennuksia ostoihimme. Tietenkin voimme ostaa myös muilta toimittajilta, kuten Oy Future Film Ab:ltä, jos ainoastaan heillä on kyseistä tuotetta myynnissä. Kaikki toimittajat ovat neuvotelleet etukäteen kirjastoille ostettaviin elokuviin lainausoikeudet (ja joissain tapauksissa myös esitysoikeudet).
Emme saaneet kysymyksessä tietää minkä maalaisista kolikoista on kyse. Yleissääntönä voi kuitenkin todeta että rahojen arvoa kannattaa selvittää kirjallisuuden ja rahaliikkeiden kautta. Pari kirjavinkkiä:
- Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2012 = Finska mynt och sedlar c. 1400-2012 : luettelo arviohintoineen
- Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001
- Standard catalog of world coins. 2013 : 1901-2000
Alempana on linkkejä rahaliikkeiden sivuille, sivuilta löytyy yhteystietoja josta voi kysyä:
http://www.ekman.fi/
http://www.holmasto.com/
Kyseessä voisi olla Aira Savisaaren kirja Hemppa (Sanoma, Lasten oma kirjakerho, 1989). Kirja on lainattavissa Helsingin kaupunginkirjastosta. http://luettelo.helmet.fi/record=b1498065~S11*fin
Raskas Patteristo 12 (Rask. Psto 12) perustettiin jatkosodan aattona kesäkuussa 1941 Pirkka-Hämeen suojeluskuntapiirin toimesta Messukylässä. Patteristoa ei alistettu heti sodan alusssa millekään divisioonalle, mutta varsin pian se toimi ensin IV Armeijakunnan sekä sittemmin 15. Divisioonan alaisuudessa Karjalan Kannaksen takaisinvaltauksessa sekä myöhemmin asemasodan aikana Kannaksella Raudun pitäjän lähistöllä.
Patteristosta ei ole tiettävästi kirjoitettu minkäänlaista historiikkia. Patteriston sotapäiväkirjoja sekä muita virallisia asiakirjoja säilytetään kuitenkin Kansallisarkistossa Helsingissä, jossa niitä on mahdollista tutkia(www.arkisto.fi). Tämän arkistoaineiston yhteydessä saattaa olla jonkinlaisia nimilistoja.
Kannattaa...
Kaloilla ei ole silmäluomia, joten ne eivät voi sulkea silmiään eivätkä näin ollen myöskään räpytellä niitä.
http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/nukkuvatko_kalat_koskaan
Lopputyösi aihe muurahaishappomarkkinat USA:ssa ja Kanadassa on niin spesiaali, että on parasta tutustua tieteellisten kirjastojen ja Kemiran käytössä oleviin tietokantoihin. Oulun yliopiston kirjaston http://www.kirjasto.oulu.fi/ sivuilla on esitelty heidän käytössään olevat tietokannat sekä yleisesti että oppialoittain, kuten prosesstitekniikka ja kemia. Lisäksi sivulla on tietoa mm. elektronisista julkaisuista.
Internetistä löytyi altavistan kautta seuraava tietokanta: http://strategis.ic.gc.ca/sc_ecnmy/engdoc/homepage.html , josta löytyy teollisuustilastoja Kanadasta ja USA:sta.
Suomen murteiden sanakirjasta (Edita, 1997, osa 5) löytyy määritelmä sanalle ”juutina”. Kyseessä on siis lievä voimasana, jota on käytetty Laihialla ja Karijoella. Löytyy myös sana ”juuti”, joka on myös lievä voima-, vahvistus- ja haukkumasana, joka on tunnettu lounaismurteissa. Myös Kerttu Karhun Eheroon taharoon –murresanakirjassa mainitaan sana ”juutina” lievänä kirosanana.
Murresanakirjoissa Isojoelta ja Jalasjärveltä mainitaan muodossa jukelin tähäre, lievä voimasana (vrt.jutina) Esimerkiksi: ”Sitte sitä pellavaa piti olla joka vuosi niin jukelin tähäre kylyvös.” Salme Henell: Oottako träillä? Jalasjärven murresanakirja (2005)
Timo Nurmen Gummeruksen Suuri suomen kielen sanakirja (1998) tuntee samantapaiset lievät kirosanat...
R. Raalan eli Berndt Sarlinin säveltämä ja Immi Hellénin sanoittama joululaulu "Seimen lapsi" sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Raala, R.: Joulukirkkoon ja muita R. Raalan joululauluja (toimittanut Maija Saraste, Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2011)
- nuotissa on laulun melodia, pianosäestys, sointumerkit ja sanat, laulun on sovittanut Lauri Tikkanen
Joululauluja meiltä ja muualta. Keskiäänelle (Bells Publishing Oy, 2019, toimittanut Juha Hakulinen)
Joululauluja meiltä ja muualta. Matalalle äänelle
Joululauluja meiltä ja muualta. Korkealle äänelle
- nuoteissa on laulun melodia, pianosäestys ja sanat
Joululauluja : otteita Suomen wanhimmasta joululaulukokoelmasta (koonnut Anna Sarlin,...
Finnassa https://www.finna.fi/Content/about_finnafi on mukana paljon kirjastoja, arkistoja ja museoita ympäri Suomea. Mikäli löytämääsi teosta ei löydy Turun kirjastoista, voit tehdä kaukopalvelutilauksen https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa. Se on maksullista. Turun kaupunginkirjasto veloittaa 4 € + mahdolliset lainanantajakirjaston maksut.
Pekka Sammallahden Saamelais-Suomalainen sanakirja (1989, 35.000 sanaa): Nuolos-Nuolus (adverbi) = irti [jostakin nyöritetystä, paloitetusta tai sidotusta. Nuolus,-u´llo = purkaantunut (sidotusta t. nyöritetystä) , nyörittämätön, pauloittamaton (kengästä, jaloista tms.), sitomaton (kengännauhoista tms.) Käännösten ja paikannimien muiden osien välistä yhteyttä voi kai vain ihmetellä.
Kyseessä on varmaankin Eeva Kilven runo Vanhanpiian viikonloppu, joka löytyy kokoelmasta Kiitos eilisestä (1996) ja myös Tämän runon haluaisin kuulla 3 -antologiasta. Runo alkaa seuraavasti:
Tulisit nyt kun aurinko paistaa
tulisit nyt kun sataa
tulisit nyt kun minä olen yksin
tulisit nyt kun tuli muitakin.
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa (1979) pesti on palvelussopimus, pestiraha piialle t. rengille sopimuksen vahvistamiseksi maksettu vaihtelevan suuruinen rahasumma.
