HelMet kirjastojen eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen maksut voi maksaa ainoastaan kirjastossa.
Aineiston korvaus on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista. Muun maksun voit maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipaikoista.
HelMet kirjastojen maksuohjeet http://www.helmet.fi/screens/maksut_fin.html
Espanjalaiselta runoilijalta Antonio Machadolta ei ole suomennettu yhtään kokonaista kokoelmaa. Aale Tynnin Tuhat laulujen vuotta –runoantologiassa on joitakin suomennoksia hänen runoistaan, mutta kysymäsi runon säkeistö ei ollut niiden joukossa. Vaikuttaa siltä, että sitä ei ole suomennettu
Kaunokirjallisuutta, jossa jollakin tavalla käsitellään AIDSia, näyttää olevan varsin paljon. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä sitä voi hakea esimerkiksi valitsemalla Sanahaku-hakutavan ja kirjoittamalla asiasanoiksi AIDS kaunokirjallisuus. Hakua voi halutessaan rajata kielen ja julkaisuvuoden mukaan. HelMet-tietokannasta löytyy em. hakusanoilla ja rajaamalla kieleksi suomen 9 viitettä, romaaneja sekä yksi äänikirja ja yksi sarjakuva. Ilman kielirajausta viitteitä on 41, siis kaunokirjallisuutta eri kielillä. Tarkemmat tiedot teoksista sekä niiden saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi
1990-luvun alussa luotiin pääkaupunkiseudun kirjastojen Plus-tietokanta ja siirryttiin Plus-kirjastojärjestelmään.
PLUS-TIETOKANNAN HISTORIAA
Plus-tietokanta on rakennettu vaiheittain eri lähteistä saaduista tiedoista, minkä seurauksena tietokannan eri tietueiden (nimekkeiden) ulkoasu ja tietosisältö poikkeavat jonkin verran toisistaan. Seuraavassa tietokannan kehitys vaiheittain.
Pääsky I:n nimekerekisteri
Pääsky I:n nimekerekisterin luonti aloitettiin 1970-luvun lopulla pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistyönä. Pääsky I:n nimekerekisteri oli kirjastojen yhteinen, niderekisteri kuntakohtainen. Pääsky I:n tietokanta luotiin lähinnä lainauksenvalvonnan tarpeisiin; se toimi eräajoin toimivan lainausjärjestelmän pohjana, ja siitä...
Termiä kannattaa kysyä Käännöstoimisto Translatumin ilmaisesta kielioppi- ja termipalvelusta 'Kysy kielitohtorilta' : http://www.translatum.fi/index.php?id=4&gclid=COa1spTN3ZYCFQuT1QodYwhV3A
Täältä varmaan saat luotettavan käännöksen termille 'stickball'.
Erkki Valkosen kirja Valkosten sukukirja (1985) on ainakin Mikkelin ja Jyväskylän kaupunginkirjastoissa. Toinen sukututkimukseen liittyvä kirja, jonka yhtenä tekijänä Erkki Valkonen on ollut on tämänniminen:
- Skrifft-book för Rautalambi försambling: Uprättäd af M. Aaron H. Hoffren, P&P. härsammans-tädes : Anno 1704-1713 = Rautalammin rippikirjat 1704-1713 / Nils Gustafsson ; Erkki Valkonen (1987) Se on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Voit saada kirjat lähikirjastoosi kaukopalvelun kautta. Täältä löydät tietoa Kotkan kirjaston kau-kopalvelusta:
http://www.kotka.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=2983
Lippo Luukkonen WSOY:ltä kertoi, että teosta on myyty 1947 lähtien tähän mennessä jo noin 310 000 kpl. Lastenkirjojen suosituimmuudesta ei liene virallisia tilastoja. WSOY:n kanta on että Pikku-Marjan eläinkirja todella on Suomen suosituin lastenkirja kautta aikojen.
ePress kattaa näköisversiot viimeisten 60 päivän ajalta palveluun sisältyvistä lehdistä. Näitä voi lukea asiakaskoneilla niissä kirjastoissa, jotka ePress-palvelun ovat tilanneet. Tätä vanhempia lehtiä on saatavilla vaihtelevasti eri kirjastoissa painettuina tai mikrofilmiversioina, tarvittaessa myös kaukopalvelun avulla esim. Varastokirjastosta. Meillä Turun kaupunginkirjastossa helpoin tapa etsiä itse tiettyä lehteä kokoelmasta on kotisivujen lehtiluettelo: http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/lehtilue.html
Kustantajan sivulla kerrotaan, että Marko Kitti on turkulainen kirjailija, joka on syntynyt vuonna 1970. Hän asuu nykyisin Englannissa. Lisätietoa hänen elämästään on kustannusosakeyhtiö Tammen verkkosivulla http://www.tammi.fi/kirjailijat1/-/author/name/KittiMarko Kirjailijasta on elämäkertatietoa myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176003850087 Kitti on julkaissut aiemmin kaksi aikuisten romaania ja kaksi novellikokoelmaa, joista on lisätietoa Joensuun seutukirjaston kokoelmaluettelossa http://jokunen.jns.fi/fin?formid=fulll&boo1=AND&dat0=marko+kitti&dat5=0…
Verkkohakuteos Wikipedian artikkeli Marko Kitistä sisältää myös tietoa kirjailijan elämästä ja...
Molemmissa mainitsemissasi sairaaloissa oli synnytysosasto syntymäsi aikaan. Helsingin sanomat 23.8.1969 kertoo synnytyssairaaloiden tilanteesta Helsingissä ja mainitsee myös Eiran sairaalan, jossa tuohon aikaan vielä oli 19 synnytyspaikkaa. Myös Mehiläisessä oli tuolloin vielä hyvin vilkas synnytysosasto. Osasto hiljeni 1970-luvulla ja lakkautettiin 1980. Aiemmin vilkkaan Boijen sairaalan synnytysosasto oli tuolloin jo suljettu. Diakonissalaitoksen sairaalassa ei ollut synnytysosastoa.
Lähde: Pesonen, Hannu : Mehiläinen 100 vuotta suomalaisten elämässä. Otava 2009
Turun sanomat kertoo 18.7.2004:"Huumeet päätyvät poliisin ja tullin huostaan mitä moninaisimpia teitä mutta päättävät päivänsä aina samalla tavalla: Riihimäen ongelmajätelaitoksen tulikuumassa siilossa. Omistajilleen kovia tuomioita tuoneet mömmöt poltetaan arkisesti pakkauslaatikoineen muutaman kerran vuodessa." https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073980137/Ongelmajatelaitos+nielee+takavarikoidut+huumeet
Hakusanalla aleksitymia löytyy esim. useita viitteitä Aleksi-artikkelitietokannasta, esim:
Depressiopotilaiden tunneilmaisu elpyy masennuksen lievittyessä (Duodecim 2002:2)
Aleksitymia ja masentuneisuus (Psykologia 2001:5)
Keho ja mieli hälytystilassa (Kotilääkäri 2001:2)
Sanat, tunteet ja terveys (Duodecim 1999:18, myös Internetissä sivulla http://www.duodecim.fi/aikakauskirja/articles/d91013.htm)
Aleksityymikon tunteille ei ole sanoja (Anna 1997:27)
Lehdet ovat saatavissa ja tietokantaa voi itsekin käyttää kirjastossa.
Maakuntakirjastojen yhteisluettelo Mandasta löytyi suomenkielinen teoskin, Matti Joukamaan Aleksitymia - ei sanoja tunteille, joka voidaan tilata kaukolainaksi.
Seuraavissa kirjoista löytyy kuvia eduskuntatalosta: Suomen eduskunta: tausta, toiminta, rakennus / kirjatoimikunta Erkki Pystynen... (1991) - paljon kuvia eduskuntatalosta, myös pohjapiirroksia. Eduskunnan itsensä julkaisemassa kirjasessa Suomen eduskunta (2.p. 2000) on muutamia kuvia. Liisa-Maria Hakalan kirjassa Taidetta eduskunnassa (1994) on paitsi taideteoskuvia, myös kuvia rakennuksesta. Muutama kuva on myös kirjoissa Oikeuden kuva, julkaisija Eduskunnan kirjasto ja Valtion taidemuseo (2000) ja Leena Nokela: Antiikkia minun makuuni, s. 87-96 (1997). Varastosta löytyy viehättävä Börje Sandbergin toimittama teos Suomen eduskuntatalo (1953), mutta se on kokonaan mustavalkoinen. Varmaankin tunnet kuvaamiseen liittyvät...
Kirjojen korjauksesta löytyy tietoa mm. näistä teoksista:
Moilanen, Tuula. Kirjansidonnan opas. 1997.
Riberholt, K. Käsikirjansidonta. 1986.
Tainio, Kalevi. Sidoskorjausopas. 1988.
Eräpuu, Tiina. Kirjansidontaa omin käsin: opaskirja. 2001.
Lisää teoksia löydät kirjaston aineistotietokannasta, esim. Seinäjoen, Nurmon ja Kuortaneen yhteisestä Seitti- tietokannasta http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 asiasanalla kirjasidonta tai yhdistämällä kahta asiasanaa kirjallisuus ja korjaus.
Internetistä löytyy kirjan korjauksesta mm. A Simple Book Repair Manual http://www.dartmouth.edu/~preserve/repair/repairindex.htm
Kirjailijoista saa tietoa Kirjasammosta nimellä hakemalla, https://www.kirjasampo.fi. Sivustossa on myös lista kotimaisista kirjailijoista, jossa kirjailijoita on luokiteltu eri tavoin esim. maakunnittain, genren mukaan tai ajan mukaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat.
Muita sivustoja, joista löytyy kirjailijoita ja tietoa heistä on muun muassa kustantajilla. Makupalat.fi:stä löytyy listaus kirjailijahakemistoista, https://www.makupalat.fi/fi/k/963/hae?category=114626&sort=title&order=….
Kirjastojen aineistotietokannoista kannattaa myös etsiä kirjoja kirjailijoista. Erityisesti klassikkokirjailijoista voi löytyä kiintoisia elämäkertoja, kirjeitä tai muuta valaisevaa materiaalia.
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa (1979) pesti on palvelussopimus, pestiraha piialle t. rengille sopimuksen vahvistamiseksi maksettu vaihtelevan suuruinen rahasumma.
Neljän keikka -kirjoja on suomeksi ilmestynyt kevääseen 2006 mennessä viisi kappaletta: 13. lyönti - seikkailu Itävallassa, Kielletyn oven takana - seikkailu Ruotsissa, Räjähtävää suklaata - seikkailu Sveitsissä, Aaveratsastaja - seikkailu Englannissa, Koulun kummitus - seikkailu Wienissä. Ainakaan näillä näkymin ei ole tiedossa jatkoa sarjaan.
Thomas Brezinasta ja hänen kirjoistaan on kysytty aiemminkin. Näitä aiempia vastauksia pääset lukemaan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita Etsi arkistosta -hakukenttään Brezina Thomas ja klikkaa Hae-painiketta.
Thomas Brezinan saksankieliset sivut löytyvät osoitteesta:
www.thomasbrezina.com
Näillä sivuilla on kattavasti...
Olet ihan oikeassa siinä, että moniin ajankohtaisiin kysymyksiin on vaikeaa löytää vastausta kirjoista. Tässä tapauksessa voisit aivan hyvin ottaa yhteyttä katolisen kirkon tiedotuskeskukseen osoitteessa http://www.catholic.fi/. Ortodoksisen kirkon sivut löytyvät osoitteessa http://www.ort.fi/fi/index.php
Kirjallisuuttakin löytyy ja kirjoistahan voit tehdä kaukolainapyynnon ( ks. sivuhttp://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;5740 ).
Tässä muutama, ehkä sinua kiinnostava kirja ja lehtiartikkeli:
McGrath, Alister
Dawkinsin jumala : geenit, meemit ja elämän tarkoitus
Helsinki : Kirjapaja, 2006 ,
Wilson, Edward O.
Konsilienssi
Helsinki : Terra cognita, 2001
Human cloning : religious responses / Ronald Cole-Turner...
Nykyisestä kirjastojärjestelmästä http://www.helmet.fi löydät helposti Tamperetta käsitteleviä kirjoja. Kirjoita etusivulla olevaan palkkiin kaunokirjallisuus Tampere. Sen jälkeen klikkaa tarkenna hakua, josta voit rajata materiaaliksi kirjat, samoin voit valita kielen. Painamalla palkkia hae, saat esille Tamperetta käsittelevät nimekkeet. Vai tarkoitatko HS:n kunnalliskirjastoa? Se löytyy täältä, http://www2.hs.fi/extrat/kulttuuri/kirjat/kaupunkikirjasto/kansallis.ht… .
