Voit käyttää Kirjastot.fi sivun Frank monihakua http://monihaku.kirjastot.fi/ Sieltä valitset Maakuntakirjastoalueet ja seuraavaksi Varsinais-Suomi ja Kaikki. Frank hakee samanaikaisesti kaikista tietokannoista, mutta siitä voi hakea vain yhdellä asiasanalla kerrallaan. Voit käyttää esim. asiasanaa "murrekirjallisuus" tai "murteet". Täytyy kuitenkin huomoida että saat selville vain teoksen sijainnin ja joudut vielä teoksen tiedoista tarkistamaan, mitä se pitää sisällään ja onko se tieto- vai kaunokirjallisuutta sekä minkä Suomen alueen murteesta on kysymys. Lista ei ole kattava, koska asiasanoitus vaihtelee eri kirjastoissa.
Sinun kannattaisi hakea myös erikseen Turun kaupunginkirjaston Aino aineistorekisteristä http://www.turku.fi/aino...
Hola! - lehti on edelleenkin tilattu myös vuodeksi 2007 useisiin Helsingin kaupunginkirjastoihin. HelMet -haun (http://www.helmet.fi/screens/opacmenu_fin.html) kautta voi kuitenkin todeta, että viimeksi tulleet numerot ovat joulukuun alkupuolelta, mutta sen jälkeen ilmestyneet lehdet ovat myöhässä eli eivät ole lainkaan tulleet.
Lehden tietoja voit tarkistaa kirjoittamalla "teoksen nimi"-kenttään Hola ja valita aineistoksi "lehdet". Saadusta viitelistasta voit valita Hola!:Helsinki, jolloin saat näkyviin Helsinkiin tilatut lehdet. Kunkin kirjaston kohdalta "viimeksi saapuneet"- linkistä näkee sekä vastaanotettujen että odotettavien lehtien saapumispäivämäärät.
Toistaiseksi meillä ei ole tietoa lehtien myöhästymiseen, niiden perään on...
Yhtään täysin vapaasti käytettävää suomalaisten lehtien artikkeliviitetietokantaa ei taida olla. Tässä tietokantoja, joita voi käyttää esim. yleisten tai korkeakoulukirjastojen verkoissa. Lisätietoa tietokantojen käyttöoikeuksista löytyy linkin kautta:
- Aleksi, kotimaisten lehtien artikkeliviitetietokanta
http://www.btj.fi/?path=btj_aleksi
- Arto, kotimaisten lehtien artikkeliviitetietokanta
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/arto.html
Vapaasti internetissä käytettäviä verkkolehtitietokantoja ovat ainakin nämä:
- http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/elehdet.html
- http://digi.lib.helsinki.fi/index.html
- http://www.lib.helsinki.fi/suoma/
Jorma Ikävalkon sävellykset "Laivuri Jooseppi Johansson" ja "Joulusahti" on kyllä julkaistu samalla 78 kierroksen savikiekolla vuonna 1949, ja levy näyttää sisältyvän Kansalliskirjaston äänitekokoelmaan. Sen sijaan Suomen kansallisdiskografia Viola ei tunne nuottijulkaisua, jossa molemmat kappaleet olisivat. "Laivuri Jooseppi Johansson" kylläkin on ilmestynyt nuottijulkaisussa "Valioiskelmiä hanurille 2" (1952), mutta tätäkään julkaisua en onnistunut löytämään kirjastojen tietokannoista. "Joulusahtia" taas ei nuottina löytynyt lainkaan. Toisaalta Viola-tietokannassa ei välttämättä vielä ole kattavasti kaikkia suomalaisia nuottijulkaisuja, jotka ovat ilmestyneet ennen vuotta 1977, joten periaatteessa sellainen on tietysti saatettu julkaista...
Hei!
Kirjailijan oikea nimi olikin Norma Bagain Toliopoulos ja hän on asunut jo kauan Chicagossa, hän on siellä naimisissa ja hänellä on lapsiakin. Elokuva Forbidden Lie kertoo 'Norma Khourista', elokuvasta löytyy tietoja netistä, sivulta http://en.wikipedia.org/wiki/Forbidden_Lie$
Norma Bagain Toliopouloksesta löytyy tietoja myös sivulta http://en.wikipedia.org/wiki/Norma_Khouri
Muskettisoturit ovat saaneet nimensä aseesta, jolla Ludwig XIII varusti joukko-osaston vuonna 1622. Pitkäpiippuinen musketti korvasi hakapyssyn. Musketti pystyi lävistämään jopa metallilevyn, mutta asetta oli hankala käyttää, koska se painoi 7-9 kiloa ja se piti ammuttaessa asettaa haaratukeen. Kokenut musketööri pystyi laukaisemaan aseensa ja lataamaan sen uudelleen 30-60 sekunnissa.
Nimestään huolimatta muskettisoturien tärkein ase oli kuitenkin kalpa, joka oli aina mukana käden ulottuvilla. Kalpa oli yhden käden pistomiekka, jonka terää yritettiin taistelussa työntää vastustajan vartaloon. Muskettisoturit niittivätkin mainetta taitavina miekkailijoina.
Helmet-hausta voi etsiä kirjoja sanoilla New York kaunokirjallisuus ja kohdistaa haku pudotusvalikosta lasten kokoelmaan: Hakutuloksen lopusta löytyy vanhimman kirjat. Helmet-haku sivulla http://helmet.fi/search*fin/X
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta voi tehdä hakuja esimerkiksi näin: kirjoita ylimpään sanahaku-kenttään New York ja rullaa esiin luokka ja laita siihen 84.2. Tällä tavoin tule esiin jonkin verran pääasiassa nuortenkirjoja, joiden tapahtumapaikkana on New York. Kannattaa kokeilla myös sanahaulla Yhdysvallat, ja mahdollisesti rajata vuosilla vanhimmat seikkailut pois.
Onnet-tietokantaan on tässä vaiheessa luetteloitu vanhan aineiston lisäksi parhaiten vuoden 1993 jälkeen julkaistuja kirjoja. Tietokanta löytyy sivulta...
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortin saaminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä kirjastossa. Korttia haettaessa on esitettävä kuvallinen henkilöllisyystodistus ja allekirjoitettava lainaajatietolomake, jonka mukaan kortin hakija sitoutuu noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä.
Lisätietoja Turun kaupunginkirjaston asiakkuudesta löytyy kirjaston internetsivuilta: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=5096&culture=fi-FI&conte…
Internetistä löytyi englanninkielinen sivusto, jonka mukaan Hesus on muokattu nimestä Jesus.
http://www.quickbabynames.com/meaning-of-Hesus.html .
Väestörekisterikeskuksen tiedot nimestä Jesus. Miehen nimenä Jesus on alle 118 henkilöllä ja alle 31 naisella.
Nimeä ei löydy Helsingin yliopiston nimipäiväalmanakasta http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/NimAll2012.pdf
Haukiluoma on vanha paikallisnimi, jossa luoma merkitsee jokea pienempää virtaavan veden uomaa. Haukiluoma- nimellä on aikoinaan tarkoitettu huomattavasti nykyistä kaupunginosaa laajempaa maantieteellistä aluetta. Ilmeisesti alue kattoi
koko Länsi-Tampereen ja alueita myös Nokian (entistä Pohjois-Pirkkalan
maalaiskuntaa) puolelta. Nimi Haukiluoma viittaa ilmeisesti Nokian puolella sijaitsevaan Haukijärveen.
Multisillan kaupunginosa on saanut nimensä Multiojan aikanaan ylittäneen puusillan mukaan.
Maidon säilymisessä tärkein tekijä on kylmäketjun katkeamattomuus, eli maito pitäisi mahdollisimman nopeasti saada kaupasta jääkaappiin. Mitä pidemmäksi ajaksi kylmäketju katkeaa, sitä todennäköisempää on, että maito pilaantuu. Paras lämpötila sille on 4-6 astetta.
Pastöroitu maito säilyy paremmin kuin raakamaito, joka on syytä käyttää kahden päivän sisällä ja säilyttää noin neljän asteen lämpötilassa.
Hyvin säilytetyn maidon pitäisi säilyä ylikin parasta ennen -päivämäärän, mutta toisaalta se voi pilaantua muutamassa päivässäkin, jos säilytyksen kylmäketju katkeaa.
Nämä tiedot ovat peräisin Ylen uutisista ja Maito ja terveys ry:n -sivustolta:
http://yle.fi/uutiset/maito_sailyi_kayttokelpoisena_yli_kuukauden/61095…
http://www....
Ylen uutisessa osoitteessa http://yle.fi/uutiset/neuloitko_villasukat_myyntiin_verottaja_voi_puutt… Verohallinnon asiantuntija toteaa, ettei yhden tai kahden sukkaparin myymisestä vuodessa synny käytännössä verotettavaa tuloa niin paljon, että sitä tarvitsisi ilmoittaa. Jos tuloja on enemmän, ne kirjattaisiin ylös, niistä vähennettäisiin kulut (kuten langat) ja jäljelle jäävä voitto merkittäisiin esitäytettyyn veroilmoitukseen. Toki jos voittoa ei synny, ei synny myöskään verotettavaa tuloa.
Käsittääkseni siis maksettavan veron määrä riippuu muista tuloista, jotka on verokorttiin kirjattu, joten sen osuutta myydystä sukkaparista ei pysty suoraan sanomaan. Veroprosenttilaskurilla osoitteessa http://prosentti.vero.fi/VPL2016/Sivut/...
Anni Polva on itse kirjoittanut kolme muistelmateosta:
Kun olin pieni, Hyvästi lapsuus ja Elettiin kotirintamalla.
Hänestä löytyy lisäksi tietoja teoksista: Heitä luetaan. 1981 ja Kotimaisia naistenviihteen taitajia. 1999; näissä käsitellään "aikuiskirjailija" Polvaa. Nuortenkirjailijana häntä on esitelty teoksissa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 1995 ja Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. 1996. Kaikki nämä teokset, tai ainakin osa niistä, löytynevät useimmista kirjastoista.
Lisäksi Anni Polva on itse kertonut itsestään Infoplaneetan sivulla http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/polva.html
Pääsiäistropari on ortodoksisessa kirkossa pääsiäisen aikaan laulettava tropari, kirkkoveisu:
Kristus nousi kuolleista,/ kuolemalla kuoleman voitti/ ja haudoissa oleville elämän antoi.
Mitään tarkkaa lukumäärää troparin toistumisesta on mahdotonta sanoa, koska palvelusten pituus vaihtelee eri kirkoissa. Lisäksi mainitsemiasi fraaseja käytettäneen nykyisin myös monien muidenkin kirkkokuntien palveluksissa. Tarkoittanet kuitenkin nimenomaan ortodoksisen kirkon pääsiäisyön palvelusta. Vaikka se noudattaakin kaikkialla periaatteessa samaa kaavaa, se sisältää myös paljon vaihtoehtoisia ja valinnaisia osia. Myös suoranaiselle improvisaatiolle on tilaa. Seurakuntakirkoissa palvelus saattaa myös olla paljonkin...
Sähkö- ja polttomoottoriautojen vertaileminen vaikuttaa tutkimieni lähteiden perusteella sangen moniulotteiselta ja vähintäänkin hankalalta tehtävältä. Sähköautojen kokonaisvaltainen kulutus kytkeytyy olennaisesti kysymykseen niiden ympäristöystävällisyydestä ja valtaosa vastaani tulleista vertailuista keskittyykin käytön aiheuttamiin päästöihin.
Sähköautoja polttomoottoriautoihin verrattaessa täytyy muistaa, että sähköauton valmistamiseen kuluu energiaa ja raaka-aineita noin kolmanneksen tavallista autoa enemmän. Joidenkin lähteiden mukaan sähköauton valmistuksen päästöt ovat lähes kaksinkertaiset polttomoottoriautoon verrattuna. Sähköautojen käytön päästöt ovat vähäisemmät, mutta niitä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon...
Perintökaaressa säädetään, että toisen kuoleman tahallisesti rikollisella teolla aihettanut menettää perintöoikeutensa. Samoin käy, jos on ollut osallisena tekoon. Omaa asemaansa perillisenä ei myöskään voi parantaa murhaamalla edellään olevan perillisen tai testamentin saajan.
Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=p…
Peruskoulujen ja lukioiden opettajien kesäloma on palkallinen, jos heillä on vakituinen virka. Opettajilla on virallisesti yhtä pitkä kesäloma kuin muillakin kunta-alan työntekijöillä. Heidän vuosipalkkansa on jaettu tasan kaikille kuukausille, joten he saavat palkaa oppilaiden kesäloman ajalta, vaikka heidän oma lomansa on virallisesti lyhyempi.
Lisätietoja Opetttajien ammattiyhdistyksen sivuilta: https://www.oaj.fi/
Hakusanalla Arafat löytyy seuraavat teokset: Wakin, Edward: Contemporary political leaders of the middle east, 1996// Perry, Mark: A fire in Zion--the Israeli-Palestinian search for peace / Mark Perry, 1994// Gowers, Andrew: Yasser Arafat and the Palestinian Revolution, 1991// Hart, Alan: Arafat--terrorist or peacemaker ?, 1984// Carlson, Bo Kage: Maktens profiler, 1985.
Rabinista löytyy mm. seuraavat kirjat: Kurzman, Dan : Soldier of peace--the life of Yitzhak Rabin 1922-1995, 1998// Rabin, Leah: Our life, his legacy, 1997// Slater, Robert: Rabin of Israel--warrior for peace, 1996// Ben Artzi Pelossof, Noa: In the name of sorrow and hope: 1996 // Wakin, Edward: Contemporary political leaders of the middle east, 1996// Makovsky, David...
Kyseessä voisi olla Pirjo Nuutisen ja Erkki Savolaisen toimittama kirja Mainiot maikat : humoristisia tarinoita opettajista, kust. Art House 2001 (ISBN 951-884-327-9). Taustatietoja kirjasta ja sen kansikuvan saa nettiosoitteesta http://www.yle.fi/mikaeli/arkisto/tutkimus/nuutinen/
