Heikki Paunosen kirjasssa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja (WSOY 2000) kerrotaan kysymistäsi sanoista seuraavaa:
dissaa = osoittaa epäkunnioitusta
feidaa = 1. sotkea, sekoittaa värejä 2. häivyttää ääntä 3. jättää tulematta sovittuun tapaamiseen, pettää odotukset, suhtautua hällä väliä tyyliin sovittuihin asioihin ja tehtäviin 4. tyriä, epäonnistua 5. sumentaa tai pimentää
feidaus = 1. häivytys, sävyliukuma 2. äänen häivytys 3. oharien tekeminen, jättäminen tulematta sovittuun tapaamiseen, tehtäviensä laiminlyöminen
dumppaa = 1. myydä alle käyvän hinnan 2. lyödä 3. haista 4. heittää pois, ulos, erottaa joukosta
Vaikuttaisi siis siltä, että feidaaminen voi olla dissaamista ja feidaamiseen voi kuulua jossain...
Elokuvien, sarjojen ja ohjelmien ostaminen tai vuokraaminen YouTubessa edellyttää, että käytössä on Google-tili, johon on liitetty kelvollinen maksutapa (credit- tai debit-kortti, PayPal tai joidenkin operaattoreiden kohdalla maksu puhelinlaskulla).
Lisätietoja löytyy YouTuben ohjesivuilta: https://support.google.com/youtube/topic/9257105?hl=fi&ref_topic=9257500.
Fraktuurakirjaimissa on tosiaan kaksi erikorkuista pikku-s-kirjaista. Jukka K. Korpela on kirjoittanut kirjaimista laajan tutkielman ja käsitellyt siinä myös fraktuuran kahta ässää. Tutkielma on luettavissa kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirjaimet/tarinoita.pdf
Tutkielman mukaan kumpikin s-kirjain lausuttiin samoin, eli tavallisena yksittäis-s-kirjaimena. Pitkä ässä oli alkuaan lyhyttä tavallisempi muoto. Lyhyttä käytettiin vain sanan lopussa. Kahden ässän yhdistelmässä ensimmäinen s oli pitkä ja toinen lyhyt. Myöhemmin lyhyen-s-kirjaimen käyttö laajeni ja lopulta antiikvakirjaintyyppi syrjäytti pitkän s-muodon kokonaan.
Korpelan mukaan kyse oli samanlaisesta ilmiöstä kuin kreikkalaisessa...
Kysymykseenne ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan eri lämpöisten vesien jäätymisnopeus riippuu paljolti olosuhteista.
Sakari Mäkelän ja Timo Suvannon kirjassa "Onko pisara pyöreä?" kirjoitetaan lämpimän ja kuuman veden jäätymisestä tähän tapaan: "Arktisten kansojen keskuudessa kulkee perimätietona väite, jonka mukaan ulos pakkaseen viety lämmin vesi jäätyy kylmää nopeammin. Tuntuu mahdottomalta, mutta voisiko väitteessä olla perää?
Veden jäätymisen tarvittava aika riippuu kahdesta seikasta: veden määrästä ja lämpötilasta. Veden lämpötila laskee kolmesta eri syystä: lämpöä säteilee ympäristöön, johtuu astian kautta maahan tai muuhun alustaan, hieman ilmaankin, sekä sitoutuu haihtuvaan vesihöyryyn. Näiden kolmen energian siirtymistavan...
Kirjakustantaja Alfamerin valikoimasta löytyy traktorikirjoja mm. kirja International Harvester (Farmall) http://www.alfamer.fi/international-harvester-farmall-p-14965.html
Classictractors Online Shopista löytyy teokset International 434 Operators Manual ja International 434 Service Manual
http://www.classictractors.co.uk/shop/asp/product.asp?P_ID=1243&strPage…
Kirjastoista Suomesta löytyy muutama kirja International traktoreista http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Rattijuopumus kriminalisoitiin erillisenä rikoksena Suomessa vuonna 1926. Samana vuonna annettuun tieliikennelakiin otettiin kielto kuljettaa moottoriajoneuvoa alkoholin vaikutuksen alaisena. Laki jätti eri näytön varaan, milloin henkilön katsottiin olevan alkoholin vaikutuksen alainen. Oikeuskäytännössä rangaistavan humalatilan raja oli noin promillen paikkeilla eli suuri osa rattijuopumuksesta jäi lain ulottumattomiin
Liikenteen ja alkoholinkulutuksen kasvaessa myös rangaistuksia kovennettiin vuosina 1937, 1950 ja 1957. Kun alkoholi- ja kriminaalipolitiikka liberalisoituivat 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa rangaistukset lievenivät ja lainsäädäntö muuttui. Rattijuopumusta koskevat säännökset siirrettiin tieliikennelaista rikoslakiin ja...
Kaksitoista kurkea -kappaleen on säveltänyt Pedro de Pajaro (salanimi)ja Teuvo Nummela sekä sanoittanut Pertti Mäenpää.
Sanat ja nuotit löytyvät kirjasta: Suosituimmat nuotteina 3.
Joulupukki ja papukaija -runon on kirjoittanut Oiva Paloheimo. Runo löytyy ainakin vanhasta koulukirjasta Kotoa ja muualta, 1953 sekä Lapsuuden joulu 1 -kokoelmasta, 1979. Nämä kirjat löytynevät useimmista kirjastoista.
Saarenmaan valssin sanat viroksi löytyvät täältä
http://www.helsinki.fi/~jnuotio/mids/saaremaa.html
Nuotti löytyy esimerkiksi Suuri toivelaulukirja 1:stä. Kirjan sijaintitiedot saat esille täältä
http://www.helmet.fi/
Voit hakea nuotteja myös kirjoittamalla hakuruutuun sanat saarenmaan valssi nuotti, jolloin saat paljon erilaisia vaihtoehtoja.
Muuta selitystä ei löytynyt.
Suomen sanojen alkuperä. 3 : R-Ö Etymologinen sanakirja, selitys:
saletti (puhekielen uudismuodoste/ uudempi sana) amerikansuomesta, käytetty paikoin Etelä-Pohjanmaalla ja ympäristössä) selvä, varma, taattu ("saletti juttu"). Engl solid mm. tukeva, luja ,varma. Lähteenä: Pertti Virtaranta 1992 Amerikansuomen sanakirja s.181
Seuraavat sanakirjat tuntevat myös sanan saletti, antaen selityksen:
selvä, varma, taattu.
Oikeeta suomee : suomen puhekielen sanakirja / Vesa Jarva, Timo Nurmi
Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja / laatineet Heikki ja Marjatta Paunonen
MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0
Internetistä löytyy sekä ilmaisia että maksullisia laskentaohjelmia pientalon rakennuskustannuksista.
TaloPeli-sivusto tarjoaa maksutta käyttöön suppean ohjelman, jolla voi laatia kustannusarvion rakentamishankkeesta. Laajempi ohjelma edellyttää rekisteröitymistä ja määräaikaisen käyttöoikeuden maksamista.
http://www.talopeli.fi/
Rakentaja.fi -sivustolta (http://www.rakentaja.fi/ , vasemmalla Rakentaja.fi-mapit > Rahoitus ja vakuutus > Laskurit) löytyy erilaisia tarvike- ja kustannuslaskureita. Osa niistä on vapaasti käytettävissä, osa edellyttää rekisteröitymistä ja jotkut osiot ovat maksullisia. Kannattaa tutustua myös sivuston Keskustelut-osioon, josta löytyy Rahoitus ja vakuutus -aiheryhmä.
Myös kirjamuodossa löytyy tietoa...
Koston terälehdet on Dollanganger-sarjan toinen osa, ilmestynyt suomeksi 1987. Ensimmäinen osa Pimeyden kukat (1986), seuraavat: Verenpunaiset okaat (1988) ja Menneisyyden siemenet (1989).
Virginia Andrewsilta on suomeksi ilmestynyt kirjoja nimillä Virginia Andrews sekä V. C. Andrews.
Nimellä Virginia Andrews ovat ilmestyneet kirjat:
Pimeyden kukat (1986), Koston terälehdet (1987), Menneisyyden siemenet (1988), Verenpunaiset okaat (1988), Katkerat jäähyväiset (1990), Kielletty rakkaus (1991), Intohimon kosketus (1992), Paratiisin portit (1992), Valheiden verkko (1992), Hämärän lapsi (1994), Keskiyön kuiskeet (1995), Pimeyden vangit (1995).
Nimellä V. C. Andrews:
Villiruusu (1996), Käärmeitä ruusutarhassa (1997), Ruusun hohde (1998),...
Meillä vastaajilla ei ole juridista pätevyyttä laintulkintaan, joten tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varminta tietoa saa kääntymällä ammattilaisten puoleen.
Juha Koposen ”Kuolinpesän osakkaan opas” (6. uudistettu painos; Verotieto Oy, 2003) toteaa, että testamentilla määräämistä rajoittaa lakiosa, jonka vainajan rintaperilliset testamentista riippumatta. Lakiosan suuruus on puolet perinnöstä. Rintaperillisiä ovat vainajan lapset, lapsenlapset ja niin edelleen suoraan alenevassa polvessa. Luonnollisesti lapset voivat olla aikaisemmista avioliitoista tai avioliiton ulkopuolella syntyneitä. rintaperillinen on mahdollista tehdä perinnöttömäksi, mutta se vaatii hyvin painavat perustelut.
Jos puolisolla ei ole...
Anniina on suomalainen muunnos venäläisestä nimestä Annina, joka Venäjällä tunnetaan Annan hellittelymuotona. Toisen tulkinnan mukaan se on Annasta ja Ninasta muodostettu yhdysnimi. Suomessa nimi yleistyi 1900-luvun puolivälissä. Almanakassa se on ollut vuodesta 1995.
Henriikka ja sen rinnakkaismuodot Henriika ja Henrike ovat suomalaistettuja muotoja ruotsalaisperäisestä nimestä Henrika. Henrika ja sen miespuolinen vastine Henrik ovat lähtöisin saksalaisesta nimestä Heinrich, jonka osat merkitsevät "kotia" ja "mahtavaa" (saksalaisella kielialueella sen naispuolinen vastine on Henrike, josta tunnetaan myös lyhentymä Heike). Suomessa Henriikan muunnoksia ja lyhentymiä ovat esimerkiksi Henna, Henni, Hinni, Henriina, Hinriika ja Hintriikka....
Seuraavilta sivuilta löytyvät maakuntien nimikkokasvit, -kivet ja –eläimet.
Nimikkolajit maakunnittain:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;102942;486;2185;2043
Suomen maakuntakukat:
http://arkisto.sll.fi/tiedotus/harr/Maakuntakukat.html
Suomen maakuntakalat
http://arkisto.sll.fi/tiedotus/harr/KalatKielet.html
Kuntien nimikkolajit:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;102942;486;2185;2001
Porvoon kaupunginkirjastossa tuskin on sellaisia englannin kielen CD-ROM-levyjä, joita voisi ajaessa opiskella - siis vain kuunnella. Sen sijaan meillä on englannin kielen kursseja, joihin kuuluu äänitteinä CD-äänilevyjä sekä englanninkielisiä äänikirjoja.
Univerbin julkaisema Englannin kielikurssi on tarkoitettu esim. autossa kuunneltavaksi. Tässä englannin kielen alkeiskurssissa toistetaan peräkkäin samat lauseet ja fraasit suomeksi ja englanniksi. Tätä kurssia meillä ei tällä hetkellä ole. Toinen samantyyppinen on Marja Anttalaisen: Sanat haltuun. Tämän kurssin äänitteet ovat myös CD-äänilevyjä.
Jos haluat katsoa, mitä englannin kielen CD-ROM-levyjä tai mitä englannin kielikursseja CD-levyillä meillä on,voit mennä netissä olevaan...
Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että nimeä ”Inna” on käytetty etunimien ”Ina”, ”Inga” ja ”Inka” kutsumamuotona. ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) tietää ilmoittaa, että ”Ina” on puolestaan lyhentymä useista ”-ina”-loppuisissa nimistä (mm. ”Josefina” ja ”Karolina”), ja sitä on käytetty myös nimen ”Ines” lempinimenä. ”Inga” on tullut pohjimmiltaan muinaisskandinaavisesta jumalannimestä ”Ing” ja siitä juontuvista nimistä ”Ingeborg”, ”Ingegerd” ja ”Ingrid”. ”Inka” on samaa alkuperää kuin ”Inga”
Lempiäinen toteaa, että ortodoksisessa kalenterissa ”Inna” yhdistyy nimeen ”Galene”, joka merkitsee kreikaksi ’tyyntä, hiljaista, rauhallista’. Saksassa ”Inna” on lyhentymä nimestä ”Innocentia”, jonka...
Maailma ilman rakkautta (World without love) / J. Lennon, P. McCartney, san. Reino Helismaa. Suomalaisia esittäjiä on useita mm. Topi Sorsakoski, Esquires, Yölintu, First.
Sintolaisuudesta sekä siihen liittyvistä juhlista ja juhlaperinteestä löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista:
Idän uskonnot, Gummerus 1997
Jordan, Michael: Itämaista viisautta, Otava 2000
Theo: lukion uskonto osa 4: pyhät perinteet, Otava 2003
Vesterinen, Ilmari: Japanin kansankulttuuri, Gaudeamus 1982 sekä
Japanin kulttuuri, Otava 1994.
Mainittuja teoksia löytyy kirjastojen kokoelmista.
Internetistä löytyy asiaa koskevaa tietoa mm. http://www.uskontojenmaailma.fi/maailman-uskontoja/shintolaisuus ja http://www.suomi-japani.net/?p=1320
Tässä Pallen sanoittaman ja Yrjö Saarnion säveltämän laulun "Kirje isälle" sanat:
1. Nyt kunnailta Karjalanmaan nämä terveiset teille mä saan. Isä unhoittaa teitä ei koskaan voi, vaikk´yllämme sodan myrskyt soi. Omat lapsosein, sydänaatoksein ovat luonanne siellä, mä kuhun kuljenkaan, ja mä päivin, öin yhä teit´ikävöin,
kodin suojaks´kun käyn rintamaan.
2. Ja kerran kun syntymämaan käs´varttanne myös odottaa, tekin astutte kansanne vartioon, miss´tähtenne täällä nyt oon. Syli lämpöinen äidin armaisen elon myrskyissä turvan nyt hyvän teille tuo, isän suukon hän antaa hellimmän, minä saavun, jos Luoja suo.
Sanat ja laulun nuotit löytyvät teoksesta Sota-ajan lauluja. Fazer 1991. Äänitteenä kappale löytyy ainakin seuraavalta cd-levyltä...
