Suomi-Kiina sanakirjoissa on merkkien lisäksi kirjoitettu sanojen ääntämysasu latinalaisin kirjaimin. (nk.pinyin-translitteraatio). Sanat on järjestetty tämän ääntämysasun mukaiseen aakkosjärjestykseen. Tiedossamme ei ole sellaista Suomi-Kiina sanakirjaa, josta kirjoitusmerkit olisi jätetty pois, sillä kiinan kielessä on useita samoin ääntyviä sanoja, joiden merkitys kirjoitetussa tekstissä selviää kirjoitusmerkin avulla.
HelMet-tietokannasta löytyvät Suomi-Kiina sanakirjat:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=suomi-kiina+sanakirjat+and+not…
Tässä muutamia sivustoja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Awriter_37
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/198
http://www.nuorisokirjailijat.fi/tiainen-marja-leena.html
https://www.tammi.fi/kirjailija/marja-leena-tiainen
Marja-Leena Tiaisesta on kirjoitettu parissa kirjassa:
Matka mielikuvitukseen : lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat teostensa taustoista / toimittanut Päivi Heikkilä-Halttunen, Helsinki : Tammi, 2004
Palkitut kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 1990-2002 / toim. Kaarina Kolu ja Teresia Volotinen. Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
Lukufiilis, Virikkeitä ja Onnimanni –lehdet ovat muiden ohella...
Nuottikokoelmassa Best of Metallica (1997), (julkaisutiedot: Port Chester: Cherry Lane Music, Milwaukee: Hal Leonard) on kysymäsi kappale sekä nuotit kosketinsoittimille.
Hei!
Piero Venturan kirjassa Tutankhamon: Egyptin faarao ja haudan aarteet on piirroskuvia Egyptin jumalista, samoin teoksessa Egypti, jonka on kirjoittanut Joyce Tyldesley. Myös laajemmissa teoksissa: Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 1 ja Otavan suuri maailmanhistoria, osa 2 on kuvia ja tietoja Egyptin jumalista. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Suomalaisten kirjastojen sähkökirjojen lainaamiseen tarvitaan yleensä tietyn kirjaston kirjastokortti. Esimerkiksi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostamissa HelMet-kirjastoissa sähkökirja-aineistoa pääsee lainaamaan, kun kirjoittaa osoitteeseen https://www2.helmet.fi/ebook/ kirjastokorttinsa numeron ja siihen kuuluvan nelinumeroisen pin-koodin. HelMet-kirjastojen sähkökirjoja voi ladata iPadiin AppStoressa saatavilla olevan Bluefire Reader -ohjelman avulla. Sähkökirjoja voi lainata yhdeksi tai seitsemäksi päiväksi. Valikoimaa on enimmäkseen suomeksi ja englanniksi, ja tarjolla on myös kaunokirjallisuutta.
HelMet-kirjastokorttia ei valitettavasti voi tilata ulkomaille vaan se pitää käydä hankkimassa jostakin edellä mainittujen...
Maanosamme, maailmamme, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan tilaama juhlaruno Maamme-laulun täyttäessä 150 vuotta 13.5.1998 löytyy esimerkiksi Juice Leskisen runokokoelmasta Aika jätti (Tammi, 1999) sekä Juicen 50-vuotisjuhlakirjasta Eikä nivelet ruostu (Tammi, 2000).
Uusia artikkeleita ei löytynyt paljoa esim. mainitsemistasi lehdistä, mutta niissä käydään aiheesta keskustelua. Seuraavassa aihetta joltain kannalta käsitteleviä lehtijuttuja:
Nykänen, Meri Aina ikävä isää
julkaisussa: Anna 48(2010): 45, 38-40
Pyykkö, Kaisa 10 kysymystä ikävästä
julkaisussa: Kaks'plus 2011: 8, 30-31
Ikävä on erolapselle tuttu tunne.
Laiho, Marianna.
2002
Sisältyy julkaisuun Lapsen maailma / 61 (2002) : 5, s. 38-39
Äidin ikävä.
Granfelt, Riitta.
2000
Sisältyy julkaisuun Pelastakaa lapset : (2000) : 4, s. 10-11
Janhonen, Ulla Ikävä isää
julkaisussa: Anna 51(2013): 31, 71-75
Laiho, Marianna Ikävä on erolapselle tuttu tunne
julkaisussa: Lapsen maailma 61(2002): 5, 38-39
Isän ikävä : minäkerronnan ulottuvuuksia kuvakirjassa...
Kysyin asiaa Tilastokirjastosta, mutta heilläkään ei ollut tietoa tai pääsyä lähteisiin. Tilastokirjastolla on kuitenkin käytössään World Press Trends 2012 pdf-julkaisu. Halutessasi voit mennä kirjastoon, selata julkaisua ja ottaa joitakin kopioita. Tilastokirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löydät täältä:
http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/
Kysymyksesi on erittäin laaja emmekä pysty tässä antamaan kaikenkattavaa vastausta siihen. Esimerkiksi sosiaalisia taitoja käsitellään valtaosassa lastenkirjallisuutta. Käytännössä hakutulos riippuu myös siitä, minkäikäisille lapsille aineistoa etsitään ja käykö sekä tieto- että kaunokirjallisuus. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden ikärajakin on varsin liikkuva. Ts. jos etsit kirjallisuutta vähän isommille lapsille, voit kokeilla hakusanaa nuortenkirjallisuus.
Tässä joitakin vinkkejä:
Voit etsiä haluamasi kirjoja esim. Helmet-kirjastosta vaikkapa seuraavilla hakusanoilla:
itsetunto lastenkirjallisuus
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=itsetunto+lastenkirjallis…
kriisit lastenkirjallisuus
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?...
Kyseessä on ilmeisesti Pelastakaa lapset ry:n julkaisemalla äänilevyllä ”Laula, äiti” (1972) oleva E. Tarpilan säveltämä ja sanoittama ”Kehtolaulu”. Tuota levyä ei näytä olevan juuri muualla kuin Kansalliskirjastossa.
Valitettavasti laulun sanoja tai muita levytyksiä ei näyttänyt löytyvän mistään tutkimistani tietokannoista. On toki mahdollista, että sanat olisivat jossakin vanhassa laulukirjassa, jonka sisältöä ei ole luetteloitu kunnolla, mutta tämän enempää tietoa en onnistunut löytämään.
Sleepy Sleepersin kappaleissa kyllä lauletaan mopoista (mm. Kesämopo, Paskan myivät), mutta sitaatti on peräisin oululaiselta Express-yhtyeeltä.
Vuonna 1975 Express julkaisi singlen (RCA Victor YFPB0-625), jonka B-puolena oli rumpali Jouni Kestin säveltämä ja sanoittama Jaakoppi. Se alkaa tiukalla fraasilla "Onko Jopo mopo, pipojengin pomo homo? Sitä edeltää taustakuoroon vakuuttelu "O-on, o-on". Tekstin ideana tuntuu olevan hauska riimittely hieman lastenlorun tyyliin.
Jaakoppi julkaistiin samana vuonna vielä kokoelma-LP:llä Kotihipat n:o 8 (RCA Victor YFPL1843), mutta sen jälkeen se hiipui harvinaisuudeksi, koska cd-levyllä sitä ei julkaistu. Mutta nyt Jaakoppi löytyy striimattuna Spotifysta osana Kotihipat 8 -albumia.
On suomennettu. Se löytyy ainakin teoksesta Tolstoi, Leo, Valitut kertomukset, osa II (WSOY, 1998, myös aiempia painoksia ainakin vuodelta 1963) nimellä Ivan Iljitsin kuolema.
Vanhuuskuolema on ensisijaisesti biologinen käsite, joka on erotettava käsitteellisesti vanhuksen kuolemasta.
– Kun elimistön rappeutuminen etenee riittävän pitkälle, yksilö kuolee.
– Termi haurausraihnausoireyhtymä kuvaa tätä kuolemaa edeltävää tilannetta.Vanhuus ei ole sairaus, mutta kuolema on väistämätön. Ikääntyvät kudokset ovat yhä enemmän
alttiina lukuisille vanhuuteen liittyville kroonisille sairauksille, kuten sydän ja verisuoni
taudeille, aivohalvauksille, syövälle ja dementialle.Sairauksien kehittymisjärjestyksen aikatauluun vaikuttavat yksilön perintötekijät, elin
ympäristö ja elintavat.
Haurausraihnausoireyhtymällä (HRO) tarkoitetaan biologiseen ikääntymiseen liittyvää yleistä terveydentilan heikkoutta. Sitä ei...
Oliivipuun vertauskuvallisuus juontaa juurensa sekä antiikkiin että juutalaiseen perinteeseen. Muinaisen Kreikan mytologiassa öljypuu eli oliivipuu oli yksi Olympoksen jumalille omistetuista kasveista. Jumalien kuvat veistettiin oliivipuusta ja Olympian kisojen voittajille ojennettiin oliivipuun oksia voiton. Olympialaisethan olivat julistettu rauhan ajaksi. Muinaisessa Roomassa oliivipuu oli omistettu rauhanjumala Paxille. Ristiriitaisuutta osoitti se, että myös sotilaat kantoivat oliivipuun oksia voitonmerkkeinä. Vanhan Testamentin vedenpaisumuskertomuksessa kyyhkynen toi nokassaan oliivipuuoksan merkiksi vedenpaisumuksen päättymisestä. Tapahtuma symboloi rauhaa, jonka Jumala solmi ihmiskunnan kanssa. Näin sekä...
Kuten kysyjäkin mainitsee, aforismista on kysytty palvelussamme aiemminkin eikä sen alkuperää tuolloinkaan pystytty selvittämään.
Tunnistaisiko joku lukijoistamme nyt kyseisen aforismin alkuperän?
https://www.kirjastot.fi/kysy/elama-on-arvaamatonta-koska-tahansa?langu…
Kaipaamaasi teosta ei käytettävissämme olevin keinoin löytynyt. Muinaisen Egyptin hallitsijoiden nimiä löytyy jonkun verran esimerkiksi Ihmiskunnan ajantiedosta (1965) tai vaikka Historian suursanakirjasta (1998). Mutta jo näitä hakuteoksia selaamalla huomaa, kuinka nimien kirjoitustapa vaihtelee, aika lienee suurin vaikuttaja muuttuneeseen käytäntöön. Internetistä löytyy runsaasti aiheeseen sopivia sivuja, mutta lähinnä englanniksi (esim. Multilingual Egyptological Thesaurus http://www.ccer.ggl.ruu.nl/thes/pirei11.html).
Kannattaisi ottaa yhteys Suomen egyptologiseen seuraan (Fredrikink. 79 C 44, Hki) tai Kotimaisten kielten tutkimuslaitokseen, jotta saisi varmuuden mahdollisesta suomenkielisen kirjoitusasun standardista.
Laila Hietamiehen Kallis kotimaa -romaanin lyhyen kuvauksen voi lukea esimerkiksi Suomalaisen kirjakaupaun verkkosivuilta osoittesta http://www.suomalainen.com/sk ja kirjoittamalla hakuruutuun Laila Hietamies. Tällöin saa näkyviin hänen teosluettelonsa, josta myös kyseinen kirja löytyy.
Yleisesti kirjailijoita - ja teoksia voi hakea monista internet-lähteistä. Linkkikirjastoon ja Makupaloihin, jotka ovat yleishakemistoja, on koottu myös kirjallisuusaiheisia sivustoja. Linkit näihin hakemistoihin löytyvät muun muassa Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta http://www.lib.hel.fi kohdasta Tiedonhaku. Samalta sivulta kohdasta Kirjaston erikoissivustot löytyy myös linkki Helsingin kaupunginkirjaston laatimaan Sanojen aikaan, joka esittelee...
Taideteollisen korkeakoulun lopputöiden tiivistelmiä on luettavissa kirjaston sivulla
(http://www.aralis.fi/page.asp?path=9278,9289,9751,9779 ).
Aralis etusivu > Taideteollisen korkeakoulun kirjasto > Kokoelmat > Opinnäytteet.
Lopputöiden arvostelulausunnot ovat luettavissa paikan päällä kirjastossa. Arvostelulausuntojen perusteella olen valinnut muutamia lopputöitä, jotka ovat saaneet arvosanat väliltä 3-5 (arvosteluasteikko 1-5).
Lopputyöt ovat luettavissa Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa, missä niistä voi myös ottaa kopioita.
Arvosana 3 (hyvä):
- Lind-Sinkko, Elina: Koneneulottu kettuturkki ja valokorukokeilu (2005).
- Löppönen, Paula: Taitettavan puhelimen ergonomia : yhden käden avaamis- ja sulkemisliikkeen mittaaminen...
Anni Lehtoseen liittyvää tietoa löytyi seuraavasti:
Martti Haavio, Viimeiset runonlaulajat (kertoo mm Malisten suvusta ja Anni Lehtosesta myös; Pekka Huttu-Hiltusen artikkeli "Anni Lehtosen runolauluoppi" kirjassa: Tuulen jäljillä - kirjoituksia kansanperinteestä ja kulttuurihistoriasta (toim. Pekka Laaksonen ja Sirkka-Liisa Mettomäki), Kalevalaseuran vuosikirja, 1999; Stig Söderholm, Vienankarjalaisen rituaali-itkun rakenne ja tuottamismallit: tapaustutkimus, pro gradu -työ: Turun yliopisto, 1982 (tutkimuskohteena Anni Lehtonen); Terhi Utriainen, Kuolema tekstinä: kuoleman ja ihmisen väliset merkityssuhteet vienankarjalaisen Anni Lehtosen perinneteksteissä, lisensiaatintyö: Helsingin yliopisto, 1992; Juminkeko - Kalevalan ja...
