Oppikoulun käynti yleistyi Tampereella samassa tahdissa muun Suomen kanssa. 1920-luvulla oppikoulun kävi alle 10% lapsista, ja 1930-luvun lopulle asti oppikoulu oli lähinnä hyvin toimeentulevien, pääasiassa kaupungeissa asuvien lasten koulu. Voimakas kasvu alkoi sotien jälkeen.
Tampereella oppikouluun siirtyi lukuvuonna 1946-47 27% oppilaista, 1950-luvun puolivälissä 44% ja lukuvuonna 1966-67 55%.
Lähteet:
Telemäki, Martti: Tampereen kansakoulun historia 1872-1976 (Tampereen kaupunki, 1979)
Tilastokeskuksen artikkeli Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle (http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html)
Nuotit löytyvät esim. julkaisusta The World´s greatest fakebook: "C" edition: for piano, vocal, guitar, electronic keyboard and all "C" instruments, 1996,
ISBN 1-57623-690-0. Kahdelle kitaralle nuotit löytyvät kokoelmasta 66 easy guitar solos, 1967 (Mammoth Series; No 23).
Suomen kielen etymologiset sanakirjat ovat perinteisesti esittäneet rohdon ruoho-sanan yhteyteen kuuluvana johdoksena. Uudempana selityksenä on tämän rinnalle noussut tulkinta, jonka mukaan rohto voisi sellaisenaan olla lainaa siitä indoeurooppalaisten kielten kasvia tai yrttiä merkitsevästä sanasta, josta juontuu esimerkiksi nykyruotsin grod (itu).
Vuodesta 1949 Rohtona tunnettu japanilainen lääkevalmistaja näyttää aloittaneen toimintansa eri nimisenä, ja Rohto-sana esiintyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1909 sen valmistamien silmätippojen nimessä. Rohto-tipat oli nimetty silmälääkäri von Rothmundin mukaan, joka oli toiminut niiden kehittäjän Toyotaro Inouen professorina. Yhteys suomen kielen rohto-sanaan...
Usko, toivo, rakkaus -sanonta tulee Ensimmäisestä korinttilaiskirjeestä (13:13): "Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus". Latinankielisessä Raamatussa (Biblia vulgata) sanonta kuuluu seuraavasti: "Nunc autem manent fides, spes, caritas, tria haec: major autem horum est caritas". Perusmuodossa sanonta on latinaksi "fides, spes, caritas".
Kokoelmissamme on Lahden Mailaveikoista kaksi pientä historiikkia:
79.32
Hannukkala-Pohjanmies, Lii
Lahden mailaveikkojen naisjoukkue : muistelma seuran alkuajoilta 1929-33
[Hollola] : [L. Hannukkala.Pohjanmies], [2000]
15 s. : kuv. ; 30 cm
79.32
Lahden mailaveikot 1929-1999 : 70 vuotta lahtelaista pesäpalloa
Lahti : Lahden mailaveikot, 1999
23 s. : kuv. ; 30 cm
Lisäksi on olemassa seuraavat julkaisut, joita ei ole Lahden kaupunginkirjastossa:
Lahden mailaveikot 50 v. : juhlajulkaisu. [Lahti] : [Lahden mailaveikot], 1979
12 s. : kuv. ; 45 cm
Mailaveikko : tiedoituslehti 1947, 1-1948, 7
Lahden mailaveikot : seuralehti 1987 -
[Pesäpalloseura] Lahden Mailaveikot ry
Eskola, Ensio
Lahden mailaveikkojen 30-v. historiikki :...
Nils Ferlinin runo I folkviseton löytyy Leo Saukkoriipin käännöksenä kirjasta Ferlin: Riemunkirjavin lyhdyin Keisarin papukaija Oravanpyörästäni. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa HELMET-tietokannasta, osoitteesta www.helmet.fi
Taideteollisen korkeakoulun kirjaston kirjastoteatteri tarjoaa ryhmille mahdollisuudet musiikin kuunteluun ja elokuvien katseluun. Kirjastoteatteria vuokrataan myös ulkopuolisille.
Sijainti: Aralis-kirjastokeskus, Hämeentie 135 A, 3. krs
Väkimäärä: 10 henkilöä
Varusteet: Kotiteatteri varustus (DVD, VHS)
Hinnat ulkopuolisille:
(pääsääntöisesti välillä klo 10-20 tai sopimuksen mukaan):
71 euroa/päivä (alv 22 %)
12 euroa/tunti (alv 22 %)
Varausmäärä: enintään yksi päivä viikossa, 2 viikkoa eteenpäin.
Kuva kirjastoteatterista sivulla http://www.aralis.fi/page_exhibition.asp?path=9278,9289,9486,11900
Lisätiedot ja varaukset:
Anne Laaksonen, puh. (09) 7563 0644
sähköposti: etunimi.sukunimi@uiah.fi
Voit hakea aiheeseesi sopivaa kirjallisuutta pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä www.helmet.fi. Kun valitset hakutavan sanahaku, voit yhdistää useampia hakusanoja, esim. jumalakäsitykset nuoret. Näin löytyy teos Kurki, Leena: Käsitykseni Jumalasta- Mi idea sobre Dios- tutkimus suomalaisten ja latinalais-amerikkalaisten lukiolaisten jumalakuvasta. Hakusanoilla jumalakäsitykset lapset löytyy pari teosta, Lapsen sielun maisema, toim. Arto Kallioniemi, Antti Räsänen ja Päivi Hilska, sekä Tamm, Maare: Lasten ja nuorten uskonnollinen maailma. Edelleen sanahakua käyttäen hakusanoilla jumala mielikuvat löytyy teos Hyrck, Matti: Ihmismieli ja Jumala psykoanalyysin valossa ja saman tekijän väitöskirja Mielen kuvat...
Kotimaista kaunokirjallisuutta esittelevästä Sanojan aika -tietokannasta löytyi jonkin verran kirjoja, joissa yhdistyy asiasanat "nuoret" ja "musiikki" tai "nuoret" ja "rock":
Maria Hämeen-Anttila: "Nietos. Intro" (Otava, 2007)
Maria Hämeen-Anttila: "Nietos. Riffi" (Otava, 2008)
Eija Laitinen: "Neljän biisin bändi" (WSOY, 2001)
Tuija Lehtinen: "R.I.P." (Otava, 1993)
Leena Lehtolainen: "Kitara on rakkauteni" (Tammi, 1981)
Katariina Romppainen: "Rokkisokki" (Otava, 2008)
Katariina Romppainen: "Sääskentapporock" (Otava, 2006)
Esko-Pekka Tiitinen: "Villapäät" (Tammi, 2008)
Samaa aihepiiriä käsittelee myös ruotsalaisen Mikael Niemen "Populäärimusiikkia Vittulajänkältä" (Like, 2001).
Lähteet:
http://www.sanojenaika.fi/
http://www.helmet.fi/
Kirjastojen nettisivuilta löytyy usein lukuvinkkejä. Jyväskylän kaupunginkirjaston sivulla on esim. Lukudiplomin kirjalistoja, joista voisi löytyä mukavaa luettavaa, osoite on http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/kirjalistat.htm. Tampereen kirjaston vinkkejä on osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/luettelo.htm
Kirjaston lasten- ja nuortenosastolla käydessä kannattaa kysyä henkilökunnalta vinkkejä.
Kirjastossa ei valitettavasti ole läheskään kaikkia ilmestyneitä CD-levyjä, mutta kohtuullisen runsaasti niitä sentään löytyy HelMet-kirjastoista. Suomessa ilmestyneissä levyissä kattavuus lienee suurempi kuin ulkomaalaisilla. Erityisen suosittujen artistien levyjä löytyy melko varmasti, kun taas pienten omakustanteiden tilanne voi olla huonompi.
Jos haluat tarkistaa, löytyykö jotakin levyä tai jonkun tietyn artistin levyä Helsingin,Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjaston kokoelmista, voit tarkistaa asian osoitteesta http://www.helmet.fi. Voit etsiä kappaleen nimellä tai artistin nimellä. Rajaa/Järjestä hakua -napin kautta voit rajata haun vielä pelkästään CD-levyihin.
Jarno Saarisesta on elämäkerta Tjassens, Klaas : Jarno Saarinen : the flying Finn = der fliegende Finne, 2002. Siinä on teksti saksaksi ja englanniksi. Kirja löytyy Oulun kaupunginkirjastosta. Sitä ei valitettavasti ole suomennettu. Suomeksi Saarisesta on kirjassa Teronen, Arto : Kiveen hakatut : urheilusankaruuden jäljillä, 2009, s. 47-55. Se on tällä hetkellä myös Kiimingin kirjastossa paikalla.
Kirjastoauto luokitellaan ajoneuvolainsäädännön mukaan kuorma-autoksi (luokan N2 tai N3 ajoneuvoksi). Muutama vuosi sitten Suomen kirjastoseurassa ajettiin kirjastoautoille vapautusta ajoneuvoverosta, mutta se ei johtanut muutoksiin lainsäädännössä:
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/lausunnot?modeyksi=yksi&t…
Suomessa kirjastoauto rakennetaan kuorma-auton alustalle ja suoraan kirjastoautoksi. Tavallisesta linja-autosta kirjastoauto eroaa myös esim. siten, että siinä ei ole sivuilla ikkunoita.
Mahdollisuudesta muutoskatsastukseen kannattaa kysyä Ajoneuvohallintokeskuksesta:
http://www.ake.fi/AKE/Katsastus_ja_ajoneuvotekniikka/Katsastus+ja+yksit…
Hei, kiitos tarjouksesta, kirjasto ottaa kyllä vastaan lahjoituksia. Tässä lisätietoa:http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/lahjoitukset. Hyväkuntoiset Aku Ankka-taskukirjat otetaan siis mielellään vastaan.
"Katajainen (aidan)seiväs kestää miehen iän" on suomalainen sananlasku. Vanha kansa tiesi katajapuun hyvin sitkeäksi ja kestäväksi. Katajaiset aidanseipäät kestivät viisi kertaa pidempään kuin kuusesta tehdyt, kokonaisen ihmisiän.
On toki mahdollista, että joku runoilijakin on tätä ajatusta työssään hyödyntänyt. Valitettavasti en kuitenkaan onnistunut löytämään yhtään runoa, joka sisältäisi tällaisen säkeen.
Kirjallisuutta:
Hendrik Relve, Puiden juurilla : puut ja pensaat luonnossa ja kansanperinteessä. Atena, 2002
Espoon kirjastoista ainakin Sellon kirjastossa on tällainen leikkuri. Joissakin muissakin Espoon kirjastoissa on leikkuri, jonka saa käyttöönsä pyytämällä. Kysele lähikirjastostasi.
Suuri suomalainen kirjakerho ei näyttäisi julkaisseen kirjoista enää omia painoksia vuoden 2004 jälkeen. Yleisellä tasolla tuollaisilla vanhemmilla kirjoilla ei ole välttämättä enää kovin paljon kysyntää kirjastossa. Siksi kirjoja ei ehkä oteta vastaan lahjoituksina. Hyllytila on rajallista, ja siksi ei ole mahdollista pitää paljonkaan sellaisia kirjoja, joita kukaan ei pitkiin aikoihin lainaa.
On vaikea ottaa tarkemmin kantaa juuri tähän tapaukseen, koska en tiedä, mistä kirjastosta on kyse. Voi toki olla, että kirjastossa ajatellaan, että huonossa kunnossa oleva kirja kohta poistetaan, ja jos sillä on ollut vähän kysyntää, ei kannata ottaa tilalle uutta kappaletta, joka jouduttaisiin muovittamaan ja muuten käsittelemään lainauskuntoon ja...
Ylen uutisessa osoitteessa http://yle.fi/uutiset/neuloitko_villasukat_myyntiin_verottaja_voi_puutt… Verohallinnon asiantuntija toteaa, ettei yhden tai kahden sukkaparin myymisestä vuodessa synny käytännössä verotettavaa tuloa niin paljon, että sitä tarvitsisi ilmoittaa. Jos tuloja on enemmän, ne kirjattaisiin ylös, niistä vähennettäisiin kulut (kuten langat) ja jäljelle jäävä voitto merkittäisiin esitäytettyyn veroilmoitukseen. Toki jos voittoa ei synny, ei synny myöskään verotettavaa tuloa.
Käsittääkseni siis maksettavan veron määrä riippuu muista tuloista, jotka on verokorttiin kirjattu, joten sen osuutta myydystä sukkaparista ei pysty suoraan sanomaan. Veroprosenttilaskurilla osoitteessa http://prosentti.vero.fi/VPL2016/Sivut/...
Pieni värikuva suvun vaakunasta löytyy teoksesta "Finlands ridderskaps och adels vapenbok" vuodelta 1889. Teos löytyy Helsingin pääkirjaston varastosta. Kirjaa voi tutkia vain kirjastossa. Varastostamme löytyy myös Cronstedtin elämäkerta "Odelberg: Viceamiral Carl Olof Cronstedt", josta en vaakunan tarinaa pikaisella selailulla löytänyt. Teoksesta "Finlands adels kalender" 1998 löytyy mustavalkoinen kuva vaakunasta ja tiedot suvun nykyisistä jäsenistä, jotka varmasti tietävät jotain vaakunan taustasta.
