Helmet http://www.helmet.fi antaa hakusanoilla "Jansson kuunnelmat" seuraavat Tove Janssonin tarinoiden pohjalta ideoidut äänitteet:
Muumilaakson tarinoita: Muumipappa kaipaa vaihtelua
Muumilaakson tarinoita: Niisku leijailee taivaalla
Muumilaakson tarinoita: Muumilaakson kevät
Sanojen aika -tietokanta antaa Janssonilta kuunnelman Gymnastiklärarens död, jota ei ole suomennettu.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Contemporary Authors -tietokanta antaa seuraavat tiedot Tove Janssonin kuunnelmista:
"Author of radio plays, including Lyssnerskan, 1976; Tio fo're fyra, 1977; author of two plays for children."
Tuo Lyssnerskan ei kyllä ole kuunnelma vaan novelli, suomennettuna Kuuntelija, joka löytyy Helmet-...
Tässä Facebookia hyvin tuntevan kollegan vastaus:
kyseinen "graafinen häiriö" on facebookin niin kutsuttu "Easter egg" eli käytäjille puolipiiloon tehty vitsi. Hassu graafiinen efekti on nimeltään Konami Code. Nimi tulee vanhoista japanilaisista videopeielstä, joita julkaisi pelitalo Konami, ja jotka usein käyttivät vastaavaa liikumisrutiinia.
Se järjestys millä tämän facebookin "punaiset renkaat" jutun saa aikaiseksi on juurikin peräisin näistä peleistä. (kts. lisää: http://en.wikipedia.org/wiki/Konami_Code ja http://konamicodesites.com/ )
On mahdollista, että kustantajalla on vielä kirjailijan yhteystiedot, vaikka tämä ei olisi aikoihin julkaissutkaan mitään. Jos yhteystiedot eivät ole muuttuneet, kustantajan kautta saattaisi saada viestiä kirjailijalle. Kannattaa koettaa kysyä asiaa Otavalta. Otavan kustannuspuolesta vastaavien henkilöiden tiedot löytyvät osoitteesta http://www.otava.fi/otayhteytta/yhteystiedot/fi_FI/yleisen_kirjallisuud….
Jos kustantajan kautta ei tärppää, voi kirjailijaa koettaa saada kiinni perinteisemmillä keinoilla, esimerkiksi numerotiedustelusta. Tuo nimi tuskin on kovin yleinen, joten ainakaan kovin montaa Leena Walleniusta ei varmastikaan ole olemassa. Toivottavasti kirjailija on vielä tavoitettavissa ja ilahtuu, että joku vielä muistaa hänen...
Asiaan voi löytää tietoa esim. Carean, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän internet-sivulta. Potilaan oikeudet -nimisen otsakkeen alla http://www.carea.fi/fi/Opastusta/Potilaille%20ja%20l%C3%A4heisille/Poti… on linkit sairaalapotilaan oikeuksiin liittyviin lakeihin (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista sekä Henkilötietolaki). Tärkeää tietoa on myös Potilasrekisterin rekiteriselosteessa.
Jos asia ei selviä tarpeeksi niin voi ottaa yhteyttä sairaalaan Palaute-sivun kautta http://www.carea.fi/fi/Tietoa/Yhteys/Palaute/.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy näköispainos Viipurin kartasta vuodelta 1935. Tässä kartassa on mukana kadunnimiluettelo.
Wiipuri : 1935. ISBN 951-593-462-1 Kartta kuuluu kirjaston käsikirjastokokoelmaan.
Kirjassa Sellainen on Viipuri : Viipuri ja Karjalankannas venäläisin silmin (47.14) on historiallisten katujen ja paikannimien luettelo ja kartasto.
Shakespearen sonetti 12 löytyy Aale Tynnin suomentamasta William Shakespearen teoksesta "Sonetit". WSOY on julkaissut tämän kirjan suomeksi ja englanniksi 1965 ja 1995 ja molempia painoksia löytyy HelMet-kirjastoista ainakin varaamalla. Sonetit alkukielellä suomennettuina ja kommentoituina ovat myös teoksessa:
Shakespeare, William
[Oulu] : Rajalla, cop. 2007
Samuli Edelmann on levyttänyt joitakin Shakespearen sonetteja, mutta numeroa 12 ei löytynyt.
Minkäänlaista vahvistusta tällaiselle huhulle ei löydy. Vierailu olisi voinut tapahtua vain kesäkuun 4. päivänä vuonna 1942, jolloin Hitler kävi marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivillä. Saksan lähettilään Wipert von Blücherin mukaan Hitlerin yksityiskone saapui Imatran Immolan lentokentälle kello 12.30 ja lähti sieltä takaisin noin kello 18.30. Tulon ja lähdön välinen aika vietettiin ruokaillen, neuvotellen ja seurustellen Kaukopään tehdasradalle ajetussa juhlajunassa, joten kysymyksessä mainittu vierailu Hausjärvellä ei edes aikataulullisista syistä olisi mitenkään voinut olla mahdollinen.
KIRJALLISUUTTA:
Kesäkuun neljäs päivä 1942 : Suomen marsalkan, vapaaherra C. G. Mannerheimin 75-vuotispäivän juhlallisuudet / toimituskunta: W. E....
Kajaanin tunnelivoimalasta löytyy muutama lehtiartikkeli Kainuun sanomista. Lisäksi teoksesta Virtanen, Sakari: Yhtiöstä yksiköksi löytyy muutaman sivun artikkeli aiheesta. Viiteluettelo artikkeleista ja kirja löytyvät pääkirjaston neuvonnasta, mikäli haluat tulla tutustumaan niihin. Sanomalehdet täytyy sitten hakea erikseen, kun tiedetään, mitä niistä tarvitaan. Kaikki lehdet löytävät meiltä varastosta.
Tunnelivoimalaa suunniteltiin 1990-luvun alussa ja ajotunnelin louhinta alkoi vuonna 1992. Varsinaisen voimalan rakentaminen alkoi vuonna 1994 ja valmistui vuonna 1995. Vesivoimalaitos tunnetaan myös nimellä Koivukoski III ja sen omistaa Kainuun Voima Oy.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan (2012) kuhilas on pellolle toistensa nojaan pystytettyjen viljalyhteiden keko. Kielitoimiston sanakirja perustuu Kotimaisten kielten keskuksessa ylläpidettävään nykysuomen tietokantaan.
Tässä tapauksessa on ilmeisesti kyse kirjailijan halusta käyttää epätavallista ilmaisua.
Pirkko Muikku-Wernerin, Jarmo Harri Jantusen ja Ossi Kokon Suurella sydämellä ihan sikana -fraasisanakirjassa kerrotaan sanonnan tarkoittavan tottumista, tuntemaan oppimista. Tästä kirjasta tai muistakaan lähteistämme ei kuitenkaan läytynyt tietoa sanonnan alkuperästä.
Pääsiäistropari on ortodoksisessa kirkossa pääsiäisen aikaan laulettava tropari, kirkkoveisu:
Kristus nousi kuolleista,/ kuolemalla kuoleman voitti/ ja haudoissa oleville elämän antoi.
Mitään tarkkaa lukumäärää troparin toistumisesta on mahdotonta sanoa, koska palvelusten pituus vaihtelee eri kirkoissa. Lisäksi mainitsemiasi fraaseja käytettäneen nykyisin myös monien muidenkin kirkkokuntien palveluksissa. Tarkoittanet kuitenkin nimenomaan ortodoksisen kirkon pääsiäisyön palvelusta. Vaikka se noudattaakin kaikkialla periaatteessa samaa kaavaa, se sisältää myös paljon vaihtoehtoisia ja valinnaisia osia. Myös suoranaiselle improvisaatiolle on tilaa. Seurakuntakirkoissa palvelus saattaa myös olla paljonkin...
Kysymys satakuntalaisuudesta (ja maakunnallisuudesta yleensä) on monitahoinen.
Kysymyksessä on tietyllä tavalla identiteetti, se kulttuuripohja, jonka olemme
omaksuneet. Tämä kulttuuri rakentuu vuosituhantiselle historialliselle pohjalle.
"Meissä kaikissa (satakuntalaisissa) elävät Satakunnan historian vuosituhannet", kirjoittaa Unto Salo.
Historiallisen Satakunnan rajat muotoutuivat 1300-luvulla asutuksen leviämisen
ja eräomistuksen vuoksi. Keskiajalla maakunnat olivat itsehallinnollisia alueita. Satakunta käsitti Kokemäenjoen vesistöalueen.
Vaikka nykyinen Satakunnan maakunta (valtioneuvoston päätös maakunnista 147/1998) onkin vain 2/5 osa historiallisesta Satakunnasta, voidaan satakuntalaisuuden ja satakuntalaisen kulttuurin katsoa...
DekkariNetistä osoitteessa http://www.tornio.fi/DekkariNetti on luetteloita eri vuosina julkaistuista dekkareista.
Mikäli haluat varmistaa, että mukana on varmasti kaikki tähän asti ilmestyneet dekkarit, voit tietenkin selailla kustantajien omia sivuja, ne löydät osoitteesta http://www.booknet.fi/ kohdasta Kustantajat.
Suomen Hotelli- ja ravintolaliiton sivuilta osoitteessa http://www.shr.fi/ löytyy pdf-muotoinen opas, jossa on selkeät perusohjeet ravintolan perustajalle. Kirjastosta löytyy pari kirjaa ravintolan perustamisesta: Jukka Kallion Ruokayrittäjän käsikirja (SR-julkaisut, 1993) ja Timo Hallamaan Yritystoiminta hotelli- ja ravintola-ja matkailualalla (3.p. 1997). Yrityksen perustamisesta yleensä on paljonkin kirjoja, esim. Editan kustantama Yrityksen perustamisopas (uusin p. vuodelta 2002). Näitä voit hakea aineistorekisteristämme http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll? valitsemalla ensin pikahaun, sitten yhdistelmähaun, jossa voit käyttää esim. asiasanoja yritykset ja perustaminen.
Pääsääntöisesti aineisto palautetaan siihen kirjastoon, josta se on lainattu. http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maksut.html Jyväskylän kaupunginkirjastossa toimii kyllä sisäinen posti, mutta se on tarkoitettu lähinnä varatun aineiston välittämiseen.
Jos on mahdotonta palauttaa aineisto siihen kirjastoon, josta se on lainattu, niin palautuksen voi tehdä myös muuhun Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipaikkaan.
Mahdatko tarkoittaa jumpperia, jolla tarkoitetaan villapaitaa ja neulepuseroa? Se juontaa juurensa mm. englannin kielen sanasta jumper, joka merkitsee mm. (pitkää) puseroa.
Ilmausta jumppi on Suomen murteiden sanakirjan mukaan käytetty mm. uppiniskaisesta, kiukuttelevasta, tottelemattomasta tai jöröstä ihmisestä. Se on tarkoittanut myös oksavarstaa. Kolmas merkitys on 'yhtä mittaa, keskeytymättä'.
Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista arveltiin, että kirja voisi olla Arnold Tilgmannin eli Adi-sedän kirja Pikku Halli kasvaa vuodelta 1948. Kirjaa kuvaillaan näin:
"Halli Bernhardilainen kertoo tarinansa pienestä pennusta täysikasvuiseksi:
kodin vahdiksi, hengen pelastajaksi - sankariksi. Kirjan tarina on
luettavissa yhdeltä aukeamalta, vaikka se koostuukin erikokoisiksi
leikatuista sivuista, jotka kasvavat pienestä isoiksi koiran mukana. Kuvat
paljastuvat vasta sivua kääntämällä.Isokokoinen kuvakirja, jonka hallitseva
väri keltainen. Kannessa aukko eli koirankopan pyöreä reikä, josta
koiranpentu katselee ulos surkean näköisenä. Kopin ulkopuolella kissa, lintu
ja kanoja. Takakannen mainoksen mukaan samaan sarjaan kuuluu teos Pikku...
Kesätöihin Helsingin kaupunginkirjastoon haetaan samalla lomakkeella kuin muihinkin Helsingin kaupungin kesätöihin. Vielä ensi kesän työt eivät ole haussa, mutta tästä linkistä löydät tietoa viime kesän hausta:
http://www.helsingintyopaikat.fi/StaticHTML/kesatyot.html
Kotimaisista lehtiartikkelitietokannoista löytyi seuraavia karavaanareita sivuavia artikkeleita :
Riihelä, Matti : Moititut karavaanarit odottavat keskustelua naapureiden kanssa : meillä on samat jokamiehen oikeudet kuin muillakin, muistuttaa yhdistyksen puheenjohtaja.
Etelä-Saimaa. - Lappeenranta. - ISSN 0357-0975. - 6.9.2001, n:o 244, s. 9
Haavisto, Katja : Etelän talvehtijat : Rutusakkia. Matkalehti. 14 (2002) : 4, s. 72-73.
Parhi, Katariina : Irlantilaisten arvoitus. Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti. 64 (2008) : 5, s. 17-18.
Hievanen, Jouni : Lohjan karavaanarit. Ajolinja : trucker magazine. (1997) : 10, s. 18-20.
Nikula, Sannaliina : Yhteistä unelmaelämää. Kaks'plus. 2009: 5, s.62-65.
Uusiniitty, Liisa : Minun kesäonnelani....
