Tässä esimerkkejä tivoli- ja huvipuistoaiheisesta kirjallisuudesta:
Hirn, Sven: Kaiken kansan huvit--tivolitoimintaamme 1800-luvulla / Sven Hirn. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Hki, 1986
Jäppinen, Jussi: Päivä Linnanmäellä--A day at Linnanmäki / [kuvat, kuvatekstit ja taitto = photographs, captions and layout Jussi Jäppinen], [English translation Michael Wynne-Ellis].Otava, Helsingissä, 1990
Holopainen, Eeva-Kaarina: Linnanmäki 50 / Eeva-Kaarina Holopainen, [översättning = translation: Marianne Saarela, Marianne Saari]. Lasten päivän säätiö, [Helsinki], 2000
Mattila-Lahtinen, Lotta: Tivoliyhteisö Sariola--erään ammattiryhmän rakenne ja toiminta vuosina 1888-1978--Funfair Community Sariola--the structure and operation of a...
Useissa suurissa kirjastoissa on saksan- ja englanninkielisiä kirjoja ja äänikirjoja. Helsingissä on myös erikoiskirjasto, Helsingin saksalainen kirjasto. Tarkempia tietoja löydät Internetistä osoitteesta http://www.deutsche-bibliothek.org/wp/ .
Helsingin kaupunginkirjastossa Rikhardinkadun kirjastolla on suuri englanninkielisten kirjojen kokoelma. Amerikkalaista kirjallisuutta löydät myös American Resorce Centeristä, ks. tarkemmin http://www.usembassy.fi/arc.htm . Hyviä lukuhetkiä!
Näistä voisit aloittaa: Isä ja tyttö: Riikka Alaharjan teos Tom Tom Tom (1998), Monika Fagerholmin Diiva (1998) - Lähiölapsi: Korhonen, Riku: Kahden ja yhden yön tarinoita (2003. Latvala, Riitta: Tytöt (2001). Lisää aiheista löytyy kotimaista kaunokirjallisuutta esim. Sanojen aika -kirjallisuushakemistosta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI. Myös Lapin kirjaston sivulta http://lapinkirjasto.fi kohdasta Aineistohaku voit hakea esim. sanoilla isät, tytöt, luokka 84.2 ja kirja. Tai sanoilla lähiöt, luokka 84.2, kirja. Täältä löytyy ulkomaistakin kaunokirjallisuutta.
Vastauksia kysymyksiisi löydät Lahden kaupungin ja Lahden kaupunginkirjaston sivuilta internetistä. Lahden kaupunginkirjaston strategiasivuilta http://www.lahti.fi/kirjasto/KirjastostratFI.pdf löytyvät kirjaston toiminta-ajatus ja arvot, samoin sivulta http://www.lahti.fi/kirjasto/arvot.htm
Lahden kaupungin sivuilta http://www.lahti.fi/ Talous -linkin alta löytyy Lahden kaupungin talousarvio vuodelle 2005, jonka osiona Sivistystoimen sivut. Näihin sisältyvät kirjastotoimen painopistealueet, taloussuunnitelma vuosille 2005-2007 ja tunnusluvut. Painetussa muodossa nämä ovat kirjastossa saatavilla julkaisussa "Lahden kaupunki: talousarvio 2005: Taloussuunnitelma 2005-2007." (Luokassa 36.5105)
Olet ihan oikeassa siinä, että moniin ajankohtaisiin kysymyksiin on vaikeaa löytää vastausta kirjoista. Tässä tapauksessa voisit aivan hyvin ottaa yhteyttä katolisen kirkon tiedotuskeskukseen osoitteessa http://www.catholic.fi/. Ortodoksisen kirkon sivut löytyvät osoitteessa http://www.ort.fi/fi/index.php
Kirjallisuuttakin löytyy ja kirjoistahan voit tehdä kaukolainapyynnon ( ks. sivuhttp://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;5740 ).
Tässä muutama, ehkä sinua kiinnostava kirja ja lehtiartikkeli:
McGrath, Alister
Dawkinsin jumala : geenit, meemit ja elämän tarkoitus
Helsinki : Kirjapaja, 2006 ,
Wilson, Edward O.
Konsilienssi
Helsinki : Terra cognita, 2001
Human cloning : religious responses / Ronald Cole-Turner...
Vuorela on yleistynyt talonnimenä vasta 1800-luvulla. Varhaisimmat tiedot ovat Etelä-Pohjanmaalta. Talon nimestä Vuorela on siirtynyt tarkoittamaan myös asukkaita. Vuorelaksi on myös vaihdettu useita ruotsalaisia sukunimiä nimenmuutoissa. Kirjastoista löytyy nimikirjoja esim. Mikkonen, Pirjo : Sukunimet, Uusi suomalainen nimikirja, joista voi tutkia aiheesta lisää.
Sonata Arctican kotisivuilta löytyy sanat bändin biiseihin, tässä linkki Shy-kappaleeseen: http://www.sonataarctica.info/index.php?lyrics-main&en&successor-lyrics…
Helmet http://www.helmet.fi antaa hakusanoilla "Jansson kuunnelmat" seuraavat Tove Janssonin tarinoiden pohjalta ideoidut äänitteet:
Muumilaakson tarinoita: Muumipappa kaipaa vaihtelua
Muumilaakson tarinoita: Niisku leijailee taivaalla
Muumilaakson tarinoita: Muumilaakson kevät
Sanojen aika -tietokanta antaa Janssonilta kuunnelman Gymnastiklärarens död, jota ei ole suomennettu.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Contemporary Authors -tietokanta antaa seuraavat tiedot Tove Janssonin kuunnelmista:
"Author of radio plays, including Lyssnerskan, 1976; Tio fo're fyra, 1977; author of two plays for children."
Tuo Lyssnerskan ei kyllä ole kuunnelma vaan novelli, suomennettuna Kuuntelija, joka löytyy Helmet-...
Nykyisestä kirjastojärjestelmästä http://www.helmet.fi löydät helposti Tamperetta käsitteleviä kirjoja. Kirjoita etusivulla olevaan palkkiin kaunokirjallisuus Tampere. Sen jälkeen klikkaa tarkenna hakua, josta voit rajata materiaaliksi kirjat, samoin voit valita kielen. Painamalla palkkia hae, saat esille Tamperetta käsittelevät nimekkeet. Vai tarkoitatko HS:n kunnalliskirjastoa? Se löytyy täältä, http://www2.hs.fi/extrat/kulttuuri/kirjat/kaupunkikirjasto/kansallis.ht… .
Hei!
Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta näyttäisi löytyvän espanjankielisiä äänikirjoja yhteensä 17 nimekettä (löytyy siis kun laittaa hakusanaksi 'äänikirjat', valitsee aineistolajiksi 'CD-levy' ja kieleksi 'espanja'). Voit selailla listaa ja saatavuustietoja oheisesta linkistä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=%C3%A4%C3%A4nikirjat+&searchsc…
Hyvää kesää myös itsellesi!
Termiä kannattaa kysyä Käännöstoimisto Translatumin ilmaisesta kielioppi- ja termipalvelusta 'Kysy kielitohtorilta' : http://www.translatum.fi/index.php?id=4&gclid=COa1spTN3ZYCFQuT1QodYwhV3A
Täältä varmaan saat luotettavan käännöksen termille 'stickball'.
Helsingin kaupunginkirjaston avoimista työpaikoista, kesätöistä ja keikkatöistä löytyy tietoa osoitteista: http://www.helsingintyopaikat.fi/
Seure Oy http://www.seure.fi/ välittää Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvirastoihin, myös kirjastoihin (sivistysala), keikkatyöntekijöitä. Sivuilta löytyy myös kirjastoalan hakulomake.
Ilman koulutusta on vaikeaa päästä töihin. Helsingissä kaupunginkirjastoon keikkatöihin otettavilta edellytetään kirjastojärjestelmän käytön hallintaa.
Selasin kirjastojen kokoelmaluetteloista Suomen kansallisbibliografia Fennican, Helsingin yliopiston kirjaston, Varastokirjaston ja Piki-verkkokirjaston (Pirkanmaan alue) luetteloita.
Piki-verkkokirjaston haulla löytyy kirja Paikanhakijan opas / Leena Tuisku-Reinilä, julk. Helsinki : Kirjayhtymä, 1975. Asiasanana: työnhaku. Tämä kirja löytyy myös Fennicasta, mutta ilman asiasanoitusta. https://finna.fi
Vanhassa aineistossa on yleisestikin ongelmana vajavainen tai puuttuva asiasanoitus.
Helsingin yliopiston kirjaston HELKA -luettelosta sanahaulla työnhaku löytyy kirja Täydellisen naisen opas / Marketta Rentola.
Julkaistu: Hki : Tammi, 1983 asiasanoina mm. työnhaku : oppaat : naiset
https://finna.fi
Tutkimus- ja selvitystietoa löytyy...
Runon sanat löytyvät kahdesta eri teoksesta:
1)Runotallenteelta "Vie sinne mun kaihoni", joka sisältää
Liisa Mäkelän lausumia karjalaisia runoja.
2)Eino Haukan teoksesta "Unessa lensi kiviperhonen" s.11-14.
Sanonnan ”straight of the do-da” merkitys jää arvailujen varaan, jopa äidinkielenään englantia puhuvalle. Sanonta on slangia, monimerkityksinen ja kontekstista riippuvainen.
Urban dictionaryn ( http://www.urbandictionary.com/define.php?term=do-da ) mukaan sanoja ’do da’ muun muassa käytetään, kun yritetään palauttaa asioita mieleen (esim: "Give me that thing beside you." "What thing?" "That... do da there.)
Jos tästä on kyse, niin voisi kuvitella muistelmien kirjoittavan tarkoittavan, että muistikuvat ovat ‘hämärän peitossa’ ja niiden mieleen palauttaminen on hataraa.
Mirjami Lähteenkorvan runo Puut sisältyy kokoelmaan Kuin kukat ja linnut (1968).
Teos kuuluu kirjastoalueenne kokoelmiin ja on tilattavissa omaan lähikirjastoonne.
https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kuin+kukat+ja+linnut%22+l%C3%A4hteenkorva&type=AllFields
Hyvät sivut ovat ainakin osoitteessa www.global.finland.fi . Ne ovat Ulkoasiainministeriön Kehitysyhteistyö-sivut. Oikeasta palkista löytyy kohta
tietopankki,josta löytyy tietoa kehitysmaista.(mm. Intiasta).
Mahdatko tarkoittaa jumpperia, jolla tarkoitetaan villapaitaa ja neulepuseroa? Se juontaa juurensa mm. englannin kielen sanasta jumper, joka merkitsee mm. (pitkää) puseroa.
Ilmausta jumppi on Suomen murteiden sanakirjan mukaan käytetty mm. uppiniskaisesta, kiukuttelevasta, tottelemattomasta tai jöröstä ihmisestä. Se on tarkoittanut myös oksavarstaa. Kolmas merkitys on 'yhtä mittaa, keskeytymättä'.
