Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevista taiteen sanakirjoista ei löytynyt määritelmiä kysymillesi termeille. Kannattaa ottaa yhteyttä Taideteollisen korkeakoulun kirjastoon:
http://www.aralis.fi/taik.html
Oskar Merikannon yksinlauluja matalammille äänille sovitettuna löytyy kokoelmista Suomalaisia yksinlauluja 1 ja 2 : alto/basso. Kokoelmiin sisältyvät laulut Hell dig, liv!; Pai, pai, paitaressu; Kun päivä paistaa; Nuoruuden ylistys sekä Kuin hiipuva hiillos tummentuu.
Kirjastoon on lisäksi tilattu nuottikirja Merikanto, Oskar: Kootut duetot: matalammille äänille. Nuottien saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta osoitteessa http://weborigo.pori.fi/
On mahdollista, että kustantajalla on vielä kirjailijan yhteystiedot, vaikka tämä ei olisi aikoihin julkaissutkaan mitään. Jos yhteystiedot eivät ole muuttuneet, kustantajan kautta saattaisi saada viestiä kirjailijalle. Kannattaa koettaa kysyä asiaa Otavalta. Otavan kustannuspuolesta vastaavien henkilöiden tiedot löytyvät osoitteesta http://www.otava.fi/otayhteytta/yhteystiedot/fi_FI/yleisen_kirjallisuud….
Jos kustantajan kautta ei tärppää, voi kirjailijaa koettaa saada kiinni perinteisemmillä keinoilla, esimerkiksi numerotiedustelusta. Tuo nimi tuskin on kovin yleinen, joten ainakaan kovin montaa Leena Walleniusta ei varmastikaan ole olemassa. Toivottavasti kirjailija on vielä tavoitettavissa ja ilahtuu, että joku vielä muistaa hänen...
Shakespearen sonetti 12 löytyy Aale Tynnin suomentamasta William Shakespearen teoksesta "Sonetit". WSOY on julkaissut tämän kirjan suomeksi ja englanniksi 1965 ja 1995 ja molempia painoksia löytyy HelMet-kirjastoista ainakin varaamalla. Sonetit alkukielellä suomennettuina ja kommentoituina ovat myös teoksessa:
Shakespeare, William
[Oulu] : Rajalla, cop. 2007
Samuli Edelmann on levyttänyt joitakin Shakespearen sonetteja, mutta numeroa 12 ei löytynyt.
Merja Jalon Ponitalli vaarassa -kirjassa käydään tekemässä hevoskauppoja ravitallilla. Nimeltä tulevat mainituksi vain hevoset Valerie, Little Sun ja Hurra, josta kaupat tehdään.
Kysymys vaatii vastaajakseen korualan asiantuntijan. Suomalaista korutaidetta käsittelevät teokset keskittyvät vanhempiin koruihin. Designmuseo on juuri julkaissut teoksen Koru Suomessa, jossa on jo mukana uudempia tekijöitä. Esimerkiksi Gloria antiikilla on palvelu, jossa he vastaavat valikoiden heille osoitettuihin kysymyksiin - kysymyksen voi lähettää sähköpostitse: antti.karjalainen@sanomamagazinet.fi, palstan nimi on mikä/missä/miten.
Kysymyksestäsi ei selvinnyt, millä paikkakunnalla asut, mutta hain aineistoa aiheeseesi pääkaupunkiseudun aineistohausta Plussasta. Sitä kautta löytyivät teokset Benner, Asiantuntijuus hoitotyössä (1999) ja Oksanen, Asiantuntijuudesta perioperatiivisessa hoitotyössä Marian sairaalan leikkausosastolla (1999) sekä Hoitotyön vuosikirja 1996 (väestö ja hoitotyön asiaantuntijuus). Niiden lisäksi sinun kannattaisi etsiä tietoa Terveystieteiden keskuskirjaston Medic-tietokannasta, jonne on kerätty artikkeliviitteitä suomalaisista lääketieteellisistä julkaisuista. Lisäksi siellä on tiedot suomalaisista lääketieteellisistä väitöskirjoista. Hakemalla asiasanalla asiantuntijuus löytyi 10 viitettä. Terveystieteiden keskuskirjaston internetosoite on...
Etymologisen sanakirjan (Suomen sanojen alkuperä 1: A-K) mukaan killinki eli Ruotsin vallan ajan rahayksikkö on vanhassa suomen kielessä ollut muodossa skillinki. Sanan merkitys on ollut myös 1/48 taalaria, kolikko ja lantti. Samaa kantaa ovat varhaisruotsin skilling, muinaisruotsin skillinger, muinaisnorjan skillinger, keskialasaksan schilli(n)c ja norjanlapin skillig.
Ruoka ei ole opettajille ilmainen, mutta oppilaiden kanssa ruokailevat opettajat saavat ravintoetua.
Verohallinto päättää vuosittain ruokailun valvonnan yhteydessä saatavan ravintoedun arvon. Verohallinnon 2021 päätöksen mukaan koulun henkilökunnan oppilaiden ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 4,14 € ateriaa kohden. Rehtorit ja/tai kunnat tekevät päätökset siitä, kenelle ja millä perusteilla ravintoetu myönnetään.
Ravintoetu 2021 - Veronmaksajain Keskusliitto ry (veronmaksajat.fi)
Valtaosan Mercuryn vuonna 1992 yli 60 miljoonan markan arvoiseksi arvioidusta omaisuudesta (lähes 15 miljoonaa nykyeuroa) peri hänen ystävättärensä Mary Austin. Austin sai Mercuryn Lontoon-talon irtaimistoineen sekä 50% varallisuudesta. Jäljelle jääneestä puolikkaasta 25% meni laulajan vanhemmille ja 25% hänen sisarelleen. Mercury jakoi testamentillaan rahaa myös rakastajalleen, ystävilleen ja työntekijöilleen. Esimerkiksi Jim Hutton, Mercuryn rakastaja vuodesta 1985 hänen kuolemaansa saakka, sai 500 000 puntaa. Saman verran saivat hänen henkilökohtainen avustajansa Peter Freestone ja entinen poikaystävä Joe Fanelli.
Ystävätär peri Freddie Mercuryn. HS 24.5.1992
Laura Jackson, Freddie Mercury : elämäkerta
Teoksessa Populaarin lumo: mediat ja arki (2000) käsitellään saippuasarjoista Kauniita ja rohkeita sekä Salattuja elämiä.
Kauniit ja rohkeat -sarjasta on lisäksi tietoa useillakin sivuilla, esim. http://www.mtv3.fi/kauniitjarohkeat/ sekä http://www.cbs.com/daytime/bb/
Dallasista löysin sivun http://www.ultimatedallas.com/
Peyton Placellakin on sivunsa: http://www.meekermuseum.com/literacy.html
Pääsääntöisesti aineisto palautetaan siihen kirjastoon, josta se on lainattu. http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maksut.html Jyväskylän kaupunginkirjastossa toimii kyllä sisäinen posti, mutta se on tarkoitettu lähinnä varatun aineiston välittämiseen.
Jos on mahdotonta palauttaa aineisto siihen kirjastoon, josta se on lainattu, niin palautuksen voi tehdä myös muuhun Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipaikkaan.
Kirjallinen kerho löytyy ainakin Ollin kokoelmasta Nimittäin tuota noin, ilmestymisvuosi on 1939. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi .
Mahdatko tarkoittaa jumpperia, jolla tarkoitetaan villapaitaa ja neulepuseroa? Se juontaa juurensa mm. englannin kielen sanasta jumper, joka merkitsee mm. (pitkää) puseroa.
Ilmausta jumppi on Suomen murteiden sanakirjan mukaan käytetty mm. uppiniskaisesta, kiukuttelevasta, tottelemattomasta tai jöröstä ihmisestä. Se on tarkoittanut myös oksavarstaa. Kolmas merkitys on 'yhtä mittaa, keskeytymättä'.
Kirjastojen aineistorekistereistä löytyivät vuosilta 1970-1989 nämä lastenlaulukirjat:
Tenkku, Liisa: Vihreä viserryskone, 1972.
Seesjärvi, Irma: Pikku juttu : 20 laulua isoäidin laulukirjasta, 1980.
-julkaisija Helsingin lastentarhaopettajaopisto.
Krokfors, Maisa: Soittaminen, 1981.
Krokfors, Maisa: Laulaminen, 1985.
-kuuluvat projektiin Päiväkoti kunnan kulttuuri-
toiminnassa
Kapo, Kapo, karhunpoika…: musiikki päiväkodissa, 1984.
Ollaranta, Ritva: Musiikkimaan matkaopas, 1986.
Ollaranta, Ritva: Laulan lasten lailla: musiikin varhaiskasvatuksen opas, 1989.
Kirjat kuuluvat yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Vuorela on yleistynyt talonnimenä vasta 1800-luvulla. Varhaisimmat tiedot ovat Etelä-Pohjanmaalta. Talon nimestä Vuorela on siirtynyt tarkoittamaan myös asukkaita. Vuorelaksi on myös vaihdettu useita ruotsalaisia sukunimiä nimenmuutoissa. Kirjastoista löytyy nimikirjoja esim. Mikkonen, Pirjo : Sukunimet, Uusi suomalainen nimikirja, joista voi tutkia aiheesta lisää.
Suomen kansallisbibliografian mukaan yhtään hänen runoteostaan ei ole käännetty suomeksi. Kuitenkin hänen yksittäisiä runojaan on suomennettu. Kirjasta: Tähtien väri: valikoima amerikkalaista runoutta löytyy 16 E.E. Cummingsin runoa suomennettuna.
Tämä kirja on Porvoon kaupunginkirjastossa.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita kirjanpidon kirjoja. Kirjojen saatavuustiedot löydät HelMet-aineistohaun kautta osoitteessa http://www.helmet.fi ja sanahaulla kirjanpito perusteet. Kirjoja voi varata mihin tahansa kirjastoon, kunhan on kirjastokortti ja kortilla nelinumeroinen PIN-koodi. Esimerkiksi Jarmo Leppiniemen kirja Kirjanpito:perusteet ja harjoitukset vuodelta 1999 löytyy Rikhardinkadun, Oulunkylän, Paloheinän, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoista. Kirjan voit varata myös soittamalla kyseisiin kirjastoihin ja noutamalla itse varaus on maksuton, muutoin maksaa 50 snt.
Turuntie 82 A on Mannerheimintie 110, koska Turuntie 78 oli Mannerheimintie 106:ssa ja Turuntie 86 Mannerheimintie 114:ssä. Nykyinen Mannerheimintie syntyi 4.6.1942 marsalkan 75-vuotispäiväjuhlallisuuksien yhteydessä, kun entinen Heikinkatu (Erottajalta postitalolle ja Turuntie yhdistettiin.
LÄHDE: Helsingin kadunnimet. - 1970.
