Spede Pasasen ohjaama elokuva Pähkähullu Suomi , 1967, vaikuttaisi aiheensa puolesta mahdolliselta elokuvalta. Elokuvan kuvauspaikkoina on ollut mm. Lauttasaari ja Tapiola. Varsinaista mainintaa vesitornista ei kuitenkaan löytynyt.
Lähde: Suomen kansallisfilmografia, osa 7, 1962 –1970, Suomen elokuva-arkisto, 1998.
Lisätietoja voi kysä Suomen elokuva-arkiston kirjastosta:
http://www.sea.fi/kirjasto/
Tietoa Spede Pasasesta ja hänen tuotannostaan:
http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede.html
http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede_filmo.html
Tässä eräs luettelo lapsen sairautta käsittelevistä elämäkertakirjoista. Ahoinpelto, Pälvi: Pikku Heini, Brunson, Nancy M.: Poikani elää, Lund, Doris: Eric, Mitson, Eileen N.: Tuolle puolen varjojen, Oldham, Carol: Lainattu lapsi, Rajanummi, Vieno: Jätä ovi auki, Santala, Risto: Pieni astia Pyhässä maassa, Setälä, Salme: Kirjoitan pojalleni, Weber, C.W.: Nuori voittaja, Zorza, Victor: Inhimillinen kuolema. kirjoja löytyy varmasti enemmänkin, kannattaa kääntyä kirjastosi henkilökunnan puoleen.
Venäläisillä/neuvostoliittolaisilla on teos, joka vastaa monella tavoin ”Tuntematonta sotilasta”. Se on Aleksandr Tvardovskin kertova runoelma ”Vasili Tjorkin – kirja sotilaasta”. Runoelmassa yhdistyvät sodan realistinen kuvaus ja huumori. Päähenkilö, Vasili Tjorkin, on tavallinen rivisotilas, joka edustaa aitovenäläistä kansanluonnetta.
”Handbook of Russian literature”, ed. Victor Terras, kuvaa ”Vasili Tjorkinia” seuraavasti: ”Toisen maailmansodan aikana Tvardoski julkaisi … laajan suosion saaneen kertovan runoelmansa ’Vasili Tjorkin’ (1942-5). Runoelma antoi venäläisille kansanomaisen sankarin, jota he saattoivat rakastaa, ja jonka kanssa he saattoivat helposti samaistaa itsensä”. Neuvostokriitikko Juri Andrejev kirjoittaa: ”...
Löysin seuraavat nimekkeet, joilla pääset alkuun. Lasten sanakirja- ja kieliromput: Ruma ankanpoikanen, My first incredible amazing dictionary, Alfa-aihepiirisanasto: Englanti, Eka kieliromppuni: Englanti, Eka kieliromppuni: Amerikanenglanti, My first english 1, Opi englantia Asterixin kanssa, Tell me more english 1 beginner ja 101 idiomia in english -kirja, joka sisältää kuvaselitykset osasta idiomeja, saattaisi olla hauska myös lapsille!
Vuorela on yleistynyt talonnimenä vasta 1800-luvulla. Varhaisimmat tiedot ovat Etelä-Pohjanmaalta. Talon nimestä Vuorela on siirtynyt tarkoittamaan myös asukkaita. Vuorelaksi on myös vaihdettu useita ruotsalaisia sukunimiä nimenmuutoissa. Kirjastoista löytyy nimikirjoja esim. Mikkonen, Pirjo : Sukunimet, Uusi suomalainen nimikirja, joista voi tutkia aiheesta lisää.
Laki kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista annettiin Suomessa vuonna 1944. Siihen kuului siirtymäkausi vuoteen 1949, ja tämän jälkeen kaikissa kunnissa oli oltava sekä äitiys- että lastenneuvola.
Äitiysneuvontaa ja -neuvoloita olivat kuitenkin jo aiemmin järjestäneet yleishyödylliset yhdistykset, kuten Suomen Punainen risti ja Manneheimin lastensuojeluliitto. Viimeksi mainitun Tampereen osasto perustettiin vuonna 1921, ja lasten neuvolatyö käynnistyi niinikään 20-luvulla. Raskaana olevien äitien vastaanotot aloitettiin vuonna 1927. MLL:n neuvolat siirtyivät myöhemmin kaupungin ylläpitämiksi.
Lähteet ja lisätietoja:
Mannerheimin lastensuojeluliiton Tampereen osaston historiikki: http://www.mll-tre.fi/toiminta/historia.html
Arno...
VHS-kasetteja voi muuntaa DVD:lle muun muassa Turun ja Kaarinan pääkirjastoissa. Digitointi toteutetaan itsepalveluna ja asiakas ostaa itse omat DVD-levynsä. Muuten digitointi on asiakkaalle maksutonta.
Lisätietoja:
Kaarinan kaupunginkirjasto:
http://www.kaarina.fi/kirjasto/laitteet/fi_FI/digitointipisteet/
Turun kaupunginkirjasto:
http://musasto.wordpress.com/2011/01/28/mahdollisuus-digitointiin-kolme…
Tässä ei välttämättä ole kyse mistään sen kummallisemmasta kuin epäyhtenäisestä käytännöstä eri kirjastojen ja luetteloijien välillä. Usein kirjastot tosin hyödyntävät kansallisbibliografia Fennican luettelointitietoja sellaisinaan, joten salanimi-lisämääreen käyttö kirjastotietokantojen tekijätiedoissa on hyvin suuressa määrin yhdenmukainen Fennican kanssa: joissain tapauksissa sitä on käytetty, toisissa taas ei.
Ilkka Remeksen todellisen henkilöyden salaamisesta ei ole kyse. Kansallisbibliografian auktoriteettirekisterissä Petri Pykälän ja Ilkka Remeksen nimet on linkitetty toisiinsa, joten tekemällä Fennicassa tekijähaun "Remes, Ilkka" saa teoslistauksen ohella huomautuksen Ilkka Remeksen oikeasta nimestä.
Sitä paitsi, kun Remeksen...
Eu-alueen koillisin maa on Suomi. Suomen koillisinta paikkakuntaa tai pistettä ei liene määritelty, mutta Savukosken kunta ja Korvatunturi saattaisivat olla hyvät ehdokkaat.
Suuri suomalainen kirjakerho ei näyttäisi julkaisseen kirjoista enää omia painoksia vuoden 2004 jälkeen. Yleisellä tasolla tuollaisilla vanhemmilla kirjoilla ei ole välttämättä enää kovin paljon kysyntää kirjastossa. Siksi kirjoja ei ehkä oteta vastaan lahjoituksina. Hyllytila on rajallista, ja siksi ei ole mahdollista pitää paljonkaan sellaisia kirjoja, joita kukaan ei pitkiin aikoihin lainaa.
On vaikea ottaa tarkemmin kantaa juuri tähän tapaukseen, koska en tiedä, mistä kirjastosta on kyse. Voi toki olla, että kirjastossa ajatellaan, että huonossa kunnossa oleva kirja kohta poistetaan, ja jos sillä on ollut vähän kysyntää, ei kannata ottaa tilalle uutta kappaletta, joka jouduttaisiin muovittamaan ja muuten käsittelemään lainauskuntoon ja...
Ylen uutisessa osoitteessa http://yle.fi/uutiset/neuloitko_villasukat_myyntiin_verottaja_voi_puutt… Verohallinnon asiantuntija toteaa, ettei yhden tai kahden sukkaparin myymisestä vuodessa synny käytännössä verotettavaa tuloa niin paljon, että sitä tarvitsisi ilmoittaa. Jos tuloja on enemmän, ne kirjattaisiin ylös, niistä vähennettäisiin kulut (kuten langat) ja jäljelle jäävä voitto merkittäisiin esitäytettyyn veroilmoitukseen. Toki jos voittoa ei synny, ei synny myöskään verotettavaa tuloa.
Käsittääkseni siis maksettavan veron määrä riippuu muista tuloista, jotka on verokorttiin kirjattu, joten sen osuutta myydystä sukkaparista ei pysty suoraan sanomaan. Veroprosenttilaskurilla osoitteessa http://prosentti.vero.fi/VPL2016/Sivut/...
Kaukopalvelijoiden virtuaalinen työpöytä löytyy 1.1.2000 alkaen osoitteesta http://academy.terkko.helsinki.fi:8080/~Kauk-List/ Palvelun käyttö vaatii rekisteröitymisen.
Suomen yleisten kirjastojen yhteystiedot, myös sähköpostiosoitteet löytyvät osoitteesta: http://mainio.kirjastot.fi/
Suomen tieteellisten kirjastojen kotisivut ja sähköpostiosoitteet löytyvät puolestaan osoittesta: http://hul.helsinki.fi/suomkirj.html
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Elmiira on varsin harvinainen nimi, joka on annettu alle 66 lapselle. Melkein kaikki Elmiira-nimiset ovat syntyneet 1980-luvulla tai sen jälkeen. Alle viisi lasta lasta on saanut sen nimekseen vuosina 1900-1919. Täsmällisen luvun puuttuminen johtuu juuri 1900-luvun alun Elmiiroista. Näin pientä lukua ei ilmoiteta täsmällisesti.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kirjaston lähteistä Elmiira-nimeä ei löytynyt tavallisista etunimioppaista eikä myöskään harvinaisempien etunimien luetteloista. Eniten Elmiira-nimeä muistuttaa nimi Elmi, jonka Elma-nimen kanssa arvellaan olevan joko Ihanelman ja Thelman lyhennelmiä tai lyhennelmä nimestä Else-Marie (Tanska) tai nimestä...
Alankomaissa avattiin väestörekisteri, burgerlijke stand 1811 ranskalaisen hallinnon aikaan http://www.historien.nl/burgerlijke-stand-wordt-ingevoerd/. Tähän rekisteröitiin väestön tiedot, syntymät, avioliitot ja myös nimet. Nimiä oli ollut aiemminkin eikä sukunimijärjestelmä syntynyt tällöin, mutta tuohon aikaan syntyi paljon uusia sukunimiä. Alankomaalaisista sukunimistä löytyy lähteitä, mutta ne ovat pääosin hollanninkielisi, tämä sukunimipankki toimii osittain myös englanniksi https://www.cbgfamilienamen.nl/nfb/.
Esimerkiksi seuraavissa artikkeleissa kuvataan sukunimiä De naammythe van Napoleon http://www.naamkunde.net/?page_id=162, De geschiedenis van de achternaam http://www.historien.nl/de-...
Riippuu laatikoiden koosta, kuution mittojen koosta ja laatikoiden pinoutuvuudesta.
Pahimmillaan tilaan mahtuu vain yksi koko tilan täyttävä tai hankalan kokoinen laatikko.
Parhaimmillaan (jos kyse on centtimetreistä) 3179 kpl tulitikkulaatikoita.
60x40x40 = 96000 / 30,192 = 3179,65
Mikäli tarkoitat nimenomaan uuden ajan, eli renessanssin ja sen jälkeisen ajan filosofeja, niin sinun kanttaa tutustua filosofian historian yleisteoksiin kuten esim.
Russell: ”Länsimaisen filosofian historia” tai ”The Cambridge Dictionary of Philosophy”.
Kannattaa tutustua myös seuraaviin teoksiin:
Derrida: ”Platonin apteekki ja muita kirjoituksia”,
Itkonen: ”Kirjoituksia kielitieteestä, filosofiasta, historiasta ja politiikassa”,
Gadamer: ”Hermeneutiikka: ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa”.
Ajattelu, kieli, merkitys : analyyttisen filosofian avainkirjoituksia / Panu Raatikainen (toim.).
Saatavuustiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Voit etsiä yllämainitusta tietokannasta lisää teoksia asiasanoilla ”filosofia”, ”kieli”, ”...
Pienet rakentajat löytyy monesta eri julkaisusta, esim. seuraavista: Suuri lastenlaulukirja 2 (2005), Parhaat hengelliset laulut (2001), Musiikin aika, Yks kaks : lauluja ala-asteelle, Se-la : laulukirja tytöille ja pojille.
Vanhojen rahojen arvoja on kyselty tällä palstalla aiemminkin. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet ratkaisevat niiden arvon, joten rahoja näkemättä yksiselitteistä vastausta ei voi antaa. Hintatietoja löytyy esim. kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005. Lisätietoja rahojen kuntoluokista ja huutokauppojen tuloksista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi.
Porvoon kaupunginkirjastossa on nyt paikalla vain 2002 painos em. kirjasta. Sen mukaan ko. kolikon arvo oli silloin kunnosta riippuen yhdestä eurosta sataan euroon. Yleisin hinta oli 1,50 €.
