On suomennettu. Se löytyy ainakin teoksesta Tolstoi, Leo, Valitut kertomukset, osa II (WSOY, 1998, myös aiempia painoksia ainakin vuodelta 1963) nimellä Ivan Iljitsin kuolema.
Selventäisiköhän tämä asiaa: flavonoidit ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka syntyvät ikään kuin sivutuotteena kasvien aineenvaihdunnassa. Kasvien aineenvaihdunnan päätuotteita ovat sokerit ja muut yhdisteet, joita kasvi tarvitsee kasvaakseen ja kehittyäkseen. Sekundaarituotteet, kuten flavonoidit, toimivat usein kasvinsyöjien karkotteena. Jotkut flavonoidit suojaavat kasvia esim. viruksilta ja sienitaudeilta. Toiset flavonoidit tekevät kasvin kitkerän makuiseksi, mikä karkottaa kasvinsyöjäeläimiä (tosin ihmisen mielestä ne voivat tehdä kasvin houkuttelevammaksi). Muita kasvien sekundaariaineita ovat mm. tanniinit ja terpeenit.
Pirjo Kainulaisen ja Jarmo Holopaisen artikkelissa Ilman epäpuhtauksien ja ilmaston muutoksen vaikutukset...
Ainakaan fiktiivisiä hovimestareita listanneen Wikipedia-artikkelin mukaan James tai Jeeves eivät ole erityisen yleisiä fiktiivisten hovimestareiden nimiä. Alla linkki listaan, joka tuskin on täydellinen, mutta jossa mainitaan vain kolme Jeeves-nimistä ja yksi James-niminen hovimestari.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_fictional_butlers
MOT Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo rukka sanasta näin:Poronnahkaista mekkoa merkitsevän rukka-sanan vastineita ovat vatjan hihatonta mekkoa merkitsevä rukka ja viron mekkoa merkitsevä, vanhentunut rukk. Sana on vanha germaaninen laina, jonka alkumuotoa *rukka- edustaa mm. nykysaksan takkia merkitsevä Rock. Samaa sanaa on suomessa ja eräissä lähisukukielissä alettu vertauskuvallisesti käyttää myös ihmisraukan nimityksenä. Vastaavalla tavalla käytetään eräitä muitakin, etenkin huonokuntoisia vaatekappaleita merkitseviä sanoja, esim. → parka, riepu, raasu ja rääsy. Suomen kirjakielessä rukka on ensi kertaa mainittu Johannes Saloniuksen sepittämässä muistorunossa 1673. Nahkaista työkäsinettä merkitsevä rukkanen voi olla rukka-sanan...
Tieteellisen nimensä sähköankerias sai vasta sähkön keksimisen jälkeen. Sen varhaisin nimi (1764) ei kuitenkaan sisältänyt suoraa viittausta sähköön, vaan se kuvasi enemmänkin kalan antaman sähköiskun vaikutusta: Gymnotus tremulus. Sähkön eläimen nimeen toi itse Carl von Linné paria vuotta myöhemmin – 1766 siitä tuli Gymnotus electricus. Kokonaan omaan sukuunsa sähköankeriaan siirsi Theodore Gill vuonna 1864 (Electrophorus electricus).Suomen kielen sana sähkö on peräisin vuodelta 1845 (Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja). Varhaisin löytämäni suomenkielinen maininta sähköankeriaasta on tätä myöhäisemmältä ajalta, 1865 julkaistusta Edv. Ervastin suomentamasta Wilhelm Fredrik Palmbladin Geografian eli maantieteen oppikirjasta,...
Saatte Helsingin lainausoikeuden ja kirjastokortin esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen (passi, eu-maiden henkilötodistus, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti, Helsingin vastaanottokeskuksen asukaskortti)ja ilmoittamalla osoitteenne. Teidän ei tarvitse olla Helsingissä kirjoilla, eikä Teillä tarvitse olla vakinaista osoitetta Helsingissä.
Helsingin kaupunginkirjastosta saatu kirjastokortti oikeuttaa lainaamiseen myös Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoissa kunkin kirjaston käyttösääntöjen mukaisesti.
Pääsääntöisesti aineisto palautetaan siihen kirjastoon, josta se on lainattu. http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maksut.html Jyväskylän kaupunginkirjastossa toimii kyllä sisäinen posti, mutta se on tarkoitettu lähinnä varatun aineiston välittämiseen.
Jos on mahdotonta palauttaa aineisto siihen kirjastoon, josta se on lainattu, niin palautuksen voi tehdä myös muuhun Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipaikkaan.
Korkeakouluissa,kuten muissakin kirjastoissa, on kovin erilaisia tehtäviä ja ammattinimekkeitä ja niiden mukaan määräytyviä vaatimuksia. Ei ole yksiselitteistä vastausta esittämäänne kysymykseen. Tietoa täytyy hakea useammasta paikasta. Tässä muutamia vaihtoehtoja tiedon etsimiseen.
Kirjastolaki http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/hallinto/kirjastolaki.html ja -asetus määrittelevät lähinnä yleisten kirjastojen nimekkeiden vaatimukset. Kirjastolaki löytyy em. sivulta sekä Finlex-tietokannasta www.finlex.fi hakusanalla kirjastolaki (mm. aakkosellinen hakemisto).
Yliopistolaista sekä ammattikorkeakoululaista (351/2003) samasta tietokannasta voi hakea tietoa ao. laitosten henkilökunnalle asetetuista vaatimuksista.
Esimerkiksi...
Neljän keikka -kirjoja on suomeksi ilmestynyt kevääseen 2006 mennessä viisi kappaletta: 13. lyönti - seikkailu Itävallassa, Kielletyn oven takana - seikkailu Ruotsissa, Räjähtävää suklaata - seikkailu Sveitsissä, Aaveratsastaja - seikkailu Englannissa, Koulun kummitus - seikkailu Wienissä. Ainakaan näillä näkymin ei ole tiedossa jatkoa sarjaan.
Thomas Brezinasta ja hänen kirjoistaan on kysytty aiemminkin. Näitä aiempia vastauksia pääset lukemaan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita Etsi arkistosta -hakukenttään Brezina Thomas ja klikkaa Hae-painiketta.
Thomas Brezinan saksankieliset sivut löytyvät osoitteesta:
www.thomasbrezina.com
Näillä sivuilla on kattavasti...
Lappeenranta-sarjaan kuuluva Koivu ja
tähti (2002) sai vielä kaksi jatko-osaa: Siellä jossakin (2003) ja Kallis kotimaa (2004). Tieto löytyy teoksesta Aikuisten jatko- ja sarjakirjat, BTJ Kustannus 2007, ss. 63-64.
'The way of life' (tai 'Life's way') olisi kaiketi mahdollisimman sanatarkka englanninnos vuonna 1910 julkaistun Tolstoin kirjan 'Put zizni' nimestä. Suomenkielisissä lähteissä tähän teokseen viitataan yleensä nimellä Elämäntapa tai Elämäntie.
Put zizni ei ole Tolstoin omaa tekstiä, vaan viimeinen hänen toimittamistaan mietelause- ja aforismikokoelmista, joista laajimmat ovat Krug tstenija (1904-08), Na kazdyi den (1907-10) ja Put zizni (1910).
Suomeksi Tolstoin keräämää mietelausemateriaalia on julkaistu neljänä erillisenä niteenä vuosina 1910-16 otsikolla "Joka päiväksi : elämän oppi, eri maiden ja aikain ajattelijoilta lainattujen lausuntojen mukaan". Nimen perusteella arvioituna alkuteoksena tässä valikoimassa on ollut Na kazdyi den....
Kirjastot ja kirjastonhoitajat ovat ajassa ja muutoksissa mukana, toiminta muuttuu ja työ muuttuu jatkuvasti. Kirjastoissa pyritään mahdollisimman hyvin vastaamaan asiakkaiden uusiin tarpeisiin ja kehittämään toimintaa. Jo nyt saa kirjastoista lainata sähkökirjojen lukulaitteita (myös Vaasan kaupunginkirjastosta, ks. www.vaasa.fi/ Kirjastopalvelut) ja jonkin verran myös sisältöä niihin. Kun tekijänoikeus- ja taloudelliset kysymykset kustannusalan kanssa saadaan selvitettyä tulee sisältöjen määräkin kasvamaan. Kyllä kirjastoilla on merkitystä myös sähköisen kirjallisuuden tarjonnassa, eihän kaikilla ole varaa tai halua ostaa lukulaitteita sen paremmin kuin paperikirjojakaan.
Kirjalainaus on jo pitkään ollut vain osa toimintaa. Kirjastoissa...
Kissa mainitaan usein helppohoitoisemmaksi, koska se voidaan opettaa käyttämään hiekkalaatikkoa tarpeiden tekoon eikä sitä siis tarvitse välttämättä ulkoiluttaa useita kertoja päivässä kuten koiraa. Molemmat tarvitsevat kuitenkin säännöllistä hoitoa ja huolenpitoa, oikeanlaista ravintoa ja toisinaan eläinlääkärikäyntejä. Tämä pätee toki kaikkiin lemmikkieläimiin.
Perustietoa löytyy esim. Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton sivuilta.
Kissoista: http://www.sey.fi/elaintietoa/lemmikkielaimet/kissa/aiotko_hankkia_kiss…
Koirista: http://www.sey.fi/elaintietoa/lemmikkielaimet/koira/aiotko_hankkia_koir…
Muista lemmikkieläimistä: http://www.sey.fi/elaintietoa/lemmikkielaimet/yleista_lemmikkielaimista…
Kysyin asiaa Tilastokirjastosta, mutta heilläkään ei ollut tietoa tai pääsyä lähteisiin. Tilastokirjastolla on kuitenkin käytössään World Press Trends 2012 pdf-julkaisu. Halutessasi voit mennä kirjastoon, selata julkaisua ja ottaa joitakin kopioita. Tilastokirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löydät täältä:
http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/
Tässä muutama teos: Flaceliere, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa , WSOY, 1980 (sisältää luvun 'Työt ja ammatit', jossa kerrotaan esim. maanviljelijöiden ja käsityöläisten käyttämistä työkaluista), Durant, Will: Kreikan kulttuuri Kreetan esihistoriasta roomalaisvalloitukseen saakka, WSOY, 1951 (sisältää luvun ' Työ ja varallisuus Ateenassa'), Otavan suuri maailmanhistoria 3, Helleenien maailma, Otava, 1983, Clark, Grahame : World prehistory in new perspective, Cambridge University Press, 1977 (käsittelee myös Kreikkaa, kuvia useista eri työkaluista).
Tosin en näitäkään teoksia selaamalla suoraan löytänyt tietoa juuri mainitsemastasi traakialaisesta kirveestä, mutta paljon tietoa tuolloin käytetyistä työkaluista yleensä....
Vaalilaissa 2.10.1998/714 todetaan seuraavaa
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714
Vaalimenettelyn uudelleen aloittaminen
143 § Presidenttiehdokkaan tai presidentiksi valitun pysyvä estyneisyys tai kuolema
Presidentin valitsemiseen on ryhdyttävä uudelleen niin pian kuin mahdollista, jos:
1) säädetyssä järjestyksessä asetettu ehdokas tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen ensimmäisen vaalin vaalitoimituksen päättymistä;
2) toisessa vaalissa oleva ehdokas tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen toisen vaalin vaalitoimituksen päättymistä; taikka
3) presidentiksi valittu tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen kuin hän on ryhtynyt toimeensa.
...
"Vallat" tässä on vanhahtava ilmaus, jolla viitataan arvokkaisiin, mahtaviin, "vallasväkeen" kuuluviin henkilöihin. "Malka" taas on kirjaimellisesti otettuna tuohi- ja olkikatossa harjalta räystäälle kulkeva painopuu tai -riuku. Muurahaisen lausuma "vallatkin jo vetää malkaa" on hämmästelyä siitä, että tavallisemmin soittelun kaltaisiin arvokkaisiin pyrintöihin yhdistetyt sirkat ovat yltyneet ruumiilliseen työhön.
Pohjanpäällä lienee Muurahaisen neuvoa runoillessaan ollut mielessään Aisopoksen faabeli muurahaisesta ja heinäsirkasta. Siinä muurahainen talven tultua kuivattelee kesän aikana talteen keräämiään jyviä, kun nälkää näkevä heinäsirkka kulkee ohi ja alkaa kerjätä syötävää. Muurahainen tiedustelee, miksi heinäsirkka...
Nevermoorin kolmas osa Hollowpox: The Hunt for Morrigan Crow ilmestyy englanniksi arvion mukaan elokuussa 2020.
Kustannusosakeyhtiö Otavalta voi tiedustella suomennoksen aikataulua palaute.otava@otava.fi
