Laulu rakkaudesta ja muita runoja (WSOY 1972) on Eeva Kilven ensimmäinen runokokoelma. (ISBN 951-0-00137-6)
Laulu rakkaudesta : valikoima neljästä runokokoelmasta (WSOY 1991) sisältää valikoiman runoja Eeva Kilven kokoelmista Laulu rakkaudesta ja muita runoja (1972), Terveisin (1976), Ennen kuolemaa (1982) ja Animalia (1987) Kirjan kuvituksena on Ellen Thesleffin taidetta. (ISBN 951-0-17171-9)
Nämä kaksi ovat siis erillisiä teoksia.
Ruotsinnos Sånger om kärlek (Schildt 1980) sisältää valikoituja runoja kahdesta runokokoelmasta Laulu rakkaudesta ja muita runoja (1972) ja Terveisin (1976)
Min kärleks höga visa (MånPocket 1985) teoksessa sanotaan näin: Denna bok har tidigare utkommit i två olika samlingar Sånger om kärlek 1980 (ur samlingarna...
Tekstiviestit saapuneista varauksista ovat yleisimpiä mobiilipalveluja suomalaisissa kirjastoissa. Joissakin kirjastoissa on myös mahdollista saada muistutus erääntyvistä lainoista mobiilipalveluna. Myös aineiston selaus matkapuhelimen avulla on mahdollista joissakin kirjastoissa. Uudemmissa verkkokirjastoratkaisuissa on myös mahdollista älypuhelimilla seurata omia lainoja ja tehdä varauksia. Aineiston saapumisilmoituksista tekstiviestinä peritään sama varausmaksu kuin postitse tai sähköpostitse ilmoittamalla. Maksut vaihtelevat eri kirjastoissa ja kirjastokimpoissa yleisemmin 0,50€ - 1€ välillä.
Mobiilipalvelut ovat kirjastojärjestelmien kirjastoille maksullisia lisäominaisuuksia, joita kirjastot tai kirjastokimpat ottavat käyttöön...
HelMet-kirjastoissa ei ole Heiskaset-sukukirjaa, mutta Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa on. Kirjasto on kaikille avoin ja sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.genealogia.fi/kirjasto.html.
HelMet-kirjastoista löytyy teos Heiskasten sukuseura ry 1960-2010, toimittanut Hannu Heiskanen, julkaistu 2010. Tämä teos on mahdollista tilata Tikkurilan kirjastoon.
Omakustanteisiin suhtaudutaan kriittisemmin kuin suurten kustantajien julkaisuihin. Kirjan tulisi olla yleisesti kiinnostava,esim. muistelmissa tulisi olla vaikka tämän alueen historiaa tms. Siitä tulisi löytyä uutta tietoa. Laatu on tietysti yksi kriteeri. Määrärahat ja hyllytila asettavat rajoituksensa: jokainen sentti hyllyssä maksaa.
Kajaanin tunnelivoimalasta löytyy muutama lehtiartikkeli Kainuun sanomista. Lisäksi teoksesta Virtanen, Sakari: Yhtiöstä yksiköksi löytyy muutaman sivun artikkeli aiheesta. Viiteluettelo artikkeleista ja kirja löytyvät pääkirjaston neuvonnasta, mikäli haluat tulla tutustumaan niihin. Sanomalehdet täytyy sitten hakea erikseen, kun tiedetään, mitä niistä tarvitaan. Kaikki lehdet löytävät meiltä varastosta.
Tunnelivoimalaa suunniteltiin 1990-luvun alussa ja ajotunnelin louhinta alkoi vuonna 1992. Varsinaisen voimalan rakentaminen alkoi vuonna 1994 ja valmistui vuonna 1995. Vesivoimalaitos tunnetaan myös nimellä Koivukoski III ja sen omistaa Kainuun Voima Oy.
Tämä Britt Lindeborgin säveltämän ja sanoittama kappale löytyy Brita Koivusen laulamana vuonna 1961 ilmestyneeltä vinyylilevyltä Aatu ja Iita. Brita Koivusen laulaa kappaleen myös Ylen Iskelmäkaruselli-videotallenteella (1999) Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://finna.fi
Ikävä kyllä nuottia siihen ei ole kirjastoissa.
Kielitoimiston sanakirja ja Nykysuomen sanakirja eivät tunne sanaa halsti.
Suomen murteissa halsti-sanalla on useampikin merkitys. Joillakin alueilla halsti eli falski voi tarkoittaa hiipuneiden hiilien päälle muodostunutta valkeaa höytyä. Toisaalla taas halsti eli halssi merkitsee (ulko)rakennuksiin, rakennelmiin ja esineisiin liittyviä onkalomaisia, loukkomaisia, kuurnamaisia tai putkimaisia tiloja, rakennelmia tai onkalomaisia, kuoppamaisia luonnonmuodostumia ja maastonkohtia. Joillakin paikkakunnilla (esim. Metsäpirtti, Rautu) sanaa halssi on käytetty tuntemassasi merkityksessä repeämä, halkeama, halkio, haava. Sitä on joillakin alueilla käytetty myös puhuttaessa jostakin huonolaatuisesta, hajoavasta, piloille...
Pääsette Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin internetin kautta osoitteessa http://www.turku.fi/kirja . Sieltä klikataan esiin aineistorekisteri. Kokoelmiimme kuuluvat jumppavideot saatte esiin asiasanoilla kuntoliikunta tai voimistelu sekä yhdistämällä jompaan kumpaan aineistolaji videot. Kuten huomaatte, niitä on monenlaisia ja monilla eri osastoilla.
Esimerkkejä jumppavideoista Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa:
Lihasmuokkaus / suunnittelu: Annu Ridanpää-Taittonen (1998)
Mix boxing (2000)
Bodyjumppa: Selkä&rinta (1999)
Bodyjumppa: Kädet&olkapäät (1999)
Bodyjumppa: Jalat (1999)
Sambic : kuntoliikuntaa ja brasilialaisia tansseja (1998)
Paikallisia tapahtumia ja uutisia löydät mikrofilmatuista Keskipohjanmaa- ja Kokkola-lehdistä. Ajan mikrofilmien katsomiseen voit varata Kokkolan kaupunginkirjaston neuvonnasta.
Suomen ja ulkomaiden tapahtumia löydät mm. seuraavista teoksista:
Mitä-missä-milloin 1954,
Suomi 75 : itsenäisen Suomen historia : 3,
Suomen kansallisfilmografia : 5 : 1953-1956 : vuosien 1953-1956 suomalaiset kokoillan elokuvat,
Vuosisatamme kronikka,
Kronikka 1900-1999 : Suomen ja maailman tapahtumat,
Muutosten vuosisata : 10 : tapahtumat ja
Muutosten vuosisata : 6 : 1946-1960.
Mikkelin maakunta-arkistossa http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/ on mikrofilmattuna Inkerin suomalaisten seurakuntien kirkonkirjoja vuosilta 1728 -1943. Kansallisarkiston tietopalvelun mukaan myös Kansallisarkistossa on mikrofilmejä Inkerin seurakunnista. Molemmista arkistoista voi kaukolainata mikrofilmejä. Sivuilla http://www.inkeri.com/sukututkimus on myös tietoa Siestarjoen kirkonkirjoista.
Internetjulkaisuja koskeva peukalosääntö on, että 70 vuotta tekijän kuolemasta hänen tuotantoansa voi käyttää. Leino kuoli 1926, joten hänen tuotantoansa voinee käyttää, mutta Koskenniemi kuoli vuonna 1962, joten hänen tuotantonsa käyttäminen on luvanvaraista.
Yksityiskohtaisempaa tietoa ja mahdollisuuden esittää kysymyksiä tekijänoikeudesta tarjoavat:
-Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry
http://www.antipiracy.fi
-Opetusministeriö
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
-Tekijänoikeusjärjestöt
http://www.kopiosto.fi
-Tekijänoikeusneuvosto
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/?lang=fi
Tarkoittanet Klose & Luckeschin kappaletta Hear My Song, Violetta, jonka ovat tulkinneet ainakin Josef Locke, Frank Sinatra, Ray Adams ja Glenn Miller yhtyeineen. Laulun lyriikat ovat lainauksia La Traviata -oopperasta.
Ray Adamsin versiota laulusta en löytänyt Helmet-haulla, mutta sen sijaan Glenn Millerin ja Ray Eberlen tulkinta kappaleesta löytyy Millerin vastikään ilmestyneeltä kokoelmalta The Solid Gold Collection (2007).
CD:n saatavuuden voit tarkistaa Helmetistä:
http://www.helmet.fi
Emme löytäneet Digital Editions –lukuohjelmasta tapaa, jolla muistiinpanot voisi tulostaa. Tulostuspainike on aktiivinen sen mukaan, onko tulostus ylipäätään sallittua. Kun tulostimme sivun, johon olimme tehneet muistiinpanoja, muistiinpanot eivät tulostuneet.
Muistiinpanot säilyvät laina-ajan, mutta häviävät kun laina palautetaan tai palautuu. Toisin sanoen seuraavat lainaajat eivät näe kommenttejasi ja alleviivauksiasi.
Loviisa-nimen on tänä vuonna saanut kaikkiaan 55 henkilöä. Kaikkiaan Suomessa on Loviisa-nimisiä vuodesta 1899 5508, joista 1 mies. Osa näistä ei tietenkään enää elä.
Tarkat vuosittaiset tiedot löytyvät Väestörekisterikeskuksen sivuilta osoitteesta:
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Hei,
juontajan työstä on ilmestynyt v. 2009 Marjo Kaivolan teos Tahdon juontajaksi: unelma-ammattiin ilman missikisoja.
Hyödyllisiä kirjoja yleisemmin voisivat olla useat puheviestinnän ja esiintymis- ja ilmaisutaidon kirjat, joita löydät kirjastosta luokasta 77.2. Tässä muutamia esimerkkejä:
Kihlström: Karismakoodi. 2007
Karhu: Viesti vakuuttavasti. 1997
Kylänpää ym. Esitystaito. 1995
Nieminen: Esiinny eduksesi. 2009
Nilsson: Tehokas esiintymistekniikka. 1998
Stuart: Viesti tehokkaasti, esiinny vakuuttavasti. 2001
Tammivuori: Nauti esiintymisestä. 2000
Aulanko: Rohkeasti puhumaan. 1999
Näiden teosten saatavuuden voit tarkistaa Seinäjoen kaupunginkirjaston Seitti-verkkopalvelusta https://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2
HelMet-verkkosivustolla on kirjallisuuteen liittyviä tietokantoja, joista muun muassa Contemporary authors sisältää tietoja 120000 yhdysvaltalaisesta ja kansainvälisestä kirjailijasta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet/Tietokannat/Kirjallisuus(812) Suomalaisia kirjailijoita voi etsiä SKS:n kirjailijatietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/matr/haku.php
Mike Horwoodista ei löydy tietoja kummastakaan tietokannasta. Hän on englantilainen opettaja, joka muutti Suomeen vuonna 1985. Hän opettaa englantia muun muassa Tampereen yliopistossa ja Työväenopistossa. Tässä muutama Internetistä löytämäni linkki Horwoodista:
Tamperelainen 24.6.2011 http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/59896-mikelle-maistuu-hirvenliha
KMP-Engineerin OY:n uutistiedote...
Lennart Meren vuonna 1970 valmistunut dokumenttielokuva "Vesilinnun kansa" (Veelinnurahvas) on lainattavissa joistakin Suomen yleisistä kirjastoista videokasettina. Voitte tilata kasetin kaukolainana omaan lähikirjastoonne.
DVD-muotoisena "Vesilinnun kansa" sisältyy pakettiin "Lennart Meri. Soome-ugri rahvaste filmientsüklopeedia", jossa on myös muita Lennart Meren ohjaamia dokumentteja. Kyseistä DVD:tä ei kuitenkaan ole lainattavissa Suomen kirjastoista, mutta se on tilattavissa nettikaupasta.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Saarinen” perustuu sanaan ”saari”, joka on ollut talon tai torpan nimi. Pääte ”-nen” on saatettu lisätä, jotta sanasta tulisi sukunimimäisempi. Nimeä on annettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tilattomalle väestölle, joten aina sukunimen taustalla ei ole suoraan vanha asutuspaikan nimi.
