Kysymykseenne ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan eri lämpöisten vesien jäätymisnopeus riippuu paljolti olosuhteista.
Sakari Mäkelän ja Timo Suvannon kirjassa "Onko pisara pyöreä?" kirjoitetaan lämpimän ja kuuman veden jäätymisestä tähän tapaan: "Arktisten kansojen keskuudessa kulkee perimätietona väite, jonka mukaan ulos pakkaseen viety lämmin vesi jäätyy kylmää nopeammin. Tuntuu mahdottomalta, mutta voisiko väitteessä olla perää?
Veden jäätymisen tarvittava aika riippuu kahdesta seikasta: veden määrästä ja lämpötilasta. Veden lämpötila laskee kolmesta eri syystä: lämpöä säteilee ympäristöön, johtuu astian kautta maahan tai muuhun alustaan, hieman ilmaankin, sekä sitoutuu haihtuvaan vesihöyryyn. Näiden kolmen energian siirtymistavan...
Koston terälehdet on Dollanganger-sarjan toinen osa, ilmestynyt suomeksi 1987. Ensimmäinen osa Pimeyden kukat (1986), seuraavat: Verenpunaiset okaat (1988) ja Menneisyyden siemenet (1989).
Virginia Andrewsilta on suomeksi ilmestynyt kirjoja nimillä Virginia Andrews sekä V. C. Andrews.
Nimellä Virginia Andrews ovat ilmestyneet kirjat:
Pimeyden kukat (1986), Koston terälehdet (1987), Menneisyyden siemenet (1988), Verenpunaiset okaat (1988), Katkerat jäähyväiset (1990), Kielletty rakkaus (1991), Intohimon kosketus (1992), Paratiisin portit (1992), Valheiden verkko (1992), Hämärän lapsi (1994), Keskiyön kuiskeet (1995), Pimeyden vangit (1995).
Nimellä V. C. Andrews:
Villiruusu (1996), Käärmeitä ruusutarhassa (1997), Ruusun hohde (1998),...
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston kirjan voi palauttaa mihin tahansa HelMet-kirjastojen toimipisteeseen. Valitettavasti pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseviin kirjastoihin HelMet-kirjastojen kirjoja ei voi palauttaa tai ainakin niistä joutuu maksamaan kalliin kuljetusmaksun, mikäli kirjasto edes sellaista palvelua tarjoaa.
Lomalta kirjat voi palauttaa HelMet-kirjastoihin lähettämällä ne postitse. Perille saapuminen on luonnollisesti silloin omalla vastuullasi. Helsingin kaupunginkirjaston postiosoite löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Jos eräpäivä uhkaa mennä umpeen loman aikana, lainoja voi uusia, jos niissä ei ole varauksia tai niitä ei ole uusittu vielä...
Suurin osa infektioista tarttuu ihmisten välisissä kontakteissa. Riski altistua mikrobitartunnalle välillisesti on merkittävästi pienempi kuin saada tartunta suoraan tautia sairastavalta ihmiseltä. Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori Pentti Huovisen mukaan lähes kaikki mikrobit menettävät tehoaan jouduttuaan "kuivalle maalle". Virukset selviävät elossa esimerkiksi rahoissa, kaiteissa tai kirjaston kirjoissa muutamasta tunnista pariin päivään.
Mikrobiologian yleislääkäri Risto Vuennon mukaan tautien leviämisestä lainakirjojen välityksellä ei ole tieteellistä näyttöä. Influenssa-aikaan ei tarvitse varoa lainaamista eikä kirjoja tarvitse jättää palauttamatta, jos kotona on ripulia tai flunssaa.
Sairaudet eivät leviä kirjojen...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Väinö Linnan ”Tuntematon sotilas” on käännetty 24 kielelle. Käännöskielet ovat:
Englanti (The Unkown Soldier, 1975)
Espanja (Soldados desconocidos, 1957)
Heprea (Hayyalim almonim, 1984)
Hollanti (De onbekende soldaat, 1960)
Islanti (Óthekkti hermadurinn, 1971)
Italia (Croci in Carelia, 1956)
Kiina (Putong shibing, 1997)
Kreikka (O agnostos stratites ena antipolemikó muthistorema, 1995)
Kroatia (Neznani vojnici, 1959)
Latvia (Nezinamajam kareivim, 1956 ja Nezināmais kareivis, 2010)
Mari (2006 Palydyme saltak, 2006 ja Pälȳdȳmȳ saltak, 2008)
Norja (Ukjent soldat, 1986 )
Portugali (1968 Soldados desconhecidos, 1968 )
Puola (Żołnierz nieznany, 1986 )
Ranska (Soldats...
Kaisa Häkkisen koostaman Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana kuulas tarkoittaa kirkasta, selkeää, läpikuultavaa yms. Sillä ei ole vastineita sukukielissä. Kuulas on ilmeisesti johdos ikivanhasta taivaankappaleesta kuu, ja sillä on vanhastaan luonnehdittu kuun himmeää hohdetta. Kuulaan rinnakkaisjohdoksena esiintyy kuulakka. Suomen kielessä kuulas on tullut käyttöön 1800-luvulla; se on mainittu jo ainakin G.E.Eurénin sanakirjassa vuonna 1860. Rinnakkaisjohdokset kuulia ja kuulakka on mainittu jo Kristfrid Gananderin sanakirjassa vuonna 1786. MOT Kielitoimiston sanakirjan mukaan merkityksiä ovat kuultava, kirkas, selkeä, sees.
Suomen Kuvalehden numerossa 47 / 2006 sana kuulas valittiin suomen kielen kolmanneksi kauneimmaksi...
Urheilulajien suosiota voi mitata monin erin tavoin, ja valitut kriteerit voivat vaikuttaa hyvinkin paljon lopputulokseen, eli tästäkään asiasta ei ole esitettävissä yhtä ehdotonta totuutta. Kävin läpi kirjavan joukon eri verkkosivuilta löytyviä lajeja suosituimmuusjärjestykseen asettavia listauksia. Näistä vakuuttavimmat olivat ehkä Total Sportek -sivuston kolmetoista erilaista tekijää huomioiva vertailu (https://www.totalsportek.com/most-popular-sports/) ja Biggest Global Sports -sivuston tilastolliseen dataan perustuva analyysi (http://www.biggestglobalsports.com/worlds-biggest-sports/4580873435). Jääkiekko sijoittuu Total Sportekin listauksessa sijalle 9, BGS tarjoaa sille paria pykälää alhaisempaa 11. sijaa....
Fraktuurakirjaimissa on tosiaan kaksi erikorkuista pikku-s-kirjaista. Jukka K. Korpela on kirjoittanut kirjaimista laajan tutkielman ja käsitellyt siinä myös fraktuuran kahta ässää. Tutkielma on luettavissa kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirjaimet/tarinoita.pdf
Tutkielman mukaan kumpikin s-kirjain lausuttiin samoin, eli tavallisena yksittäis-s-kirjaimena. Pitkä ässä oli alkuaan lyhyttä tavallisempi muoto. Lyhyttä käytettiin vain sanan lopussa. Kahden ässän yhdistelmässä ensimmäinen s oli pitkä ja toinen lyhyt. Myöhemmin lyhyen-s-kirjaimen käyttö laajeni ja lopulta antiikvakirjaintyyppi syrjäytti pitkän s-muodon kokonaan.
Korpelan mukaan kyse oli samanlaisesta ilmiöstä kuin kreikkalaisessa...
Anniina on suomalainen muunnos venäläisestä nimestä Annina, joka Venäjällä tunnetaan Annan hellittelymuotona. Toisen tulkinnan mukaan se on Annasta ja Ninasta muodostettu yhdysnimi. Suomessa nimi yleistyi 1900-luvun puolivälissä. Almanakassa se on ollut vuodesta 1995.
Henriikka ja sen rinnakkaismuodot Henriika ja Henrike ovat suomalaistettuja muotoja ruotsalaisperäisestä nimestä Henrika. Henrika ja sen miespuolinen vastine Henrik ovat lähtöisin saksalaisesta nimestä Heinrich, jonka osat merkitsevät "kotia" ja "mahtavaa" (saksalaisella kielialueella sen naispuolinen vastine on Henrike, josta tunnetaan myös lyhentymä Heike). Suomessa Henriikan muunnoksia ja lyhentymiä ovat esimerkiksi Henna, Henni, Hinni, Henriina, Hinriika ja Hintriikka....
Alla kirjailijoiden teokset ja ilmestymisvuodet sekä mahdollinen linkki, jossa enemmän tietoa kirjailijasta ja hänen teoksistaan:
Elsa Anttila -salanimellä (oik. Jorma Kurvinen):
Minäkö pappilan hätävara, 1980 - Pankkineiti ja paremmat ihmiset, 1981 - Anopinkesyttäjät, 1982 - Opettajako muka herrasväkeä, 1982 - Meikätyttö ei niiaa, 1983 - Olenko muka vaaraton nainen, 1984 - Hoituri ei haukottele, 1985 - Mitäs maineesta neiti emäntä, 1986 - Huijarin tuntee jo tuoksusta, 1987 - Muovirahamiehiä ja perijättäriä, 1988 - Karjalanneito kimpaantuu, 1989 - Karjalanneito kapinoi, 1990 - Täällä Rodos, 1991 - Loma Espanjassa, 1992 - Kai miehestä eroon pääsee, 1993 - Kanaria kutsuu, 1994 - Suvituulia Euroopasta, 1995 - Kolmas kassa vasemmalta, 1996 -...
Saarenmaan valssin sanat viroksi löytyvät täältä
http://www.helsinki.fi/~jnuotio/mids/saaremaa.html
Nuotti löytyy esimerkiksi Suuri toivelaulukirja 1:stä. Kirjan sijaintitiedot saat esille täältä
http://www.helmet.fi/
Voit hakea nuotteja myös kirjoittamalla hakuruutuun sanat saarenmaan valssi nuotti, jolloin saat paljon erilaisia vaihtoehtoja.
Kirjakustantaja Alfamerin valikoimasta löytyy traktorikirjoja mm. kirja International Harvester (Farmall) http://www.alfamer.fi/international-harvester-farmall-p-14965.html
Classictractors Online Shopista löytyy teokset International 434 Operators Manual ja International 434 Service Manual
http://www.classictractors.co.uk/shop/asp/product.asp?P_ID=1243&strPage…
Kirjastoista Suomesta löytyy muutama kirja International traktoreista http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Inarinjärvi (Enare sjö) löytyy ruotsiksi ainakin Maamme kirjasta (Boken om vårt land). Maamme kirjasta ja oletettavasti myös kyseisestä runosta on olemassa useita erilaisia käännöksiä. Teoksen ensimmäinen suomentaja (v. 1876) oli Johan Bäckvall, avustajina mm. Elias Lönnrot, August Ahlqvist ja Kaarlo Slöör. V. 1878 suomennoksen tarkisti Paavo Cajander, joka korjasi teoksen 7. painoksen tekstin myöhemmin (v. 1886) kokonaan uudelleen. Seuraava huomattavampi uudistus teoksen sisältöön tehtiin v. 1915, jolloin Otto Manninen korjasi teoksen 21. painoksen tekstin. Teosta uudistettiin myös myöhemmin useaan otteeseen, mikä johti lopulta siihen, että lukijan on vaikea erottaa Topeliuksen kirjoittamaa ja Topeliuksen kirjoittamaksi väitettyä tekstiä...
Sävellyksen tekijänoikeudet eivät enää ole voimassa, kun säveltäjän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, sen sijaan suomenkielisten sanoitusten osalta tekijänoikeudet ovat voimassa.
Wikipediassa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Oodi_ilolle) on nähtävästi Kirsi Kunnaksen suomenkielinen sanoitus.
Suuren toivelaulukirjan osassa 4 on Kerttu Juvan tekemä kahden säkseistön suomennos, joka alkaa sanoin Ilo, lahja Jumalalta, tytär autuaitten maan.
Nuottikirjassa 113 kitaralaulua on erilaiset sanat, jotka alkavat Riemu sulo taivahasta, tytär, oi, Elysion. Laulusta on siinä kirjasssa suomeksi ja saksaksi kaksi säkeistöä, mutta suomentajan nimeä ei ole mainittu. Se saattaisi olla Wikipedian sivulla mainittu Toivo Lyy.
Kaikkien säkeistöjen suomennosta...
Malla on kutsumamuoto useista eri nimistä kuten Amaliasta, Magdaleenasta, Malviinasta ja Matildasta. Joku Lapin kävijä on voinut nimetä tyttärensä Mallaksi Kilpisjärvellä sijaitsevien Malla-tunturien mukaan. Tällöin nimi kuuluu samaan sarjaan kuin esim. Saana.
Lähde: Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
Sintolaisuudesta sekä siihen liittyvistä juhlista ja juhlaperinteestä löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista:
Idän uskonnot, Gummerus 1997
Jordan, Michael: Itämaista viisautta, Otava 2000
Theo: lukion uskonto osa 4: pyhät perinteet, Otava 2003
Vesterinen, Ilmari: Japanin kansankulttuuri, Gaudeamus 1982 sekä
Japanin kulttuuri, Otava 1994.
Mainittuja teoksia löytyy kirjastojen kokoelmista.
Internetistä löytyy asiaa koskevaa tietoa mm. http://www.uskontojenmaailma.fi/maailman-uskontoja/shintolaisuus ja http://www.suomi-japani.net/?p=1320
Selma Lagerlöf tunnetaan parhaiten lastenkirjastaan Peukaloisen retket villihanhien seurassa (1906-1907). Vuoden 1989 suomalainen käännös samaisesta kirjasta on nimeltään Nils Holgerssonin ihmeellinen matka.
Romaaneista tunnetuin on Jerusalem (1901-1902), mutta myös esikoisromaani Gösta Berlingin taru (1891) on kuuluisa.
Toki Selma Lagerlöfin muutkin teokset ovat erinomaisia, mutta nämä lienevät ne tunnetuimmat teokset.
Seuraavilta sivuilta löytyvät maakuntien nimikkokasvit, -kivet ja –eläimet.
Nimikkolajit maakunnittain:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;102942;486;2185;2043
Suomen maakuntakukat:
http://arkisto.sll.fi/tiedotus/harr/Maakuntakukat.html
Suomen maakuntakalat
http://arkisto.sll.fi/tiedotus/harr/KalatKielet.html
Kuntien nimikkolajit:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;102942;486;2185;2001
Oulun Numismaattinen Kerho r.y.:n varsin mallikkailta www-sivuilta löytyy tieto, että käyttämättömän vuoden 1963 Å-sarjanumeroisen markan setelin arvo olisi noin 1 - 1,50 euroa.
Tieto löytyi mainitun sivuston Usein kysytyt kysymykset (FAQ) -sivulta.
http://www.oulunnumismaatikot.fi/faq2.htm#arvomarkka
Perraultin sadun alkuperäisessä versiossa (Cendrillon ou la petite pantoufle de verre) ei kerrota Tuhkimon ristimänimeä. Ranskankielisessä tekstissä viitatataan vain "häneen" (ransk. "elle").
