Espoon kaupungin nettisivuilta (palvelut nuorille) löytyi linkki nuorten Pulmakulmaan. Siellä on omana osionaan työ. Toivottavasti saat tätä kautta vinkkejä työnhakuun.
http://www.nuoret.info/Keskustelut/Aiheet.aspx?ID=59
Kirjasta Simojoki,Aukusti: Arvi A. Karisto osakeyhtiö 1900-1950 löytyy tieto "I palkinnon sai kirjailija Alli Valli teoksestaan Toukokuusta toukokuuhun, II palkinnon kirjailija Martta Haatanen teoksestaan Taivas tummuu, ja III palkinnon kirjailija Urho Karhumäki teoksestaan Viulu ja posetiivi ...Palkittujen lisäksi lunastettiin seuraavat romaanit: Jussi Kuokkosen Kestävät kahleet, Kalervo Reposen Viimeinen valssi ja Annikki Turusen Vain kotirouva."
Martin Enckellistä löytyy tietoa kirjasta Finlands svenska litteraturhistoria II (2000). Teoksesta Kali löytyy tietoa mm. seuraavista artikkeleista:
Kali (Demari 1998-02-18, Kirja-arv)
Kali (Hbl 1998-02-01, Kirja-arv.)
Kali (Satakunnan kansa 1998-01-29, Kirja-arv.)
Kali-Intian kauhea jumalatar (Hesari 21.12.97)
Runoja Kalille (Turun Sanomat 16.12.97)
Puula on tosiaan järvi Etelä-Savossa. Sitä kutsutaan toisinaan myös Puulavedeksi. Etunimenä se on alle 20 ihmisellä, niin naisilla kuin miehilläkin, ja sukunimenä alle 19 ihmisellä. Lähde: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Sanan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. On esitetty, että sana olisi johdos sanasta puuleva, jonka merkitys Etelä-Savon murteessa on "leveä, mahtava". Se liittyisi järven suureen kokoon tai siihen, että järven keskiosassa on laaja saariston ja selkien alue. (Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007)
Runo on nimeltään "Elämän kouluun" ja sen on kirjoittanut Alpo Noponen (1862-1927). Runo alkaa: "Nyt kevät on. Nyt luonto herää. Povensa auliin avaa maa, salolla kielo tekee terää". Runo, jossa on kuusi säkeistöä, sisältyy seuraaviin kirjoihin:
Suomen kirja [1] : lukukirja ylemmän kansakoulun kolmatta ja neljättä lukuvuotta varten / toimittaneet Mikael Soininen ... [ja muita] (tästä kirjasta on olemassa useita painoksia, mutta ainakin vuonna 1925 julkaistussa painoksessa runo on sivuilla 155-156)
Valistuksen isänmaallinen lukukirja : ylemmän kansakoulun kolmatta ja neljättä lukuvuotta varten / toimittivat Konr. Hildén ... [ja muita] (tästäkin kirjasta on olemassa useita painoksia, mutta ainakin vuonna 1910 julkaistussa painoksessa runo...
Pääkaupunkiseudun ainieiston tilannetta kannattaa katsella osoitteessa w.libplussa.fi, siellä tarkennetussa haussa löytyy asiasanoilla intia ja naiset 10 julkaisua. Pääkaupunkiseudulla voi kysellä mm. kirjoja: Huyler: Painted Prayers + Spivak, Gayatri Chakravorty: Maailmasta kolmanteen, 1996 + Papukaijakirja--lemmentarinoita muinaisesta Intiasta Mookerjee, Ajit
NIMEKE/TITEL: + Kali--The feminine force. Video Intialaiset kaksoset kertoo kasvatuskulttuurista .Tieteellisistä kirjastoista löytyy aineistoa , joka käsittelee Intian naisten tapakulttuuria, mm. Fruzzetti: The gift of a virgin, 1992 + The Sari, styles, patterns, 1992 jne...Henna-aiheesta ei löytynyt kirjoja, mikä saattaa johtua osittain siitä, että tidekirjastojen...
Kyseessä on varmaan Hilkka Ahteen muistelmateos Inhimilliset tekijät (2001). Kirjan saatavuus Turun kaupunginkirjastossa selviää verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1 esim. kirjan nimeen mukaan haettuna.
Voit esimerkiksi käyttää Porin kaupunginkirjaston tekemää Roma -tietokantaa, josta voi etsiä kaunokirjallisuutta tietystä aiheesta. ROMAAa ei ole päivitetty vuoden 1995 jälkeen joten sen uudempia teoksia ei tietokannasta löydy, mutta esimerkiksi hakusanoilla amerikansuomal* ja siirtol* löytyy 75 viitettä, joista voit selailla mieleistä kirjallisuutta. Roman löydät osoitteesta
http://www.pori.fi/kirjasto/roma/
Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokantaa pääset selailemaan osoitteesta
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/
Haussa voit käyttää VESAn asiasanoja(asianasto verkossa, sanat voit tarkistaa osoitteessa
http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
esim. amerikansuomalaiset ja siirtolaiset.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mm....
Outikirjastojen tietokannasta saat hyvin tietoa Haanpäästä kertovista kirjoista, ja niitä on täällä Oulunsalon kirjastossa paikallakin. (Oletan, että olet Oulunsalosta) Hyviä lähdeteoksia ovat Kansallisgalleria: suuret suomalaiset osa 3, Vesa Karosen Haanpään elämä ja Lasse Koskelan Suomalaisia kirjailijoita : Jöns Buddesta Hannu Ahoon. Lisää viitteitä saat kirjoittamalla hakukentän asiasana-kohtaan; Haanpää, Pentti. Tietokantaan pääset tästä:
http://outikirjastot.fi/Outi?formid=form2&sesid=1143629901
Piippolan, Haanpään kotikunnan, sivuilla on Vesa Karosen aika perusteellinen Haanpää-tietopaketti:
http://www.piippola.fi/esittely/haanpaa.htm
Valitettavasti näistä tanskalaisista nuorten salapoliisisarjojen kirjoittajista ei löydy tietoja suomeksi. He ovat yhdessä kirjoittaneet 12-osaisen Jan-sarjan, joka suomennettin 1970-luvulla sekä teokset Nelitoistavuotias salapoliisi, Käykää päälle, pojat ja Nuoret salapoliisit (nämä kolme kirjaa kertovat samoista henkilöistä ja tämä kolmiosainen sarja suomennettiin 1950-luvulla).
Internetistä löysin pari sivua, joilta saa kirjailijoiden synnyin- ja kuolinajat sekä luettelot heidän tuotannostaan, tanskankielisinä.
Osoitteet ovat http://www.bibliografi.dk/forfatter.asp?nr=48 (samalta sivulta löytyvät tiedot molemmista kirjailijoista) ja http://www.gravsted.dk/person.php?navn=knudmeister (täältä löytyy jopa kuva kirjailija Meisterista).
Väestörekisterikeskuksen laskelmien mukaan Rovaniemellä oli 31.12.2006 58 114 asukasta, joista 28 126 oli miehiä ja 29 988 naisia.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/files.nsf/files/138925E0A219925…
Katso myös:
http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14962
Eero Kiviniemen kirjassa Suomalaisten etunimet vuodelta 2006 on kerrottu Suomessa annettujen nimien määrät. Emilia-nimeä on 1900-luvulla annettu 40310 kpl, niistä 11 % on ollut ensimmäisenä nimenä.
Kysymänne säe kuuluu Paavo Cajanderin suomentamana näin: "Vaikk' uhkaa meri, se tok' on laupias". (Myrsky, 5. näytös, 1. kohtaus)
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi mukaan Yrjö Jylhän lukuisiin Shakespeare-suomennoksiin ei kuulu Myrskyä.
Turun kaupunginkirjastolla ei ole käyttöoikeutta ScienceDirect:iin. Sitä vastoin sekä Åbo Akademin että Turun yliopiston kirjastoilla näyttää olevan nämä oikeudet, ja käyttäjätunnukset selviävät kyseisten kirjastojen kautta. Myös Turun ammattikorkeakoulun kirjaston e-aineistoihin lukeutuu Elsevier Science Direct (ScienceDirect Freedom Collection). E-aineistojen käyttöoikeuksista ja käytöstä saa lisätietoa Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta.
Kirjastojen määrää on vaikea sanoa täsmällisesti. Suomen kirjastoverkosto koostuu yleisistä eli kunnallisista kirjastoista, yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja erikoiskirjastoista (tieteelliset kirjastot) sekä kouluissa ja oppilaitoksissa olevista oppilaitoskirjastoista. Lisäksi on yrityskirjastoja. Kansalliskirjasto tarjoaa sekä paikallista kirjastopalvelua että kansallisia kirjastoverkkopalveluja.
Suomessa on 336 kuntaa ja lähes yhtä monta kunnallista kirjastoa. Luku ei sisällä sivukirjastoja, kirjastoautoja eikä sairaalakirjastoja.
Yliopistokirjastoja on n. 20. Kuitenkin esim. Aalto-yliopiston kirjasto koostuu kolmesta eri kirjastosta, samoin esim. Tampereen yliopiston kirjasto. Itä-Suomen yliopiston kirjastoon kuuluu sekä Joensuussa...
Mikkelissä ei toistaiseksi ole suunnitteilla samanlaista palvelua. Sähköisiä lehtiä voi meidän kirjstoissamme lukea seuraavilla tavoilla:
- kirjastoissa on työasemilla käytettävissä kansainvälinen Pressdisplay-portaali
- myös suomalaiseen sanomalehtipalveluun ePress voi tutustua.
- verkosta löytyy lisäksi onlinenewspapers.com
Lisätietoa näistä ja linkit löytyvät esim. Mikkelin kirjaston kotisivuilta kohdasta sanomalehdet
Englanninkielisen Wikipedian mukaan Vestmannaeyjar-saaret ovat saaneet nimensä irlantilaisista orjista, jotka muinaiset skandinaavit (pohjanmiehet eli viikingit) olivat siepanneet orjiksi. Muinaisnorjan sanaa vestmen tai westmen ruvettiin käyttämään irlantilaisista ja se säilyi islannin kielessä, vaikka Irlanti on idempänä kuin Islanti.
Pirjo Mikkosen Kielikello -lehdessä julkaistussa verkkoartikkelissa Mitä ruotusotamiesrullat kertovat nimistöntutkijalle : Suomen ruotusotamiesten lisänimistä sukunimi Westman mainitaan Ruotsin vallan aikana annettuna ruotsinkielisenä sotilasnimenä, ja se olisi jäänyt käyttöön sukunimenä. Man -loppuiset nimet ovat Ruotsissa olleet porvarissäätyyn kuuluvien (kauppiaiden ja käsityöläisten) sukunimiä.
Ruotsin...
Vaalilaissa 2.10.1998/714 todetaan seuraavaa
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714
Vaalimenettelyn uudelleen aloittaminen
143 § Presidenttiehdokkaan tai presidentiksi valitun pysyvä estyneisyys tai kuolema
Presidentin valitsemiseen on ryhdyttävä uudelleen niin pian kuin mahdollista, jos:
1) säädetyssä järjestyksessä asetettu ehdokas tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen ensimmäisen vaalin vaalitoimituksen päättymistä;
2) toisessa vaalissa oleva ehdokas tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen toisen vaalin vaalitoimituksen päättymistä; taikka
3) presidentiksi valittu tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen kuin hän on ryhtynyt toimeensa.
...
Ilmeisesti Singerin malli on tuo 15K-88. singersewinginfo.co.uk-sivuilta löytyy tietoa Singerin vanhoista ompelukoneista, mm. eri malleista. Alla olevalta sivulta löytyvät Model 15 -mallit, ja myös omasi. Se on ilmeisestikin 1930-luvulta:
https://www.singersewinginfo.co.uk/15/
https://www.singersewinginfo.co.uk/gallery_machines/
Vanhojen ompelukoneiden keräilijöille (International Sewing Machine Collectors' Society) on myös oma sivustonsa:
http://ismacs.net/index.html
Vanhoja ompelukoneita myydään netissä jonkin verran. Kannattaa tutkia hintapyyntöä sitä kautta.
