Laila Hietamiehen Kallis kotimaa -romaanin lyhyen kuvauksen voi lukea esimerkiksi Suomalaisen kirjakaupaun verkkosivuilta osoittesta http://www.suomalainen.com/sk ja kirjoittamalla hakuruutuun Laila Hietamies. Tällöin saa näkyviin hänen teosluettelonsa, josta myös kyseinen kirja löytyy.
Yleisesti kirjailijoita - ja teoksia voi hakea monista internet-lähteistä. Linkkikirjastoon ja Makupaloihin, jotka ovat yleishakemistoja, on koottu myös kirjallisuusaiheisia sivustoja. Linkit näihin hakemistoihin löytyvät muun muassa Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta http://www.lib.hel.fi kohdasta Tiedonhaku. Samalta sivulta kohdasta Kirjaston erikoissivustot löytyy myös linkki Helsingin kaupunginkirjaston laatimaan Sanojen aikaan, joka esittelee...
Jos kirjastosta lainaamanne kirja hukkuu tai vaurioituu lainakelvottomaksi voi teoksen korvata joko tuomalla samanlaisen kappaleen tilalle tai maksamalla kirjaston määräämän korvaussumman, joka on aineistorekisteriin merkitty hankintasumma (kuitenkin vähintään 17 euroa aikuisten aineistosta).
Valitettavasti en oikein pysty löytämään mitään kirjallisuutta mainitusta kurssista, asia saattaisi vaatia arkistotutkimuksia, oikea osoite olisi silloin Sota-arkisto http://www.sota-arkisto.fi/. Aiheesta, sota-ajan propaganda-, valistus- ja tiedotustoiminnasta, on julkaistu melko paljon erilaista kirjallisuutta (muistelmia, tutkimusta, päiväkirjoja). Tässä luetteloa: /// Esko Salminen: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944 – 1976///, ///Touko K. Perko: TK-miehet jatkosodassa, Päämajan kotirintaman propaganda. – 1974.///, ///Kustaa Vilkuna: Sanan valvontaa, sensuuri 1939-1944. – 1962///, ///Kalle Lehmus: Kolme kriisiä. – 1971///, ///Ilmari Turja: Herrojen kanssa marjassa. – 1973///, ///Ilmari Turja: Ei kukaa oo mikää, sanoo Rannanjärvi...
Vastaukset kysymyksiinne saatte nettisivulta http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/apokr/apokr_etusivu.html ja sen kautta luettavissa olevien pdf-tiedostojen esipuheista.
Kirjallisuudesta suositeltava on 'Raamattu ja sen kulttuurihistoria', osa 6. Luterilaisissa kirkoissa on aina arvostettu Vanhan testamentin apokryfikirjoja, vaikka toisaalta niitä ei ole pidetty varsinaisten ns. kanonisten kirjojen arvoisina. 1800-luvulla ruvettiin Suomessa levittämään halpoja Raamattuja Britannian ja ulkomaiden raamattuseuran taloudellisella tuella. Raamatut haluttiin pienikokoisemmiksi ja toisaalta ko. seura ei periaattellisesta syistä halunnut painattaa apokryfikirjoja.
Tästä syystä apokryfittömät Raamatut vakiintuivat maassamme. Kun Suomessa valmisteltiin...
Kaunokirjallisuutta, jossa jollakin tavalla käsitellään AIDSia, näyttää olevan varsin paljon. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä sitä voi hakea esimerkiksi valitsemalla Sanahaku-hakutavan ja kirjoittamalla asiasanoiksi AIDS kaunokirjallisuus. Hakua voi halutessaan rajata kielen ja julkaisuvuoden mukaan. HelMet-tietokannasta löytyy em. hakusanoilla ja rajaamalla kieleksi suomen 9 viitettä, romaaneja sekä yksi äänikirja ja yksi sarjakuva. Ilman kielirajausta viitteitä on 41, siis kaunokirjallisuutta eri kielillä. Tarkemmat tiedot teoksista sekä niiden saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi
Tilastotietoja lainamääristä löytyy Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokannasta, osoite on
http://tilastot.kirjastot.fi/default.aspx?langId=fi
Tieteellisten kirjastojen osalta on vastaava tietokanta , http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/yhteistilasto/
Valitse KITT-tilastotietokanta
Sivulta löytyy linkkejä myös muiden maiden kirjastotilastoihin.
Ruotsin yleisten kirjastojen tietoja löytyy osoitteesta
http://www.kulturradet.se/templates/KR_Page.aspx?id=3211&epslanguage=SV
Suomessa kirjastojen käyttö ja lainaus on yleistä. Kuvaa muihin maihin nähden saa vertaamalla esim.lainoja asukasta kohden. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on ensimmäinen, tietoja löytyy esim. Nordic Statistical Yearbookista.
Unescon tilastoista, osoite...
Runon saksankielinen nimi on "Selige Sehnsucht" ja Goethe on kirjoittanut sen vuonna 1814. Runo on suomennettu nimellä "Autuas kaipuu" ja se löytyy kokoelmalta "Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi" (Artipictura, 2004). Runon on suomentanut Teivas Oksala.
Teos löytyy Kirkes-kirjastoista: http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=docis&previd=fullt&sesid…
Katrionan tarinaan on tulossa jatkoa. Kaaberbölin* suomalaisen kustantajan Otavan sivuilta käy ilmi, että sarjan kolmas osa Keskiyö ilmestyy tänä vuonna, mutta tarkkaa ilmestymisaikaa ei kerrottu.
http://www.otava.fi/kirjat/lasten_ja_nuorten/2009/fi_FI/keskiyo/
HelMet-verkkokirjastossa, http://www.helmet.fi , tanskalaisen kirjailijan nimi on muodossa Kaaberböl, Lene.
Hei!
Kirjailijan oikea nimi olikin Norma Bagain Toliopoulos ja hän on asunut jo kauan Chicagossa, hän on siellä naimisissa ja hänellä on lapsiakin. Elokuva Forbidden Lie kertoo 'Norma Khourista', elokuvasta löytyy tietoja netistä, sivulta http://en.wikipedia.org/wiki/Forbidden_Lie$
Norma Bagain Toliopouloksesta löytyy tietoja myös sivulta http://en.wikipedia.org/wiki/Norma_Khouri
Heti alkuun on huomautettva, että tällaisissa tilastoissa luvut ovat aina arvioita, ja eri instanssien arviot saattavat poiketa toisistaan suurestikin. Olen pyrkinyt etsimään lähteitä, joissa mainitut uhriluvut perustuvat mahdollisimman hyvin dokumentoituihin tietoihin.
Entisen Jugoslavian alueista Kroatia julistatutui itsenäiseksi v. 1941, mutta käytännössä sitä johti natsi-Saksasta käskynsä saanut nukkehallitus. Kroatiassa sijaitsi pahameineinen Jasenovacin keskitysleiri, jossa arvioidaan kuolleen jopa 100 000 ihmistä. Uhreista ainakin 20 000 oli alle 14-vuotiaita lapsia.
Nykyisen Serbian alueella oli kolme natsien keskitysleiriä. Banjicassa kuoli n. 4000 henkeä, Crveni Krstissä ammuttiin n. 10 000 henkeä ja Sajmišten leirillä...
Siviiliväestön evakuointi talvisodan aikana suoritettiin lääninhallitusten kehotuksesta hyökkäysuhan alaisilta alueilta. Huollosta vastasi ensi sijassa kansanhuoltoministeriö. Valtio maksoi vastaanottaville kunnille ja majoituksesta ja muonituksesta jälkikäteen korvauksia. Tarkempaa tietoa esimerkiksi Jatkosodan pikkujättiläinen, s. 766-769.
Jatkosodan asemasotavaiheessa ryhdyttiin jo valmistelemaan Karjalan evakuointisuunnitelmia. Puna-armeijan suurhyökkäyksen käynnistyttyä Karjalan kannaksella päämajan sotilashallinto antoi evakuointikäskyn 10.6.1944. Viimeinen luovutetun Karjalan evakuointi suoritettiin syyskuussa ja se koski 66 750 henkilöä. Myös muilta luovutetuilta alueilta kuten Porkkalasta siirrettiin väestöä. Tarkempaa...
On suomennettu. Se löytyy ainakin teoksesta Tolstoi, Leo, Valitut kertomukset, osa II (WSOY, 1998, myös aiempia painoksia ainakin vuodelta 1963) nimellä Ivan Iljitsin kuolema.
Laulun nimi on Complainte de la butte, ja se on suomennettu nimellä Laitakadulla. Ranskaksi kappaleen on ensimmäisenä levyttänyt Cora Vaucaire vuonna 1955. Suomeksi kappaleen ovat levyttäneet Vieno Kekkonen ja Rita Elmgren.
Vanhojen rahojen arvo riippuu täysin niiden kunnosta.
Vuoden 1865 5 pennin arvo kunnon mukaan:
5€ Raha on huomattavan kulunut, sen yksityiskohdat ovat epäselviä. (Suurin osa tämän vuoden liikkeellä olevista rahoista on tällaisia)
10€ Raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä. Yleisvaikutelma on vielä miellyttävä.
150€ Rahan korkeimmissa kohdissa on hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat ovat teräviä. Leimakiiltoa ei enää ole.
800€ Rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut.
1800€ Raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Hyvin harvinaista
Vuoden 1888 5 pennin arvo kunnon...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan ajakka-sanaa on käytetty Keski-Karjalassa merkitsemään
puupalikkaa t. metallitappia jonka avulla vasaralla iskien poistetaan esim. katkennut tappi porareiästä t. varrentynkä kirveensilmästä.
Sanaa on käytetty myös muualla Suomessa kuvainnollisesti tai sanonnoissa esimerkiksi jostakin nopeasti liikkuvasta tai ripeästä ihmisestä. Ajakka-sanalla on voitu kuvat myös jotakin huutavaa tai ääntä pitävää.
Lisää ajakka-sanasta ja sen levinneisyysalueista voit lukea täältä:
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_43c1e94225c3fdc9f8266210082a16ac&list_id=1&keyword=ajakka&word=ajakka
Sanojen yhteydessä on myös linkit karttoihin, joista näkee sanojen levinneisyyden.
Suomen murteiden...
Kysymyksessä on kaksi eri laulua: ”Peipon pesän” on säveltänyt Heikki Klemetti ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937), ”Peipposen pesän” on säveltänyt ja sanoittanut Usko Kemppi (1907-1994).”Peipon pesä” alkaa: ”Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän”. Vanhin julkaisu, josta löysin Immi Hellénin runon ”Peipon pesä”, on ”Nuorison eläinten ystävä” nro 8-9 vuodelta 1910. Immi Hellénin ”Lasten runokirjassa” runon yhteydessä on vuosiluku 1915. Tähän kirjaan Hellén kokosi runojaan lehdistä, koulukirjoista, kirjastaan ”Lasten runoja 1” (Werner Söderström, 1898) ja pöytälaatikostaan.Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin sävellys sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E....
Etsimääsi Thunder Bayn kisojen tunnusäveltä emme onnistuneet löytämään. Muita pääkaupunkiseudulla lainattavissa olevia urheilukisoihin liittyviä äänitteitä voit hakea aineistotietokanta Plussasta (www.libplussa.fi) kirjoittamalla asiasanahakuun olympialaiset tai urheilu ja rajaamalla haku "vain äänitteisiin".
Maakuntakirjastojen vastaavia äänitteitä voit hakea osoitteessa http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm. Klikkaa kohtaa valitse kaikki, kirjoita asiasanaksi urheilu ja valitse aineiston lajiksi esim. cdlevy.
Thunder Bayn kisamusiikkia voisit yrittää vielä jäljittää vaikkapa Suomen urheilukirjaston kautta: sähköpostiosoite on urheilukirjasto@stadion.fi, puh. 09-4342 2520.
Tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeuden voimassaolo päättyy silloin, kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Tekijänoikeuden voimassaolon päätyttyä teosten käyttöön ei tarvita tekijän lupaa.
Tekijänoikeudesta voi lukea lisää opetusministeriön tekijänoikeussivuilta: http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi. Kannattaa tutustua myös Kopiraittiin http://www.kopiraitti.fi/ joka on Kopiosto ry:n ja opetusministeriön tuottama tekijänoikeusopas. Kirjastojen verkkopalvelusivuille http://www.kirjastot.fi/ , Kirjastoala, Tekijänoikeus on koottu tekijänoikeuslinkkejä.
Olisikohan kyseessä Salapoliisitehtäviä -sarja? Siinä on 4 osaa ja sen on kirjoittanut Wolfgang Ecke, alla osien nimet järjestyksessä 1-4:
Punaisten apinoitten linna, Otava 1978.
Mustapukuinen mies, Otava 1978
Kasvot ikkunassa, Otava 1979.
Musikaalinen kiristäjä, Otava 1979
