Ilmeisesti Singerin malli on tuo 15K-88. singersewinginfo.co.uk-sivuilta löytyy tietoa Singerin vanhoista ompelukoneista, mm. eri malleista. Alla olevalta sivulta löytyvät Model 15 -mallit, ja myös omasi. Se on ilmeisestikin 1930-luvulta:
https://www.singersewinginfo.co.uk/15/
https://www.singersewinginfo.co.uk/gallery_machines/
Vanhojen ompelukoneiden keräilijöille (International Sewing Machine Collectors' Society) on myös oma sivustonsa:
http://ismacs.net/index.html
Vanhoja ompelukoneita myydään netissä jonkin verran. Kannattaa tutkia hintapyyntöä sitä kautta.
Kysyin asiaa kahdelta teatterihistorian asiantuntijalta. Molemmat olivat sitä mieltä, että tällaista kilpailua ei suurella todennäköisyydellä ole koskaan pidetty. Tarinan syntyajankohdasta on vaikea sanoa mitään varmaan. Toinen asiantuntijoista piti todennäköisenä, että tarina on syntynyt paljon Ida Aalbergin kuoleman (1915) jälkeen ja epäili, että ehkä joku pakinoitsija olisi saattanut kynäillä tarinan, jossa kisataan maailman kauneimmista lauseista.
Tässä viitteitä kirjoihin, joista mahdollisesti löytyisi hakemasi resepti: Hazen, Janet: Red hot and green--50 spicy vegetarian recipes--cooking with chilies, peppercorns, mustards, horseradish, and ginger, ISBN 0-8118-1052-6. Steer, Gina: The great chilli cookbook--recipes from the world's hottest cuisines, ISBN 1-85076-581-2.
Wells, Troth: The spices of life, ISBN 0-7522-0538-2.
Rodriguez, Douglas: Nuevo Latino--recipes that celebrate the new Latin American cuisine, ISBN 0-89815-752-8.
Sullivan, Caroline: Classic Jamaican cooking--traditional recipes and herbal remedies, ISBN 1-897959-15-X.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta Plussasta (http://www.libplussa.fi). Plussassa...
Hei!
Suomen tilastokeskuksen julkaisussa "Statistics Finland; Culture and the Media 1991:1; Finnish Mass Media 1999" in tietoa sanomalehtien levikistä 1998:
Helsingin Sanomat 472 666
Aamulehti 132952
Turun sanomat 113 411
Kaleva 83 883
Keskisuomalainen 76 040
Savon sanomat 72 532
Nämä lehdet ilmestyvät 7 päivänä viikossa.
6-päiväisistä suurimmat ovat:
Ilta-Sanomat 219 103
Iltalehti 118 460
Suurin ruotsinkielinen on Hufvudstadsbladet, jonka levikki oli 1998 59 248.
Nettiosoitteessa http://www.tukes.fi/nimileimarekisteri/ on nimileimaluettelo, jonka mukaan nimileima vv-o kuuluu Veikko Vainiolle. Hän on harjoittanut ammattiaan Haminassa. Nimileima on ollut voimassa 1962-1969 ja 1982-2003.
Teosta ei ole suomennettu. Apollinairen suomennetut teokset ovat Alcools (Alcools, 1913). Suomentanut Jukka Kemppinen. Helsinki: Otava, 1977. Hirveä Hospodar ja Nuoren Don Juanin urotyöt (Les onze mille verges, 1907; Les exploits d'un jeune Don Juan, 1911). Suomentanut ja jälkisanan kirjoittanut Väinö Kirstinä. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1972. Mätänevä velho (L'enchanteur pourissant, 1909). Suomennos ja esipuhe: Riikka Mahlamäki; runojen suomennokset: Kristian Blomberg ja Ismo Puhakka. Helsinki: Like, 2004.
Jo varhaiset esi-isämme laskivat saaliseläimiä käyttäen numeroita yksi, kaksi ja monta. He ymmärsivät myös nollan = ei yhtään. Useampia ryhdyttiin laskemaan piirtämällä viivoja. Yksi tärkeimpiä syitä laskemisen aloittamiseen oli tieto siitä, että jos olit saanut kymmenen kalaa ja pyysit toveriasi viemään ne kotiin, pystyit tarkistamaan, että hän myös toi kaikki kalasi eikä syönyt niitä matkalla.
Numeroista löytyy monta kivaa kirjaa, haluaisit ehkä tutustua vaikka Johnny Ballin kirjaan Numeroiden maailma.
Uusimpia lukulaitteita on esitelty seuraavissa lehdissä ja kirjoissa:
Sähkökirjaa ei saa vielä suomeksi : sähkökirjojen lukulaitteisiin saa suomeksi vain tietokirjoja Helsingin sanomat Numero 25.11.2008, C2 (Sony Ereader PRS-505)
Amazonin sähköinen kirjanlukija herättää nyt suuria toiveita Helsingin sanomat Numero 20.8.2008, B4 (Amazonin Kindle)
Kindlestä tuli Amazonin suurmenestys Helsingin sanomat Numero 19.1.2009, C3 (Amazonin Kindle)
Kirjamarkkina sähköistyy, Tietokone 9/08 (Amazonin Kindle)
Lieslinna, Katja: Readius-lukulaite haastaa maailman parhaan käyttöliittymän : sähköistä paperia lehdessä Tekniikan maailma, 21/07
Brown, David J.: The impact of electronic publishing : the future for publishers and librarians, 2008
Vanhimpia...
Hannu Laaksosen kirjassa Alma Mater Aboensis on kuvaus 1600-luvun ylioppilaiden vastaanotosta (s. 58-59). Runoilija Jacob Chronander kirjoitti kaksi runomuotoista näytelmää, joista toinen nimeltä Surge eller flijt och oflijtighetz skodespegel, författat flit en lustigh comoedia esitettiin maisteripromootiossa v. 1647.
Muita mahdollisia lähteitä:
HISTORIAA AURAN RANNOILLA : TURKULAISTA HISTORIANTUTKIMUSTA JA HISTORIANTUTKIJOITA / TOIMITTAJA: AUVO KOSTIAINEN ; [KIRJOITTAJAT: MARJA ENGMAN ... ET AL.].
(ei Helmet-kirjastoissa): http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?
view=Yliopistokirjastot&author=&title=historiaa+auran+rannoilla&keyword=&ident=&mat_type=all&organization=flat&s1=ALL&dosearch=Hae...
Etsitty novellikokoelma on Frederick Forsythin Tunnollinen tappaja (Otava, 1982). Palkkamurhaajatarina on kokoelman niminovelli, Mauritiukselle sijoittuvan kalastuskertomuksen nimi on Keisari.
Kutituspolkka löytyy Puukellovalssi : pelimannisävelmiä Pohjois-Karjalasta, osa 2 -nuottikokoelmasta sekä Poljentoa Pohjois-Karjalasta -nuottikokoelmasta. Molemmat löytyvät Turun kaupunginkirjaston kokoelmista.
Ratamo-kirjastoissa seutuvarauksen voi tehdä paikalla olevasta aineistosta. Tällöin ohjelma tarjoaa valittavaksi noutopaikkaa. Lainassa olevasta aineistosta seutuvaraus on tehtävä virkailijan kautta. Kotiseutu- tai käsikirjastoaineisto ei myöskään ole varattavissa. Otapa yhteys kirjastoon, josta haluat varauksen noutaa.
Kyseessä Pave Maijasen esittämä kappale ”Näinkö rakkaus palkitaan”. Tunnistuksesta kiitokset menevät kollegalle Posion kirjastoon. Kappale löytyy Maijasen levyltä ”Kuutamokeikka” (EMI Finland, 1990). Levyn saatavuuden HelMet-kirjastoista voi katsoa osoitteesta http://luettelo.helmet.fi.
Kovin paljon tietoa Maailman seitsemästä ihmeestä ei internetistä tunnu löytyvän suomeksi. Tässä muutama osoite: Ari's Homepage (http://www.mantta.fi/~artele/sivu3.htm), Helsingin Sanomien lehtiartikkeli "Vain pyramidit pystyssä antiikin ajan ihmeistä" (http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/20000106/ulko/20000106ul30…); Jokioisten keskustan ala-asteella näyttäisi olevan linkki Maailman seitsemän ihmettä (se ei toiminut kun yritin http://www.jokioinen.fi/keskusta/linkki.htm).
Löysin myös melko vanhan projektisuunnitelman osoitteesta http://users.evitech.fi/~heidiak/soke/a6b1prsu.htm, jossa mainitaan että projektiin osallistujat ovat kiinnostuneita seitsemästä ihmeestä ja haluavat tuottaa suomenkielistä tietoa niistä, koska sitä on...
Yleistietoa Perusta löytyy esim. "Maailma tänään" -sarjan osasta 5 (Etelä-Amerikka, 1997) ja "Maailma nyt" -sarjan osasta 5 (Etelä-Amerikka ja pienet Antillit, 1992).
Historiaan liittyvää tietoa voisit etsiä suomeksi esimerkiksi seuraavista kirjoista: Lopun alku--katastrofien historiaa ja nykypäivää/toimittannut Hannu Salmi(Turku, 1996) Roberts, David; Inkojen kadonnut kaupunki/kirj. David Roberts,kuv. Chris Molam ja Roland Berry,([Tampere], [1977]); Baumann, Hans, Perun kultaa ja jumalia (Hämeenlinna, 1966).
Yleisempää historiaa löydät tietosanakirjoista ja historiasarjoista (esim. Grimberg, Kansojen historia). Internetistä löytyy monikulttuurisen kirjaston sivuilta kerättynä Peru-linkkejä, mutta ne ovat pääasiassa muun kuin...
Yleinen selitys on se, ettei Yhdysvaltain joukkue ole pelannut tarpeeksi hyvin niissä kisoissa, joihin se on osallistunut. Tilastoja hallitsevat Neuvostoliitto/Venäjä, joka oli 1960-luvun alusta 1990-luvun alkuun suhteellisen ylivoimainen joukkue ja Kanada, joka on hallinnut tilastoja silloin kuin Neuvostoliitto ei hallinnut. Yhdessä nämä kaksi mahtimaata ovat vieneet jaossa olleista 94 kultamitalista 53. Kaksi muuta kultaa rohmunneista ovat Tšekkoslovakia/ Tšekki (12) ja Ruotsi (11). Yhdysvalloilla on tosiaan vain kaksi kultamitalia, mutta hopealla joukkua on ollut 9 kertaa ja pronssilla 8.
Eräs syy Yhdysvaltain "odotettua huonompaan menestykseen" lienee se, että maassa on perinteisesti arvostettu enemmän kotimaan liigaa kuin...
Kyseessä on kaiketikin Viktor Rydbergin teos Tonttu (1945, Tomten), jonka on suomentanut Valter Juva. Teoksen varsinainen teksti on siis Rydbergin runo. Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi on säveltänyt runon lauluksi, ja kirjan lopussa on myös laulun nuotti. Kuvitus on Martta Wendelinin. Kirjan teksti alkaa näin: "Pakkasyö on, ja leiskuen / pohja loimuja viskoo. / Kansa kartanon hiljaisen / yösydänuntaan kiskoo. .."
Rydbergin Tomten-runosta on toinenkin suomennos, Kotitonttu (1960). Sen on kääntänyt Yrjö Jylhä ja kuvittanut Harald Wiberg.
Kumpikin käänösversio Viktor Rydbergin Tomten-runosta on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Aikaisempi vastaus vastaavanlaiseen kysymykseen löytyy etätietopalvelun arkistosta (linkki on palvelun etusivulla) asiasanalla puukaasu. Vastauksessa on lueteltu kirjoja: http://tietopalvelu.kirjastot.fi/arkisto.asp?id=416&arkisto=true
Lisäksi aiheesta on lehtiartikkeleita. Esimerkkejä uudemmasta päästä: KIRSTINÄ,Heikki: "Tauno ajelee täyttä häkää. Tauno Mämmin ekologinen häkäpönttöpyörä." Suomen luonto, 1998, no. 3, s. 30-31.
BRAX, Anne: "Jalka puukaasupolkimelle. Seppo Laaksosen häkäpönttö-Chevrolet." Suomen luonto, 1993, no. 12, s. 10.
HAAPAVAARA, Matti: "Puukaasuauto kuin silloin ennen: pilkettä pönttöön". Tekniikan maailma, 1989, no. 16, s. 66-67.
KARI, Urho: "Ekoautoilijoiden yhdistys perustettu: puukaasuauton rakentamisesta ja...
Helsinki-kokoelma sijaitsee pääkirjastossa Itä-Pasilassa. Kokoelma sisältää tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita julkaisuja ja tallenteita, jotka koskevat Helsinkiä tai joissa on kuvattu pääkaupunkia. Mukana on myös Helsingin kaupungin asiakirjoja. Aineistoa ei lainata ulos kirjastosta. Kokoelman kaunokirjallisuus on rekisteröity kaupunginkirjaston Plussa-tietokantaan (http://www.libplussa.fi/), josta voi tehdä hakuja käyttäen esimerkiksi hakusanoja romaanit ja Helsinki. Löydät lisätietoja Internet-osoitteesta http://www.lib.hel.fi/virkku/ , klikkaamalla "Näin etsit aineistoa", "Erikoiskokoelmat".
