Kenttäsairaala 39:n A- ja B-osastot siirtyivät sodan aikana rintaman mukana. Esimerkiksi B-osasto toimi sodan aikana seuraavissa paikoissa:
27.6.-7.7.1941: Sulkavan Lohikoski
8.7.-14.8.1941: Ruokolahden Rantalinna
15.8.-26.8.1941: Kirvu
27.8.-8.9.1941: Vuoksenrannan Kaskiselkä
9.9.-5.11.1941: Muolaan Kuusanhovi
6.11.1941-25.1.1942: Muolaan Kyyrölä
27.1.1942-23.3.1944: Uudenkirkon Vanhasaha
30.3.-14.6.1944: Uudenkirkon Patru
15-16.6.1944: Kuolemajärven Iivanala
16-18.6.1944: Viipuri
18-20.6.1944: Vahvialan kirkonkylä
21-25.6.1944: Ylämaan kirkonkylä
25.6.-13.9.1944: Ylämaan Pentin kylä
16.9.-17.11.1944: Miehikkälä, Pitkäkoski
B-osastolla on oma historiikkinsa, ja sekä A- ja B-osaston sotapäiväkirjat on digitoitu ja...
Öljymiljardööri Jean Paul Getty (1892-1976), eläessään yksi maailman rikkaimmista ihmisistä, pohti tätä kysymystä vuonna 1976 julkaistussa omaelämäkerrassaan As I see it. Moni Gettyn kirjassaan esittämä tulevaisuutta koskeva spekulaatio ja ennustus on sittemmin osoittautunut melko paikkansapitäväksi, joten hän saa kelvata auktoriteetiksi tässäkin asiassa. Jos maailman rahat ja omaisuus jaettaisiin tasan, Gettyn mukaan jo puolen tunnin kuluttua saajien taloudellisissa oloissa olisi huomattavia eroja. Yhdeksänkymmenen vuorokauden kuluttua erot olisivat jo hätkähdyttäviä, ja vuoden - tai enintään kahden - kuluttua omaisuus jakautuisi lähes täsmälleen samoin kuin aiemmin.
Inferno on Julie Kagawan Talon-saagan viides osa. Julkaisija on Harper Collins Nordic. Kustantajalta ilmoitettiin, että näillä näkymin Talon-saagan viidennestä osasta ei ole tulossa suomennosta.
Sähkölukot saavat usein virtansa paristoista, eikä sähkökatkos silloin ole ongelma. Sähkö- tai älylukoista tietoa esim. allaolevilta sivuilta.
https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/avain-on-pian-historiaa-163864/
https://kaski.fi/alylukot/
Perusteellinen tietoteos aiheesta on Sähköinen oviympäristö -kirja, jossa on tietoa mm. määräyksistä, ohjeista ja suosituksista. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2310835__SS%C3%A4hk%C3%B6inen%20oviymp%C3%A4rist%C3%B6%20__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Suvi Teräsniska selvitteli sukunsa ja sukunimensä taustoja "Sukuni salat"-televisio-ohjelmassa. Ohjelmassa selvisi, että nimi on alunperin ollut Ståhlnacke, mikä tarkoittaa teräskaulaa. Suvin isoisä oli suomentanut nimen Teräsniskaksi 1930-luvulla:
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000007852971.html
Teräsniskoja on Suomessa tällä hetkellä vain 30 kappaletta.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Suosittelen erityisesti seuraavia kirjoja:
Evakkotie (Ajatus, 2006)
Evakkolapset (Gummerus, 2012)
Evakon pitkä vaellus : sodan jaloista jälleenrakentajiksi (Gummerus 2014)
Vappuhun asti! Vappuhun asti! (Atrain Kustannus, 2011)
Enkenberg, Kaarina: Pako Karjalasta (Readme.fi, 2017)
Myös näissä kirjoissa käsitellään evakkokokemuksia, mutta painopiste on enemmän sodassa kokonaisuudessaan, sen vaikutuksista ja elämästä sodan jälkeen:
Talvisodan evakot ja siviilisotavangit: äidit ja lapset sodan kurimuksessa (TM-kirjat, 2008)
Brander, Helvi; Brander, Torsten: Ikuinen evakko: Helvi Branderin (o.s. Junnonen) elämä ja kirjoitukset (Omakustanne, 2013)
Kylän suurimmasta kypärästä lauletaan Toivo Kärjen säveltämässä ja Juha Vainion sanoittamassa laulussa "Tulta päin". Hj. Nortamon sanoittama "Palokundlaiste veis" tunnetaan myös nimellä "Rauman brankkori-marssi" tai "Rauma' prankkori marss'" (erilaisia kirjoitusasuja on useita).
Lauluja voit etsiä aiheen mukaan Yleisradion Fono-tietokannasta. Aihehaussa voit selata, millaisia asiasanoja Yleisradion tietokannassa käytetään. Palo-alkuisten asiasanojen joukossa on esim. palokunta, vapaapalokunta, palomies ja paloauto.
Kirjastoissa yksittäisiä lauluja ei asiasanoiteta aiheen mukaan, mutta kokonaiset julkaisut kyllä. Asiasanalla palokunnat Finnasta löytyy kuitenkin vain soittokuntien äänitteitä, joissa on instrumentaaliesityksiä, esim....
lainan voi uusia viisi kertaa ja sen jälkeen se pitää tuoda näytille kirjastoon. Näin siis jos ei ole varauksia. Kun kirjaa sitten käyttää kirjastossa palautuksen kautta, niin voi lainata sen taas uudelleen, jos ei varauksia. Eli viisi kertaa neljä viikkoa parhaassa tapauksessa Keskikirjastoissa.
Christopher Marlowea on ilmeisesti suomennettu äärimmäisen vähän. Teoksessa
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja III Englantilainen kirjallisuus, löytyy
Toivo Lyyn lyhyt osasuomennos Tohtori Faustuksesta. Fennicasta (Suomen kansallisbibliografia)
ei löydy Marlowen suomennoksia. Mahdollisia suomennettuja näytelmiä
kannattaa kuitenkin kysyä Suomen teatteriliiton kirjastosta tai Työväen näyttämöiden
liiton kirjastosta. Jos C. Marlowea on joskus esitetty suomeksi, mahdollinen suomennos
löytyy monisteena (ei painettuna, siksi ei Fennicassa) kyseisistä kirjastoista.
Englanniksi Helsingin kaupunginkirjastossa on: The Tragical History of
Dr. Faustus (1965, myös kasettina, 1992), Marlowe's Plays and Poems (1955), Tamburlaine the Great (1951),
Tässä esimerkkejä tivoli- ja huvipuistoaiheisesta kirjallisuudesta:
Hirn, Sven: Kaiken kansan huvit--tivolitoimintaamme 1800-luvulla / Sven Hirn. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Hki, 1986
Jäppinen, Jussi: Päivä Linnanmäellä--A day at Linnanmäki / [kuvat, kuvatekstit ja taitto = photographs, captions and layout Jussi Jäppinen], [English translation Michael Wynne-Ellis].Otava, Helsingissä, 1990
Holopainen, Eeva-Kaarina: Linnanmäki 50 / Eeva-Kaarina Holopainen, [översättning = translation: Marianne Saarela, Marianne Saari]. Lasten päivän säätiö, [Helsinki], 2000
Mattila-Lahtinen, Lotta: Tivoliyhteisö Sariola--erään ammattiryhmän rakenne ja toiminta vuosina 1888-1978--Funfair Community Sariola--the structure and operation of a...
Torpparikysymystä ja sen vaikutusta v. 1918 sotaan on tutkittu varsin runsaasti, osin juuri Väinö Linnan Pohjantähti-romaanin antamien virikkeiden johdosta. Tyydyn tässä luettelemaan teoksia, joihin kannattaa tutustua: ///Aksel Waren: Torpparioloista Suomessa. - Hki, 1898 ///, /// Viljo Rasila: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. - Hki, 1961 ///, /// Viljo Rasila: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe, Suomen torpparikysymys vuosina 1909-1918. - Hki, 1970 ///, /// Viljo Rasila: Kansalaissodan sosiaalinen tausta. - Hki, 1968 /// Matti Peltonen: Talolliset ja torpparit, vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. - Hki, 1992 /// Suomen maatalouden historia 2, kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle. - Hki, 2004 ///, kaikki nämä...
Alla kirjan tiedot . Kirja löytyy esim. pääkaupunkiseudun HelMet –tietokannasta ja sen voi varata mikäli on HelMet –kirjastokortti sekä siihen kuuluva PIN-koodi. HelMet –tietokanta löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Viisikielisen kanteleen ohjelmistoa. 1 / toim. Hannu Saha
Kaustinen : Kansanmusiikki-instituutti, 1983
1 sävelmäkokoelma (47 s.) : kuv. ; 25 cm
SARJA Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja, ISSN 0355-9270 ; 10
951-95410-6-3 (nid.)
Mikäli ei asu pääkaupunkiseudulla, kirjasto voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta tai verkko-osoitteessa: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy yksi aiheeseen liittyvä video:
Elämänlanka: raskaus ja alkoholi (24 min.) (1997)
Kirjallisuutta:
FAS-lapsi : raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit (A-klinikkasäätiö, 1999)
Halmesmäki, Erja: Alkoholin suurkuluttajan ja narkomaanin tunnistaminen ja hoito äitiysneuvolassa ja synnytyssairaalassa (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 1999)
Rautavuori, Mira: FAS-lapsi, nainen, perhe ja yhteiskunta : näkökulmia raskausdenaikaiseen päihteidenkäyttöön (Kehitysvammaliitto, 2001)
Tartu hetkeen: apua ja hoitoa päihteitä käyttäville vauvaperheille (Ensi- ja turvakotien liitto, 2001)
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta löytyy pari vastausta Jorma Nenosesta:
"Jorma Nenonen on Antinkankaan koulun rehtori, koulun sivuilla on hänen sähköpostiosoitteensa. Voit varmaankin esittää hänelle sähköpostitse kysymyksiä. Nenosen Sakke-kirjoja on sekä Gummerruksen (http://www.gummerus.fi) että WSOY:n (http://www.wsoy.fi) kustantamina, mahdollisesti kustantajat pystyvät antamaan tietoja hänestä." (19.3.2001.)
"Jorma Nenosesta on vaikeaa löytää tietoja. (Olen katsonut sarjat "Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 1-3", "Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 1-5" ja lisäksi selailin 1990-l. loppupuolen "Tyyris Tyllerö"- ja "Onnimanni"-lehtiä.) Löysin vain yhden tiedon lehtihaastattelusta: "Lukufiilis" (1/1997 s.22) on...
1990-luvun alussa luotiin pääkaupunkiseudun kirjastojen Plus-tietokanta ja siirryttiin Plus-kirjastojärjestelmään.
PLUS-TIETOKANNAN HISTORIAA
Plus-tietokanta on rakennettu vaiheittain eri lähteistä saaduista tiedoista, minkä seurauksena tietokannan eri tietueiden (nimekkeiden) ulkoasu ja tietosisältö poikkeavat jonkin verran toisistaan. Seuraavassa tietokannan kehitys vaiheittain.
Pääsky I:n nimekerekisteri
Pääsky I:n nimekerekisterin luonti aloitettiin 1970-luvun lopulla pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistyönä. Pääsky I:n nimekerekisteri oli kirjastojen yhteinen, niderekisteri kuntakohtainen. Pääsky I:n tietokanta luotiin lähinnä lainauksenvalvonnan tarpeisiin; se toimi eräajoin toimivan lainausjärjestelmän pohjana, ja siitä...
Jean Estoril - oikealta nimeltään Mabel Esther Allan - oli syntynyt
Cheshiressa Isossa-Britanniassa vuonna 1915. Hän kuoli vuonna 1998.
Hän julkaisi myös nimellä Priscilla Hagon ja Anne Pilgrim. Ensimmäinen
Jean Estorilin nimellä julkaistu kirja oli Ballet for Drina (1957).
Se ilmestyi suomeksi nimellä Annen balettihaave vuonna 1991. Kirjailijalta on suomennettu vain viisi ensimmäistä Drina/Anne -sarjan kirjaa; kaikkiaan niitä ilmestyi 10.
Kyseessä on tämä kirja:
Tekijä: Krauss, Ruth.
Alkuteos: I’ll be you and you be me
Nimeke: Minä olisin sinä ja sinä olisit minä/Ruth Krauss; kuv. Maurice Sendak; suom. Martti Qvist.
Julkaistu:[Hämeenlinna]: Karisto, [1956]
Sitaatti löytyy suomennettuna Seneca, Tutkielmia ja kirjeitä -käännöksestä, suomentaja on J. A. Hollo, WSOY 1964. Lause löytyy tutkielmasta Onnellisesta elämästä, sivulta 101 ja kuuluu seuraavasti: Missä ikinä on ihminen, siinä on tilaisuutta tehdä hyvää. Alkuperäinen latinankielinen lause kuuluu: ubicumque homo est, ibi benefici locus est.
