Omista tietolähteistämme ei löydy mainintaa kemiallisesta yhdisteestä 'carboxyhydrosailic acid'.
Web-selain britannica (www.britannica.com) reagoi hakuun antamalla yhdisteen nimeltä `carbocylic acid'.
On mahdollista, että kyseessä on aivan uusi yhdiste. Kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Teknilliseen korkeakouluun
Åke Sandhallin kirjassa Sääsket ja kärpäset on runsaasti tietoa eri kärpäslajeista. Samalta tekijältä on myös kirja Ötökät, jossa on tietoa hyttysistä.(Kannattaa käyttää hakusanana mieluummin "hyttyset" kuin "itikat".) Molemmista hyönteisistä on tietoa kirjassa Lennossa saalistavat lepakot ja muita ihmeellisiä ahmatteja. Tämän on kirjoittanut Theresa Greenaway ja se on yleensä sijoitettu kirjaston lastenosastolle.
Mainittuja kirjoja kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Varsinaisia opaskirjoja ei Cubaseen ja CakeWalkiin liene julkaistu suomeksi, mutta hyvät perusohjeet jälkimmäiseen löytyivät. Janne Peltolan kirjassa 'Digitaalisen äänen tuottaminen' on luvussa 'Käytännön musiikintekoa' käytetty esimerkkiohjelmana CakeWalkia. Kyseinen teos on tällä hetkellä paikalla pääkirjasto Metson musiikkiosastolla.
Roald Amundsen: Roald Amundsen, jääkenttien lentävä kotka, tekijänä Ulf Tengbom sekä teokset Luoteisväylä ja Ensimmäinen lento napameren yli, joiden tekijänä itse Amundsen.
Robert Peary: Kokonaista suom. teosta en löytänyt, mutta Erno Paasilinnan teoksessa Kaukainen pohjola on luku Pearysta. Hän esiintyy myös teoksessa
Ultima Thule, pohjoiset löytöreteket, tekijänä Matti Lainema.
Robert F. Scott: Kapteeni Scottin viimeinen matka, tekijänä Scott.
Ernest Shackleton: Endurance, tekijänä Caroline Alexander ja Kestävyys, tekijänä
Alfred Lansing.
Kannattanee katsoa teosta Maailmanhistorian suuret löytöretket, samoin yllämainittua Ultima Thulea. Lisätietoa (mm.lehtiartikkelit) saa kirjastoista teettämällä tiedonhaun kustakin näistä sekä...
Pääkirjastossa käy n. 4000 asiakasta päivässä. Tilastotietoja kirjaston toiminnasta löytyy kirjaston kotisivulta http://www.lahti.fi/kirjasto/tilastotietoja_vuodelta_2004.htm
Vallassa olivat asteekit, joiden 1300- ja 1400-luvuilla luodun Meksikonlahdelta Tyynellemerelle ulottuvan valtakunnan pääkaupunki Tenochtitlán sijaitsi nykyisen Mexico Cityn paikalla. Asteekkeihin kuului nykyisen käsityksen mukaan itse asiassa useampia kansoja, joista keskeisimmästä ja valloitushaluisimmasta käytettiin nimeä tai he kutsuivat itseään nimellä mexica, mexicatl tai mechica, josta nykyinen Meksikon valtion nimi on saanut alkunsa. Misteekit oli yksi alueen intiaanikansoista, joka joutui asteekkien ylivallan alle jonkin verran ennen espanjalaisten saapumista.
Lisää tietoa:
Valtonen Pekka : Latinalaisen Amerikan historia. Gaudeamus. 2001.
Soustelle, Jacques : Sellaista oli atsteekkien elämä espanjalaisvalloituksen aattona. WSOY....
Internetistä löytyy italialaisia musiikkikauppoja, joiden kokoelmiin kuuluu myös Carosonen kappaleiden nuotteja. Etsimäsi Tu vuo fa l'americano löytyi mm. tällaisesta osoitteesta:
http://www.mvmusica.com/catalogo.asp?pagin=50&pags=18&id=81_114_&orderb…
Näytti olevan useampia nuottikirjoja, niistä valitsemaan sopivin.
Jos haluat vertailla eri kauppoja, voit tehdä Google-haun käyttämällä muusikon nimeä ja sanaa "spartito" (italiaksi nuotit) tai "spartiti" (sama monikossa), tai jos haluat kokeilla englanninkielistä hakua, käytä sanoja "sheet music".
Saattaa olla, että kappaleen nuotit löytyvät myös nuottikokoelmasta nimeltä "101 latin hits for buskers", siinä on yksi "Americano" joka voisi olla sama kappale. Kirja löytyy mm....
Vuonna 2008 satavuotiaita tai sitä vanhempia oli yhteensä 514 (77 miestä, 437 naista). Kuluvan vuoden osalta tilastoja ei ole vielä saatavissa.
100-vuotiaita oli yhteensä 242 (miehiä 35, naisia 207), 101-vuotiaita 137 (miehiä 25, naisia 112), 102-vuotiaita 74 (miehiä 11, naisia 63), 103-vuotiaita 28 (miehiä 2, naisia 26), 104-vuotiaita 12 (miehiä 1, naisia 11), 105-vuotiaita 10 (kaikki naisia), 106-vuotiaita 7 (kaikki naisia), 107-vuotiaita 3 (2 miestä, 1 nainen) sekä yksi 111-vuotias mies.
Lähde: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp
Mahtaisiko kyse olla Kirjaliton kustantamasta teoksesta Perinteisiä satuja, Grimmin veljekset ja H.C. Andersen. Kirja on julkaistu vuonna 1989. Kirja on paksu (yli 500 sivua) ja kannet ovat vaaleanpunaiset (kaksi lukevaa tyttö ruusuköynnöksen alla).
Kirjassa on kokosivun kuvia ja pienempiä kuvia tekstin joukossa (teksti ei kuitenkaan ole kuvan päällä). Mukana ei tosin ole esimerkiksi Saapasjalkakissa-satua.
Kirja löytyy esimerkiksi seuraavien HelMet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1082832~S9*fin
Mikäli tämä ei ole lapsuutesi satukirja, teoksen jäljittämistä helpottaisi, jos muistaisit milloin sinulle kyseisiä satuja luettiin.
Kirjalito on julkaissut monia versioita perinteisistä saduista.
Ray:stä kerrottiin, että tunnuksen on säveltänyt heidän työntekijänsä Kimmo Koskinen, joka saa kännyköiden soittoäänistä korvaukset. Melodia on rekisteröity Teostoon ja sen käyttöoikeudet ovat sekä Kimmolla että RAY:llä. Toisin sanoen melodiaa ei saa käyttää missään muualla ilman tekijänoikeuksien haltijan lupaa.
Ääni on virallisesti rekisteröity tavaramerkki. Löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkitietokannasta rekisterinumeroilla 217552 ja 217553: http://tavaramerkki.prh.fi/
Varsinaisesti lapsille tehtyjä kivikirjoja ei löytynyt, mutta esimerkiksi Paavo Korhosen kirjassa Kiviopas, sekä Risto Vartiaisen kirjassa Lapin korukivet, on hyvät värikuvat ja lyhyehkö tekstiosuus.
Suomen jalo-, koru-, koriste- ja rakennuskivet esitellään omina ryhminään Marjatta Virkkusen ja Seppo J. Partasen kirjassa Suomen kivet. Retkeilijän kiviopas puolestaan kertoo mineraalien tunnistamisesta.
EBSCOhost-tietokanta on kansainvälinen elektronisten lehtien tietokanta, jonka avulla voi etsiä kokotekstiartikkeleita. Tiedonhaku helpottuu näin huomattavasti. Ebsco on maksullinen tietokanta eikä sitä voi käyttää ilmaiseksi kotikoneelta. Jyväskylässä tietokantaa voi käyttää ainakin yliopiston kirjastossa. Tässä linkki JYK:n Usein kysyttyä -sivulle, jolta selviää, miten kirjastoa voi käyttää, vaikka ei olisikaan yliopiston opiskelija.
https://kirjasto.jyu.fi/faq
Yliopiston kirjasto on kaikille avoin kirjasto, jonne voi ottaa kirjastokortin. Kysy neuvonnasta, missä ovat kaikille vapaat koneet, joilta Ebsco löytyy.
Jyväskylän yliopiston kirjasto (JYK)
https://kirjasto.jyu.fi/
Koska yksi Lontoossa järjestettävien olympiakisojen kilpailupaikoista sijaitsee juuri sopivasti Greenwich Parkissa, jonka kautta nollameridiaani kulkee, Olympiastadionin etäisyys itäiseltä pallonpuoliskolta voidaan selvittää kätevästi Sport Map World -verkkosivuston kartan avulla (http://www.sportmapworld.com/venues/london-2012-olympics/): minkä tahansa kahden vapaasti valittavissa olevan kisapaikan etäisyys on määritettävissä sekä linnunteitse että liikenteellisesti.
Linnuntietä Olympiastadionilta Greenwich Parkiin on matkaa noin 6,9 km, katuja pitkin 11,5 km.
Oulun kaupunginkirjastossa on tutkittu lehtisalin käyttöä vuonna 1993, Mäki-Ainali: Lehtisalin käyttötutkimus Oulun kaupungin pääkirjastossa sekä 1995 pro gradu -työ: Virpi Tervo, Oulun kaupunginkirjaston lehtilukusalin käyttö- ja käyttäjätutkimus, Oulun yliopisto.
Tampereen yliopistossa tehty pro gradu -työ: Anne Kauranen, Sirpa Rojola: Yleisen kirjaston asiakas aikakauslehtien lukijana : käyttäjätutkimus Tampereen kaupunginkirjasto-Pirkanmaan maakuntakirjaston käsikirjastossa ja lehtilukusalissa, 1991.
Kirjastojen käyttäjätutkimuksissa on myös lehtisalien käytöstä. Esimerkiksi: Laitamäki, Susanne: Ilman asiakkaita ei ole kirjastoa: kyselytutkimus asiakastyytyväisyydestä ja kirjastonkäytöstä Jalasjärvellä, 2012 Seinäjoen...
Noin vanhoja kuvia luultavasti löytyisi parhaiten museoiden kokoelmista, vaikka kuvien aihetta tietämättä asiasta on vaikea sanoa mitään kovin tarkkaa. Jos kyse on jostakin erikoisaiheesta, saattaa sitä varten olla omia hyviä kuvalähteitään. Pystyn kertomaan näillä tiedoin asiasta vain yleisellä tasolla.
Liikkeelle voi lähteä vaikkapa katselemalla Museoviraston kuvakokoelmia osoitteessa http://www.kuvakokoelmat.fi. Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta löytyy tietoa osoitteesta http://www.hel.fi/hki/Museo/fi/Palvelut/Kuva-arkisto. Suomen valokuvataiteen museon kokoelmista puolestaan voi lukea osoitteessa http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/tietopalvelut/kuvapalvelut.
Viralliset arkistot perivät yleensä maksun kuvan luovuttamisesta,...
Catherine Cookson oli erittäin tuottelias kirjailija, jonka romaaneja on myös suomennettu paljon. Esimerkiksi Helmet-tietokannassa on arviolta sata Cooksonin teosta suomeksi. Cooksonin teoksista on tehty myös runsaasti filmatisointeja - tosin lähinnä tv-sarjoina ja tv-elokuvina Britanniassa. iMBd-sivuston (Internet Movie Database) mukaan ainakin seuraavat Cooksonin suomennetut teokset on filmatisoitu:
-Mallenit (esim. Mallenin suku, Mallenin tyttö): tv-sarja 1979- "The Mallens"
-Kadun kaunein tyttö: tv-elokuva 1989 "The Fifteen Streets"
-Kohtalon liekki: tv-elokuva 1991 "The Black Candle"
-Mustaa samettia: tv-elokuva 1991 "The Black Velvet Gown"
-Onnen kulkurit: tv-elokuva 1993 "The Man who cried"
-Tyttö ja kartanonherra: tv-minisarja 1994...
Tässä vastaus Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta, https://www.kirjastot.fi/kysy/tervehdys-mika-on-korkeakirjallisuuden-ma…
Kielitoimiston sanakirjassa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ annetaan sanalle korkeakirjallinen merkitys taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen pyrkivä. Korkeakirjallisuus olisi siis tämä mukaan kirjallisuutta, joka pyrkii taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen.
Ylen uutisista löytyy juttu, jossa kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan korkeakirjallisuus antaa lukijalleen taitoja ymmärtää kanssaihmisten ajatuksia, tunteita ja käytöksen syitä ja kehittää lukijansa aivoja toisin kuin viihteeksi luettu kirjallisuus. Lukija joutuu olemaan herkkänä ja tekemään päätelmiä. ...
Kysyin asiaa kahdelta teatterihistorian asiantuntijalta. Molemmat olivat sitä mieltä, että tällaista kilpailua ei suurella todennäköisyydellä ole koskaan pidetty. Tarinan syntyajankohdasta on vaikea sanoa mitään varmaan. Toinen asiantuntijoista piti todennäköisenä, että tarina on syntynyt paljon Ida Aalbergin kuoleman (1915) jälkeen ja epäili, että ehkä joku pakinoitsija olisi saattanut kynäillä tarinan, jossa kisataan maailman kauneimmista lauseista.
Sitaatti ja erikoislainojen käyttöä on esitelty Internetixin sivuilla kielenhuollon osiossa.
http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidin… . Hakemistosta voi edetä kohtaan sitaattilainat tai erikoislainat. Vastaavaa tietoa löytyy vaihtelevassa määrin kielenhuollon oppaista, esim. Merja Husun Ammattisuomen käsikirjasta (uusin painos 2001).
Jälkimmäiseen kysymykseesi en vielä löytänyt vastausta. Otan yhteyttä jos tieto löytyy.
Hei!
Suuri etunimikirja (Lempiäinen, Pentti)(1999) kertoo nimistä näin:
Ida on katolilaisen autuutetun ja yhden pyhimyksen nimi, joka lienee lyhentymä viiden muun pyhimyksen nimestä : Id(a)berga, Iduberga, Edburga. Yksi heistä on raskaana olevien naisten suojeluspyhimys. Nimen rinnakkaismuotoja ovat myös mm. Ide ja Idda. Alkuosa "id" tavataan myös muinaisskandinaavisessa ikuisen nuoruuden jumalattaren nimessä Idun.
Isabella on espanjalainen ja italialainen muunnos Elisabethista ("kaunis Elisabet)
