Helmet-kirjastokortin voi saada, vaikkei asu pääkaupunkiseudulla. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan kuitenkin Suomessa oleva osoite.
Jos haluat Helmet-kirjastokortin, poikkea missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus (ks. linkki alla).
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyystodistukset(105340)
Voit tehdä ennakkorekisteröitymisen täällä.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jäähallien energiankulutuksesta löytyy runsaasti tietoa verkosta. Aalto-yliopiston, VTT:n ja Suomen jääkiekkoliiton laatiman jääkiekkohallien energiatehokkuuden parantamiseen tarkoitetun ohjeistuksen mukaan suomalainen jäähalli kuluttaa keskimäärin 1800 MWh energiaa vuodessa. Ruotsin halleissa tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa sähköenergiasta kuluu jäähdytykseen. Hallin lämmitys vie seuraavaksi suurimman osuuden. Valaistus ja ilmanvaihto hoituvat jo pienemmällä kulutuksella. Kylmäkoneiston lauhde-energian hyödyntämisellä voidaan pienentää hallin lämpöenergian tarvetta.
https://jaahalliportaali.fi/files/jaahalliportaali_handbook.pdf
Aihetta käsittelevässä opinnäytetyössä määritellään jäähallin vuosittaista energiankulutusta myös näin...
Menetystä, häviötä tai perikatoa merkitsevällä hukka-sanalla on vasteita useimmissa lähisukukielissä (karjalan hukka, viron hukk). Etäsukukielten vasteet ovat epävarmempia. Sanavartalo saattaa olla germaanista perää.
Sekä suomen itämurteissa että karjalan kielessä sana hukka on saanut susi-merkityksen ehkä siksi, että sitä on käytetty kiertoilmauksena vaarallisesta tuhoisasta eläimestä.
Suomen kirjakielessä hukka-sana on esiintynyt ensimmäisen kerran vuoden 1642 Raamatussa.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Episodiromaani on novellikokoelman ja romaanin välimuoto, jossa useat tarinat nivoutuvat yhtenäiseksi. Tarinoissa voi olla samoja henkilöitä tai ne kertovat tapahtumista eri näkökulmista. Tarinat eivät välttämättä muodosta yhtenäistä juonenkaarta. Episodiromaanista on käytetty myös nimitystä novellisykli.
Lähteet ja lisätietoa
Tuomas Juntunen: Episodiromaani ja 2000-luvun suomalainen realismi (Avain 1/2015) https://doi.org/10.30665/av.74978
Jukka Laajarinne: Episodiromaani https://jukkalaajarinne.com/2013/08/15/episodiromaani-kysymys/
Suomen murteiden sanakirjasta on ilmestynyt kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a–kurvottaa.
Sanakirja on ilmestynyt verkkomuotoisena vuodesta 2012. Myös sen painettuina ilmestyneet kahdeksan osaa sisältyvät verkkojulkaisuun. Verkossa on nyt aakkosväli a–nihteä.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Suomen murteiden sanakirja verkossa: https://kaino.kotus.fi/sms/
Murresana ales esiintyy runsaimmin Varsinais-Suomessa, Hämeen ja osin Uudenmaan alueilla, ks. artikkelin kartta
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c9c7f20f9b383c5dfe7…
Kokonaiset siitaket säilyvät jääkaapissa +2-+5 asteessa noin kuukauden verran. Kuningasosterivinokas säilyy jääkaapissa +2-+5 asteessa enintään kaksi viikkoa. Kuivattuna siitake säilyy vuoden ja kuningasosterivinokas puoli vuotta. Keskimääräisesti tuoreet kokonaiset sienet säilyvät jääkaapissa noin viikon verran. Pilkottuna hieman vähemmän.Huonoksi menneen sienen tunnistusmerkkejä ovat limaisuus, pehmeä koostumus, paha haju sekä näkyvät mustat täplät/home itse sienen lakissa tai sisällä.Lähteethttps://kasvikset.fi/kasvitieto/viljellyt-sienet/siitake/https://puhtaastikotimainen.fi/tuote/sienet/https://smithymushrooms.com/blogs/news/king-oyster-mushrooms-pleurotus-eryngii
Valitettavasti en löydä tietoa kirjasta, jonka nimi olisi Rakkaimmat joulukertomukset tai Kootut joulukertomukset.
Voisiko kyseessä olla teos Joulusta jouluun:Suomen kotien lukukirja / Väinö Havas (Oulu : Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys, 1953)? Teoksesta on otettu lukuisia uusintapainoksia.
Muita mahdollisia voisivat olla esim.
* Lindgren:Lapsen joulu : kootut joulukertomukset (WSOY, 1986)
* Hauskaa joulua! : joulukertomuksia kahdeksan vuosisadan ajalta / koonnut Erkki Valkeila (Karisto, 1994, 2.p.)
* Joulukertomuksia kaikille (Valitut palat, 1972)
* Hambraeus: Taas kaikki kauniit muistot : joulukertomuksia (Perussanoma, 1989 )
Mikäli mikään mainituista ei tunnu tutulta, etsimistä voi jatkaa esim. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran...
Alice Tegnerin säveltämä laulu "Dansa min docka" on käänetty suomeksi, suomennos Sauvo Puhtila "Saukki": "Tanssi nukkeni" ja esittäjänä Ann-Christine. Laulun sanat voi poimia esim. Cd-levyltä MUKSUBOKSI 2: 20 ILOISTA LASTENLAULUA. Levy löytyy hyllystä tällä hetkellä monesta pääkaupunkiseudun kirjastosta, sen voi paikantaa HelMet-haulla:
http://www.helmet.fi/search*fin/
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) on yhteensä n. 900 ihmistä töissä. Tämä on koko henkilökunnan määrä, jota arvelin teidän tarkoittaneen. Pelkästään kirjastonhoitajan virkoja ei liene puoltakaan tästä määrästä. Kirkkonummen osalta meillä ei ole tietoja, tiedot saa seuraavien yhteystietojen avulla: Pääkirjasto
Kirkkotori 1, 02400 Kirkkonummi
Puh. (09) 2967 2467, (09) 29671*
Faksi (09) 2967 2520
Sähköpostiosoite: kirjasto@kirkkonummi.fi
Kirjastoalan työllisyysnäkymät ovat kaiketi osittain mielipidekysymys, johon on vaikea ottaa kantaa. Pääkaupunkiseudulla avoimena oleviin virkoihin ja toimiin on yleensä ollut enemmän kuin yksi hakija viime aikoina, mutta pienemmillä paikkakunnilla hakijoiden määrä ei...
Valitettavasti en löytänyt tietoa, että Suomessa olisi ollut tarjolla tätä sarjaa dvd:nä. Elokuvatarkastamon, www.vet.fi , sivuilla ei ollut minkäänlaista mainintaa eikä myöskään www.elonet.fi -palvelussa: Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista.
Yleisradiosta, www.yle.fi voi kysyä, tulisiko sarjaa joskus uusintana.
Ulkomaisista nettikaupoista dvd:tä saisi, ilman suomenkielistä tekstitystä. Dvd-levyissä käytetään aluekoodeja, joita on
maailmassa tällä hetkellä 6. Eri alueilla myydään pääasiassa vain kyseisen alueen soittimia ja levyjä. Suomi kuuluu aluekoodiin 2: Eurooppa, Grönlanti, Etelä-Afrikka,...
Ikävä kyllä vastausta ei ole löytynyt. Aihetta ei ymmärtääkseni käsitellä Yksilön ylösnousemus -kirjassa eikä myöskään Elämän ja kuoleman kehissä -esseekokoelmassa. Parnasso-lehdessä julkaistuissa artikkeleissa ei aihetta myöskään käsitelty. Muut Saavalaisen teokset ovat kaunokirjallisuutta.
Kysymys on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Jos sitä kautta löytyy vastaus, lähetän siitä tiedon.
Jarno Saarisesta on elämäkerta Tjassens, Klaas : Jarno Saarinen : the flying Finn = der fliegende Finne, 2002. Siinä on teksti saksaksi ja englanniksi. Kirja löytyy Oulun kaupunginkirjastosta. Sitä ei valitettavasti ole suomennettu. Suomeksi Saarisesta on kirjassa Teronen, Arto : Kiveen hakatut : urheilusankaruuden jäljillä, 2009, s. 47-55. Se on tällä hetkellä myös Kiimingin kirjastossa paikalla.
Ilmeisesti matkustajakoneissa ei käytetä kyseistä mallia laskutelineissä tai laskeutumisessa. Käännettävät pyörät/laskutelineet näyttävät olevan melko harvinainen versio, englanninkielisen Wikipedian artikkelissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Landing_gear kerrotaan laskutelineistä, ja sen mukaan kyseinen kääntyvä malli eri versioineen näyttää olleen viime vuosisadan alun koneissa kokeiluina, ja myöhemmin B52-pommikoneessa käytössä. Sivutuulessa laskeutumisesta kerrotaan lisää myös Wikipedian artikkelissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Crosswind_landing Matkustajakoneet näyttävät käyttävän eri tyylistä laskeutumistekniikkaa sivutuulessa.
Ohessa joitakin ehdotuksia suomeksi ja englanniksi:
Keltikangas-Järvinen, Liisa: Pienen lapsen sosiaalisuus
Keltikangas-Järvinen, Liisa: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot
Pulkkinen, Lea: Mukavaa yhdessä: sosiaalinen alkupääoma ja lapsen sosiaalinen kehitys
Koskiniemi, Marjaleena: Lapsen neurologinen kehitys ja tutkiminen
Laurinsalo, Veli: Lapsen sensomotorinen kehitys ja oppimisvalmiudet
Brazelton, T. Berry: Käännekohtia: lapsen kehitys vauvasta kouluikään
Alfven - Hofsten: Uhmakirja
Keenan, Thomas: An introduction to child development
Aamodt, Sandra: Welcome to your child's brain
Goswami, Usha: Cognitive development : the learning brain
Jari Sinkkosen kirjat
Lisää kirjoja voi etsiä helmet-verkkokirjastosta www.helmet.fi, kun laittaa...
Director cantus E. Soimela eli Eino Rafael Soimela (ent. Stenros) syntyi 9.3.1903 (Uusikaupunki) ja kuoli 5.1.1987. Hän toimi urkurina Porissa (1929) ja kanttoriurkurina Mynämäellä (1930), Mietoisissa (1930-38) ja Karkkilassa 30 vuoden ajan (1938-68), jonka jälkeen jäi eläkkeelle. Soimela sävelsi ja sovitti musiikkia, etupäässä hengellistä vokaalimusiikkia. Lähteet: Suomen kirkkomuusikot Finlands kyrkomusiker 2000 ja Suomen musiikin historia: Kirkkomusiikki, 2004. sekä Suomen teologit ja kirkkomuusikot, 1974.
Kysymyksestäsi ei selvinnyt, millä paikkakunnalla asut, mutta hain aineistoa aiheeseesi pääkaupunkiseudun aineistohausta Plussasta. Sitä kautta löytyivät teokset Benner, Asiantuntijuus hoitotyössä (1999) ja Oksanen, Asiantuntijuudesta perioperatiivisessa hoitotyössä Marian sairaalan leikkausosastolla (1999) sekä Hoitotyön vuosikirja 1996 (väestö ja hoitotyön asiaantuntijuus). Niiden lisäksi sinun kannattaisi etsiä tietoa Terveystieteiden keskuskirjaston Medic-tietokannasta, jonne on kerätty artikkeliviitteitä suomalaisista lääketieteellisistä julkaisuista. Lisäksi siellä on tiedot suomalaisista lääketieteellisistä väitöskirjoista. Hakemalla asiasanalla asiantuntijuus löytyi 10 viitettä. Terveystieteiden keskuskirjaston internetosoite on...
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi kaksi viitettä Hiski Salomaasta:
1. Simo Westerholm: Hiski Salomaa 100 vuotta
(artikkeli on lehdessä Uusi kansanmusiikki
1991: 2, s. 21, 23)
2. Heikki Palaskari: Lännen lokari
(artikkeli on lehdessä Kansanmusiikki
1983: 2, s. 26-31)
Lehdet ovat luettavissa esimerkiksi Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla.
Lähinnä tuntuisi löytyvän artikkeleita, joista suurin osa käsittelee ratsastusterapiaa. Tässäpä niistä joltinenkin lista: Kiviniemi, Eeva: Koira tuo terveyttä, Kotilääkäri 2000, nro 1; Puusaari, Hille: Mirrit ja Mustit kotipsykologeina, Mielenterveys 1996, nro 3; Lemmikki pitää omistajansa terveenä, Kunto Plus 1994, nro 12; Delfiinien ihmeelliset terapeuttiset kyvyt: eläinkunnan parhaat psykologit, Tieteen Kuvalehti 1993, nro 4; Purola, terhi: hevonen toimintaterapeutin työtoverina, Toimintaterapeutti 2000, nro 5; Arajärvi, Anne: Ratsastusterapia kuntoutuksen osana, Kuntoutus 2000, nro 2;Friman, Terhi: Erityisratsastuksesta tuli uusi työ (Tapasimme Annette Lindroosin), Helsingin Sanomat 29.3. 2000; Vainikainen, Tuula: Elämää Sateenkaarella...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy cd-levyt Sakamoto:High heels-soundtrack sekä kokoelma The songs of Almodovar, jossa on kappaleita eri elokuvista. Näiden levyjen saatavuustietoja pääset katsomaan osoitteesta http://www.libplussa.fi
