Ihana Elisa -tv-sarjan kerrotaan perustuvan löyhästi englantilaisen Samuel Richardsonin (1689-1761) teokseen Pamela, or Virtue rewarded, ks. esim. http://www.yle.fi/tv2/?p=jutut&ID=849
Richardsonin teos on ilmestynyt myös suomeksi kahtena osana nimillä Pamela vainottuna (1919) ja Pamela naimissa (1923).
Tekijänoikeuslaki on muuttumassa, tietoa:
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2006/9/tekijanoikeuslaki_muuttuu.ht…
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain 19 §:n muuttamisesta
Esityksen pääasiallinen sisältö:
Esityksessä ehdotetaan, että tekijänoikeuslakia muutetaan siten, että tekijöiden oikeus korvaukseen teosten kappaleiden lainaamisesta yleisölle ulotetaan yleisistä kirjastoista tapahtuvaan lainaamiseen. Muutos toteutetaan poistamalla korvausoikeutta koskevasta säännöksestä poikkeus, jonka mukaan yleisestä kirjastosta tapahtuvasta lainaamisesta ei ole oikeutta korvaukseen. Muutos aiheutuu Euroopan komission vuonna 2002 omaksumasta uudesta vuokraus- ja lainausdirektiivin tulkinnasta.
Esitys liittyy valtion vuoden 2007...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen asiasanoituksen mukaan J. Nozipo Marairen Tyttäreni Zenzele on kaunokirjallisuutta, romaani ja kirjeromaani. Teos on fiktiivinen, mutta ilmeisesti osin omaelämäkerrallinen. Kirkon ulkomaanavun –sivuston kirjallisuussivujen (http://www.yhteinenmaailmamme.fi/fin/maailman_kulttuurien_rikkaus/kultt…) mukaan ”Nozipo Maraire syntyi itsenäisyyskamppailun aikaan Britannian siirtomaassa Rhodesiassa, josta tuli itsenäistymisen jälkeen Zimbabwe. Zenzele on osin omaelämäkerrallinen romaani ja kokoema isoäidiltä ja äidiltä kuuultuja itsenäisyystaistelun tarinoista.”
Anna Säärelä on Kittilässä syntynyt, nykyään Rovaniemellä asuva runoilija, joka on julkaissut omakustanteena runoteoksen Tämä punajaspis sinijaspis. Teos löytyy Rovaniemen, Tornion ja Ylitornion kirjastoista.
Oletettavasti viittaat 1930-luvun "kaupunkilaiselokuviin".
Ohessa muutama kirja, jossa on 1930-luvun elokuvien muotia:
Fashion in Film / Engelmeier, Regine ed. ; Engelmeier, Peter w. ed.;
Münich : International Book Import, 1997. - 249 s. : kuv.
ISBN 3-7915-1808-X
LaVine, W. Robert
In glamourous fashion : the fabulous years of Hollywood costume design
New York : Scribner''s sons, 1980. - 259 s. : kuv.
ISBN 0 684 16610 0
The films of the thirties / Vermilye, Jerry
Secaucus, NJ : Citadel, 1982. - 256 s. : kuv.
ISBN 0 8065 0807 8
More films of the thirties / Vermilye, Jerry
New York : Citadel, 1989. - 287 s. : kuv.
ISBN 0 8065 1146 6
Film posters of the 30s : the essential movies of the decade : from the Reel poster gallery collection / ed....
Neito ja kuolema -kappale löytyy Hortto Kaalon levyltä Hai hortto kaalot ja kokoelmasta Aikuisten suosikkeja. Äänitteet ovat kuitenkin niin vanhoja, että niitä löytyy vain muutamasta Suomen kirjastosta vinyylilevyinä.
Ostamiseen en osaa antaa muuta vinkkiä kuin levydivarit tai internetin vanhojen levyjen myyntisivut. Joihinkin näistä voi myös jättää puutelistan.
Jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isä on kuollut ennen kuin on ehtinyt tunnustaa isyyttään, voidaan vainajasta ottaa kudosnäyte isyystutkimusta varten, ks. Laki oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta 3.6.2005/378 5 § Tutkimus kadonneesta tai kuolleesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050378 . Jos tämä ei ole mahdollista tutkitaan miehen vanhemmat. Isyyden selvittämisestä lisää Isyyslaissa 5.9.1975/700 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1975/19750700 . Lastenvalvoja selvittää isyyden, jos äiti ei sitä vastusta.
EBSCOhost-tietokanta on kansainvälinen elektronisten lehtien tietokanta, jonka avulla voi etsiä kokotekstiartikkeleita. Tiedonhaku helpottuu näin huomattavasti. Ebsco on maksullinen tietokanta eikä sitä voi käyttää ilmaiseksi kotikoneelta. Jyväskylässä tietokantaa voi käyttää ainakin yliopiston kirjastossa. Tässä linkki JYK:n Usein kysyttyä -sivulle, jolta selviää, miten kirjastoa voi käyttää, vaikka ei olisikaan yliopiston opiskelija.
https://kirjasto.jyu.fi/faq
Yliopiston kirjasto on kaikille avoin kirjasto, jonne voi ottaa kirjastokortin. Kysy neuvonnasta, missä ovat kaikille vapaat koneet, joilta Ebsco löytyy.
Jyväskylän yliopiston kirjasto (JYK)
https://kirjasto.jyu.fi/
Sibelius-Akatemian ylläpitämästä Laura-tietokannasta löytyy suomennos Pjotr Tshaikovskin lauluun, joka on sävelletty Aleksandr Pushkinin runoon Satakieli (Solovei moi,soloveiko!). Laulun on suomentanut Juha Suominen. Suomennoksen käyttölupa käsiohjelmaan on pyydettävä suomentajalta. Yhteystiedot löytyvät Laura-tietokannasta.
Muualta laulun suomennosta ei valitettavasti löytynyt.
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebSearch?q=satakieli+puskin+…
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
William Shakespearen Sonetin 129 ensimmäinen säkeistö kuuluu Aale Tynnin suomentamana näin:
Vain hengen tuhlaamista häpeään
on himon toimi; himo toimeen asti
on valapatto, julma, järjiltään,
verinen, vilpillinen, raaka, raju.
Tämän vanhempaa suomennosta Shakespearen soneteista ei ole. Paavo Cajander ei ole suomentanut niitä.
Lähteet:
Shakespeare, William: Sonetit (suom. Aale Tynni, WSOY 1995, ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1965)
Opi lukemaan -nimisiä sarjoja on julkaistu useita.
1980-luvulla ilmestyi Opi lukemaan -sarja, jossa ei kuitenkaan ole pupun päitä eikä värikoodeja. Alla esimerkiksi kuva yhdestä sarjan kirjasta: Mansikin uusi hattu:
https://www.google.com/search?q=mansikin+uusi+hattu&rls=com.microsoft:f…
Vaukirja.fi on julkaissut Opi lukemaan -sarjaa, mutta siinäkään ei ole värikoodeja eikä pupunpäitä. Alla tietoa tästä sarjasta:
http://www.vaukirja.fi/Opi-lukemaan/Mika-on-Vaukirjan-Opi-lukemaan-sarj…
1990-luvulla ilmestyi Osaan jo lukea -sarja. Siinä ukkelihahmolla erotellaan kirjat helpoista vaikeisiin: Aloitteleva, Luen hyvin tai Ahmin. Alla kuva yhdestä sarja kirjasta:
http://hallinto.somero.fi/kirjasto/lapset/osaan_jo_lukea.html
1980-luvulla...
Kannattaa tässä asiassa ottaa yhteyttä Meilahden kampuskirjasto Terkkoon, jossa on varmastikin Suomen paras valikoima lääketieteellistä kirjallisuutta sekä paras asiantuntemus arvioida eri lähteiden luotettavuutta.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/terkko/
HelMet-kirjastosta löytyy haulla anatomia ja rajaamalla kieleksi latina seuraavat teokset:
- Anatomica Humana : anatomian värikuvasto 2013
- Anatomian taskukuvasto (2001)
Ritva Korhosen kirja Alastarolla Ylistarossa : Suomen asutusnimet ja niiden taivutus (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990) opastaa sanomaan "Asun Sappeessa".
Egyptin kansainvälisesti tunnetuin kirjailija on varmaankin vuoden 1988 nobelisti Naguib Mahfouz, jolta on suomennettu viisi teosta: Miramar (1989), Midaqq-kuja (1990), Palatsikatu (1992), Intohimon palatsi (1995) ja Sokerikuja (1996). Suluissa ovat teosten suomennosvuodet.
Myös seuraavien kirjailijoiden teosten suomennosten avulla voi tutustua egyptiläiseen kirjallisuuteen:
Husain, Taha: Päivät (1982)
El Saadawi, Nawal: Nainen nollapisteessä (1988), Imaamin tuho (1989), Herra ex-ministerin kuolema ja muita novelleja (1990), Eevan kätketyt kasvot (1992)
Rifaat, Alifa: Kaukaa siintää minareetti ja muita novelleja (1989)
Aswani, Alaa al: Yacoubian-talon tarinat (2009), Chicagolaisittain (2011)
Tawfiq, Ahmad Khalid: Utopia (2013)
Joistakin...
Missä on peukalo? -laululeikki löytyy esimerkiksi teoksesta Lasten oma laulukirja. Tämän mukaan laulu on alkuperältään ranskalainen kansansävelmä. Suomalaiset sanat siihen on tehnyt Liisa Tenkku.
Rosa Liksomin Everstinnaa ei vielä ole fyysisenä kappaleena näkynyt kirjastossa, vaikka se tilattu onkin.
Jo julkaistut arvostelut ja kuvaukset mainitsevat päähenkilön muistuttavan kohtaloltaan kirjailija Annikki Kariniemeä.
Esim. Suvi Ahola Helsingin Sanomissa 10.9."Paljon tästä käy yksiin Annikki Kariniemen elämän kanssa. (--) Vaikka Kariniemi on selvästi Liksomin innoitus, yhtä lähellä päähenkilöä on Kreisland-romaanin (1996) Impi Agafiina".
Kyseessä ei siis ole varsinaisesti Kariniemen elämäkerta, hän on toiminut ainoastaan teoksen innoittajana. Samaa aihetta Liksom käsitteli jo 2014 Topi Mikkoselle kirjoittamassaan esityksessä Lapin punaiset hanget.
Ei löydy ainakaan Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmista. Katsottu on Suomen kirjailijat ja runokokoelmat: Sata runoa rintamalta, Suomi synnyinmaani, Sotatalvi, Täältä jostakin, Isänmaan runo. Lisäksi tarkistettu Fennica, maakuntakirjastojen yhteisluettelo Manda, tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Linda sekä artikkelitietokanta Kati.
Kirjaston synonyymisanastoissa ei silta-sanaa mainittu,eli sille ei niistä löytynyt synonyymeja. Sanalla silta on monia merkityksiä, ainakin kuvainnollinen (esim. aasinsilta), silmälasien ja hammasproteesin silta, voimistelun silta-asento, kulkuneuvon rakenteiden silta (esim. laivan komentosilta), aseman lastaussilta ja murteellisesti lattian merkityksessä käytettävä silta. Lähde Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Näiden merkitysten kautta ehkä voisi synonyymejä löytyä, mutta meidän lähteidemme kautta niitä ei löytynyt.
