Finnassa https://www.finna.fi/Content/about_finnafi on mukana paljon kirjastoja, arkistoja ja museoita ympäri Suomea. Mikäli löytämääsi teosta ei löydy Turun kirjastoista, voit tehdä kaukopalvelutilauksen https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa. Se on maksullista. Turun kaupunginkirjasto veloittaa 4 € + mahdolliset lainanantajakirjaston maksut.
Itse tuo lausehan on peräisin Raamatusta, Sananlaskujen kirja 4:18, ja esiintyy eri käännöksissä seuraavissa asuissa:
"Mutta vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka." (vuoden 1933 suomennos)
"Oikeamielisten tie on kuin aamun kajo, joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka."
Lausetta on tietysti saatettu käyttää sitaattina monessakin teoksessa. Toistaiseksi kukaan tämän palvelun vastaajista ei ole löytänyt kirjaa, joka nimenomaan päättyisi tähän lauseeseen, mutta mahtaisikohan kysymyksessä olla viisas ja kaunis, vuonna 1949 ilmestynyt satukirja, Hellevi Takkisen kirjoittama Harmaa sinipiika? Tämän kirjan esipuhe nimittäin päättyy juuri tuohon sitaattiin, hieman vapaasanaisesti...
Venäläisillä/neuvostoliittolaisilla on teos, joka vastaa monella tavoin ”Tuntematonta sotilasta”. Se on Aleksandr Tvardovskin kertova runoelma ”Vasili Tjorkin – kirja sotilaasta”. Runoelmassa yhdistyvät sodan realistinen kuvaus ja huumori. Päähenkilö, Vasili Tjorkin, on tavallinen rivisotilas, joka edustaa aitovenäläistä kansanluonnetta.
”Handbook of Russian literature”, ed. Victor Terras, kuvaa ”Vasili Tjorkinia” seuraavasti: ”Toisen maailmansodan aikana Tvardoski julkaisi … laajan suosion saaneen kertovan runoelmansa ’Vasili Tjorkin’ (1942-5). Runoelma antoi venäläisille kansanomaisen sankarin, jota he saattoivat rakastaa, ja jonka kanssa he saattoivat helposti samaistaa itsensä”. Neuvostokriitikko Juri Andrejev kirjoittaa: ”...
Ihmisen veressä ja muissakin nesteissä on suoloja (veressä tärkeimmät kalium ja natrium). Jos veren suolapitoisuus vähenee, seurauksena on hyponatremia, joka puolestaan aiheuttaa aivotoiminnan häiriöitä.
Lisää tietoa veren suolapitoisuudesta ja hyponatremiasta löytyy sivulta
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Salla Simukasta löydät tietoja teoksesta: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 / toim. Ismo Loivamaa. 2004.
Salla Simukan kirjailijaesittely on mukana myös Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen ylläpitämässä Sanojen aika -kirjailijatietokannassa. Sanojen ajan lähteitä-osiossa on lisäksi linkkejä muihin häntä käsitteleviin esittelyihin ja haastatteluihin. Sanojen aika –tietokanta on osoitteessa: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Lehtiartikkeleita ja –haastatteluja:
Hietaniemi, Helena: Remonttia ja juoksulenkkejä. Kodin kuvalehti 2007 : 20, s. 30-35. (Haastateltavina tutkimussuhteeri Riitta Pasanen ja tytär, kirjailija-suomentaja Salla Simukka).
Nummenpää, Kaisa: Tyttörakkaudesta kiihkotta. Nuorisotyö 2005 : 5, s. 20-21. (...
Tiedustelemaanne teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista neljää eri painosta. Eri painosten tietoihin pääsette seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=Ik%C3%A4%C3%A4ntyneen+r&sea…
Voisiko kyse olla Kreikan vuoden 2005 voittoisasta euroviisukappaleesta "My Number One", solistina Helena Paparizou. Kappale ainakin sopii kuvaukseen. Ohessa videolinkki (YouTube): http://www.youtube.com/watch?v=hVz0CF2VepA
Tietoa tähän aiheeseen löytyy seuraavista lähteistä. Kirjastomme käsikirjaston varastossa löytyvät kansaneläkelaitoksen tilastolliset vuosikirjat ajalta 1967-2000. Uusimmat tilastot löytyvät myös Kelan sivuilta, eli vuodet 1996-2008. (http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/241105130835AL?OpenDocument). Uudempia tilastoja ei vielä ole julkaistu. Näistä pitäisi selvitä eläkkeiden sekä sosiaalietuuksien muuttuminen, tosin kahdelta viime vuodelta ei vielä ole tilastoja.
Inflaation/elinkustannusten luvut löytyvät seuraavien tilastolinkkien avulla:
http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_hinnat.html
ja Kelan tilastollinen vuosikirja http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_hinnat.html
sekä samalla sivulla oleva Taskutilasto
http://...
Tässä ei välttämättä ole kyse mistään sen kummallisemmasta kuin epäyhtenäisestä käytännöstä eri kirjastojen ja luetteloijien välillä. Usein kirjastot tosin hyödyntävät kansallisbibliografia Fennican luettelointitietoja sellaisinaan, joten salanimi-lisämääreen käyttö kirjastotietokantojen tekijätiedoissa on hyvin suuressa määrin yhdenmukainen Fennican kanssa: joissain tapauksissa sitä on käytetty, toisissa taas ei.
Ilkka Remeksen todellisen henkilöyden salaamisesta ei ole kyse. Kansallisbibliografian auktoriteettirekisterissä Petri Pykälän ja Ilkka Remeksen nimet on linkitetty toisiinsa, joten tekemällä Fennicassa tekijähaun "Remes, Ilkka" saa teoslistauksen ohella huomautuksen Ilkka Remeksen oikeasta nimestä.
Sitä paitsi, kun Remeksen...
Ilmeisestikään ei ole. Suomen kansallisdiskografia Violan (https://finna.fi ja Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/Default.aspx) mukaan Juhan Viidingiltä on suomennettu yksi laulu, mutta se ei ole kysymäsi. Häneltä on myös suomennettu yksi runokokoelma ja erillisiä runoja, mutta niistäkään sanoja ei löydy.
Yrjö Jylhä on suomentanut William Wordsworthin runon "Ode". Suomennos sisältyy ainakin seuraaviin teoksiin:
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa (Otava, 1954)
Wordsworth, William: Runoja (toim. Tellervo Tapionlinna, WSOY, 1949)
Runo on yhdeksän sivua pitkä. Saat sähköpostiisi runon ensimmäisen osan.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Wordsworth, William: Runoja (toim. Tellervo Tapionlinna, WSOY, 1949)
Yleisistä kirjastoista löytyy seksiä käsitteleviä kirjoja ja muutama videokin. Mutta miten ne löytää? Kirjastossa kirjat sijoitetaan sisältönsä perusteella luokkiin, siis ryhmiin, kuten maitotuotteet tai leivät ovat omana ryhmänään kaupassa. Seksologian luokka Helsingin kaupunginkirjastossa on 613.6 , mutta jo Vantaalla ja Espoossa 10-luokituksen mukainen 59.35. Kaikki aihetta käsittelevä kirjallisuus ei kuitenkaan välttämättä ole samassa ryhmässä. Esimerkiksi Raimo Jussilan suomen kielen seksisanakirja "Se siitä" löytyy suomen kielen luokasta.
Kätevimmin tutustut tätä aluetta käsittelevään aineistoon tekemällä aihehaun aineistotietokantaan. Helsingin kaupunginkirjaston tietokanta on sivulla http://www.libplussa.fi/ . Valitse asiasanahaku...
"Pitkänsillan väärällä puolella" on verkkoteos (http://www.pitkasilta.hai.fi/), jonka olennaisia osia ovat tekstin ja kuvien lisäksi ääni- ja videonäytteet. Sitä ei siis valitettavasti ole saatavana kirjamuodossa. Kallion kirjaston käsikirjastossa on kuitenkin (tekijöiden luvalla) luettavana paperikopiot teoksesta niiltä osin kuin on mahdollista (tekstit, kuvat, tiedon lähteet).
Matriitiksi on kutsuttu Oulun Tuiran kaupunginosan aluetta. Nimen sanotaan tulleen siitä, kun alueen omakotitaloja (jotka on jo sittemmin purettu) rakennettiin, "pauke oli kuin Matriitin taisteluisa". Nimi Matriiti viittaa vuosina 1936-39 käytyyn Espanjan sisällissotaan. Paikan virallisempi nimi oli Kankaan omakotialue. Nykyään paikalla sijaitsee palvelutalo Caritas Matriiti.
Port Arthuriksi, Portartturiksi tai pelkästään Artturiksi on sanottu nykyistä Välivainion kaupunginosaa, joka on aikoinaan kuulunut kuitenkin Tuiraan. Nähtävästi asutusalueen lempinimi on tullut uutisissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa esiintyneestä Port Arthurin tukikohdasta.
Lähde: Ritva Toropainen: Oulun paikannimet - mistä nimet tulevat (2005).
Helsingin kaupunginkirjaston äänikirjakokoelmat vaihtelevat toimipisteittäin, joten yhtenäistä listaa saatavilla olevista äänitteistä ei ole. Voit kuitenkin
tutustua tarjontaamme Plussa-tietokannasta (www.hel.lib.fi) tekemällä seuraavan haun: Laita asiasanaksi kaunokirjallisuus, valitse näytä kohtaan "vain
äänitteet" ja kieleksi suomi. Näin saat 600 viitettä äänikirjoista, joiden sijoituksen eri kirjastoihin voit tarkistaa samasta paikasta kohdasta "saatavuus".
Suomesta Pietariin saapuvat junat tulevat / tulivat Suomen asemalle (Finljandskij vokzal) .
Edmund Wilsonin teos ”To the Finland Station” loppuu ajallisesti siihen kun V.I.Lenin saapuu maanpaosta Suomen kautta Pietariin, Suomen asemalle, vuonna 1917. Kirjan viimeinen luku on nimeltään Lenin at the Finland Station.
Tarkempaa tietoa kirjan sisällöstä:
http://www.nybooks.com/shop/product?product_id=950
http://www.amazon.com/exec/obidos/tg/detail/-/0385092814/103-6429720-73…
Lastenhoitajien järjestäytymistä kannattaa tiedustella seuraavilta tahoilta:
Suomen Lastenhoitoalan liitto http://www.slal.fi
Tehy http://www.tehy.fi
SAK, jolla on myös kansainvälinen osasto http://www.sak.fi/mikasak.shtml/05?28
Ammattiyhdistystoiminnan tilanteesta yleensä kertoo kirja Näin bailaa ay-liike / Katriina Perkka-Jortikka, kenties siitä löytyisi myös jotain EU-maiden tilanteesta. Kirja löytyy Helmet-aineistohaulla http://www.helmet.fi Sanahaku kansainvälinen ammattiyhdistysliike antaa myös muutaman kirjan.
Seuraava lehtiartikkeli löytyi: Uusien jäsenien työoloissa parantamisen varaa / Heli Venho Julkaisussa: Tietoaika. - Helsinki : Tilastokeskus. Tietoaika -lehti tulee Pasilan ja Itäkeskuksen kirjastoihin. Lehden...
Seuraavista kirjoista ja niiden kuvista voisi olla apua selvitettäessä 1600- ja 1700-luvun asepukuja:
1) Paulaharju, Jyri: Suomen kenttätykistön historia (kolme osaa).
2) Gripenberg, Ole: Finsk krigsmannabeklädnad genom fyra seklet = [Suomalainen sotilaspuvusto neljän vuosisadan aikana]. Helsinki : WSOY, 1966.
3) Bellander, Erik: Dräkt och uniform : den svenska arméns beklädnad från 1500-talets början fram till våra dagar. Stockholm 1973.
4) Höglund, Lars-Eric: Stora Nordiska Kriget 1700-1721 : fanor och uniformer. Karlstad : Acedia Press, 2000.
5) Höglund, Lars-Eric: Den karolinska armens uniformer under Stora nordiska kriget. Karlstad : Acedia Press, 1996.
6) Ernstell, Eva-Sofi: En kunglig fasad : Karl XII i Livrustkammaren. Stockholm...
