Anna Säärelä on Kittilässä syntynyt, nykyään Rovaniemellä asuva runoilija, joka on julkaissut omakustanteena runoteoksen Tämä punajaspis sinijaspis. Teos löytyy Rovaniemen, Tornion ja Ylitornion kirjastoista.
Neito ja kuolema -kappale löytyy Hortto Kaalon levyltä Hai hortto kaalot ja kokoelmasta Aikuisten suosikkeja. Äänitteet ovat kuitenkin niin vanhoja, että niitä löytyy vain muutamasta Suomen kirjastosta vinyylilevyinä.
Ostamiseen en osaa antaa muuta vinkkiä kuin levydivarit tai internetin vanhojen levyjen myyntisivut. Joihinkin näistä voi myös jättää puutelistan.
Jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isä on kuollut ennen kuin on ehtinyt tunnustaa isyyttään, voidaan vainajasta ottaa kudosnäyte isyystutkimusta varten, ks. Laki oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta 3.6.2005/378 5 § Tutkimus kadonneesta tai kuolleesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050378 . Jos tämä ei ole mahdollista tutkitaan miehen vanhemmat. Isyyden selvittämisestä lisää Isyyslaissa 5.9.1975/700 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1975/19750700 . Lastenvalvoja selvittää isyyden, jos äiti ei sitä vastusta.
Ilmeisestikään ei ole. Suomen kansallisdiskografia Violan (https://finna.fi ja Fono-tietokannan (http://www.fono.fi/Default.aspx) mukaan Juhan Viidingiltä on suomennettu yksi laulu, mutta se ei ole kysymäsi. Häneltä on myös suomennettu yksi runokokoelma ja erillisiä runoja, mutta niistäkään sanoja ei löydy.
William Shakespearen Sonetin 129 ensimmäinen säkeistö kuuluu Aale Tynnin suomentamana näin:
Vain hengen tuhlaamista häpeään
on himon toimi; himo toimeen asti
on valapatto, julma, järjiltään,
verinen, vilpillinen, raaka, raju.
Tämän vanhempaa suomennosta Shakespearen soneteista ei ole. Paavo Cajander ei ole suomentanut niitä.
Lähteet:
Shakespeare, William: Sonetit (suom. Aale Tynni, WSOY 1995, ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1965)
Opi lukemaan -nimisiä sarjoja on julkaistu useita.
1980-luvulla ilmestyi Opi lukemaan -sarja, jossa ei kuitenkaan ole pupun päitä eikä värikoodeja. Alla esimerkiksi kuva yhdestä sarjan kirjasta: Mansikin uusi hattu:
https://www.google.com/search?q=mansikin+uusi+hattu&rls=com.microsoft:f…
Vaukirja.fi on julkaissut Opi lukemaan -sarjaa, mutta siinäkään ei ole värikoodeja eikä pupunpäitä. Alla tietoa tästä sarjasta:
http://www.vaukirja.fi/Opi-lukemaan/Mika-on-Vaukirjan-Opi-lukemaan-sarj…
1990-luvulla ilmestyi Osaan jo lukea -sarja. Siinä ukkelihahmolla erotellaan kirjat helpoista vaikeisiin: Aloitteleva, Luen hyvin tai Ahmin. Alla kuva yhdestä sarja kirjasta:
http://hallinto.somero.fi/kirjasto/lapset/osaan_jo_lukea.html
1980-luvulla...
Yrjö Jylhä on suomentanut William Wordsworthin runon "Ode". Suomennos sisältyy ainakin seuraaviin teoksiin:
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa (Otava, 1954)
Wordsworth, William: Runoja (toim. Tellervo Tapionlinna, WSOY, 1949)
Runo on yhdeksän sivua pitkä. Saat sähköpostiisi runon ensimmäisen osan.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Wordsworth, William: Runoja (toim. Tellervo Tapionlinna, WSOY, 1949)
Kannattaa tässä asiassa ottaa yhteyttä Meilahden kampuskirjasto Terkkoon, jossa on varmastikin Suomen paras valikoima lääketieteellistä kirjallisuutta sekä paras asiantuntemus arvioida eri lähteiden luotettavuutta.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/terkko/
HelMet-kirjastosta löytyy haulla anatomia ja rajaamalla kieleksi latina seuraavat teokset:
- Anatomica Humana : anatomian värikuvasto 2013
- Anatomian taskukuvasto (2001)
Ei löydy ainakaan Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmista. Katsottu on Suomen kirjailijat ja runokokoelmat: Sata runoa rintamalta, Suomi synnyinmaani, Sotatalvi, Täältä jostakin, Isänmaan runo. Lisäksi tarkistettu Fennica, maakuntakirjastojen yhteisluettelo Manda, tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Linda sekä artikkelitietokanta Kati.
"Pitkänsillan väärällä puolella" on verkkoteos (http://www.pitkasilta.hai.fi/), jonka olennaisia osia ovat tekstin ja kuvien lisäksi ääni- ja videonäytteet. Sitä ei siis valitettavasti ole saatavana kirjamuodossa. Kallion kirjaston käsikirjastossa on kuitenkin (tekijöiden luvalla) luettavana paperikopiot teoksesta niiltä osin kuin on mahdollista (tekstit, kuvat, tiedon lähteet).
Kirjaston synonyymisanastoissa ei silta-sanaa mainittu,eli sille ei niistä löytynyt synonyymeja. Sanalla silta on monia merkityksiä, ainakin kuvainnollinen (esim. aasinsilta), silmälasien ja hammasproteesin silta, voimistelun silta-asento, kulkuneuvon rakenteiden silta (esim. laivan komentosilta), aseman lastaussilta ja murteellisesti lattian merkityksessä käytettävä silta. Lähde Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Näiden merkitysten kautta ehkä voisi synonyymejä löytyä, mutta meidän lähteidemme kautta niitä ei löytynyt.
Palovartiotorneja rakennettiin hyville näköalapaikoille 1920- ja 1930-luvuilla sekä varsinkin vv. 1934-36 ja vv. 1940-41. Puurakenteisista torneista tarkkailtiin valtionmetsien metsäpaloja. Myöhemmin torneja alettiin rakentaa galvanoidusta raudasta. Vuonna 1959 valtion mailla oli sata tornia, näistä 70 kappaletta Lapin ja Oulun läänin alueella. 1980-luvulla lentovalvonta syrjäytti tornit lopullisesti palojen tarkkailussa.
https://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?a3200=59242
Vuonna 1958 kirjoitti Helsingin Sanomat artikkelissaan metsähallituksen palotorniverkon käsittäneen 104 vartiointipaikkaa.
Kuusikymmenluvun loppupuolella palojen tarkkailun avuksi tuli lentovalvonta, mutta vielä heinäkuussa 1973 kerrottiin...
Torpparinleipiä on valmistettu ainakin 1940-luvulta lähtien. Malviala oy:n Facebook-sivulla mainitaan, että Tasangon herkun Torpparin leipää on valmistettu vuodesta 1946 alkaen. Katariina Vuoren kirjassa Kiskan Mamma : Edith Kaski limonadi-, elokuvateatteri- ja kioskiyrittäjä Evijärvellä 1900-1988 muistellaan kioskin valikoimaa 1940-luvun lopulla. Myynnissä oli mm. korppuja, torpparinleipää ja keksejä (s. 112).
Valitettavasti tarkempia tietoja torpparinleivän historiasta tai nimen alkuperästä ei löytynyt.
Emme ole juridiikan asiantuntijoita, joten tämä vastaus on laadittu pelkän maallikkotietämyksen perusteella. Vastausta ei siis kannatta pitää ammattilaisen tulkintana asiasta.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus ”määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna” (2 §). Kirjan videoitu lukeminen tulkitaan teoksen muunnelmaksi, joten videon julkaiseminen vaatii tekijän tai tekijöiden lupaa. Vaikka tuollaiset kirjat ovat tekstimäärältään lyhyitä, se ei vaikuta asiaan, sillä oikeuskäytännössä teoksen ei tarvitse olla kovinkaan pitkä tai erikoinen ylittääkseen ns. teoskynnyksen eli ollakseen riittävän omaperäinen, jotta saisi lain suojaa.
Tarvitset siis lain...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilta löytyy niin uusi Kalevala (vuodelta 1849) kuin sen selityksiäkin.
12. runosta löytyy kohta (säkeet 17-19):
Ainikki sisar Ahilla;
sep' on saattavi sanoman,
sepä kielen kantelevi
Runon hahmo on Ainikki, joka tulkitaan tosiaan Ahti Lemminkäisen sisareksi. (Lähde: http://kalevala.finlit.fi/erisnimet )
18. runosta puolestaan löytyy Annikki, joka puhuttelee Seppo Ilmarista veljekseen, ja jota seppä puhuttelee sisarekseen (säkeet 271-276):
Sanoi seppo Ilmarinen:
"Annikki sisarueni!
Taon sulle sukkulaisen,
taon sormukset soreat,
kahet, kolmet...
Turun yliopiston entisen suomen kielen professorin Kaisa Häkkisen mukaan "vasikka" ilmiantajana perustuu Raamatusta löytyvään vertauskuvaan. Häkkinen kertoo Kielikello-lehden numerossa 4/2004, että tämä "vasikan" merkitys tulee Vanhan testamentin Tuomarien kirjan 14. luvusta, jossa kerrotaan Simsonista. Tässä linkki Häkkisen artikkeliin. (Linkistä tulevat näkyviin kaikki Kielikellon artikkelit vuoden 2004 numerosta 4. On siis klikattava sivun lopussa kohtaa "Näytä lisää kirjoituksia", jotta saa näkyviin Häkkisen artikkelin).
https://www.kielikello.fi/-/4_2004
Helsingin kaupunginkirjaston äänikirjakokoelmat vaihtelevat toimipisteittäin, joten yhtenäistä listaa saatavilla olevista äänitteistä ei ole. Voit kuitenkin
tutustua tarjontaamme Plussa-tietokannasta (www.hel.lib.fi) tekemällä seuraavan haun: Laita asiasanaksi kaunokirjallisuus, valitse näytä kohtaan "vain
äänitteet" ja kieleksi suomi. Näin saat 600 viitettä äänikirjoista, joiden sijoituksen eri kirjastoihin voit tarkistaa samasta paikasta kohdasta "saatavuus".
Venäläisillä/neuvostoliittolaisilla on teos, joka vastaa monella tavoin ”Tuntematonta sotilasta”. Se on Aleksandr Tvardovskin kertova runoelma ”Vasili Tjorkin – kirja sotilaasta”. Runoelmassa yhdistyvät sodan realistinen kuvaus ja huumori. Päähenkilö, Vasili Tjorkin, on tavallinen rivisotilas, joka edustaa aitovenäläistä kansanluonnetta.
”Handbook of Russian literature”, ed. Victor Terras, kuvaa ”Vasili Tjorkinia” seuraavasti: ”Toisen maailmansodan aikana Tvardoski julkaisi … laajan suosion saaneen kertovan runoelmansa ’Vasili Tjorkin’ (1942-5). Runoelma antoi venäläisille kansanomaisen sankarin, jota he saattoivat rakastaa, ja jonka kanssa he saattoivat helposti samaistaa itsensä”. Neuvostokriitikko Juri Andrejev kirjoittaa: ”...
