Vuokko Lepistön teoksessa "Joko Teillä on primuskeitin? Kotitalousteknologian saatavuus ja tarjonta Helsingissä 1800-luvun puolivälistä 1910-luvun lopulle" (1994) kerrotaan, että valurautainen kaasuliesi esiteltiin yleisölle vuoden 1851 maailmannäyttelyssä Lontoossa, mutta että niitä kohtaan tunnettujen ennakkoluulojen ja pelkojen vuoksi ne tulivat Englannissa laajempaan käyttöön vasta vuosisadan lopulla. Suomessa kaasuliedet yleistyivät myöhemmin: "Helsingin ensimmäisiin kuuluva kaasuliesi oli näytteillä kaasulaitoksen konttorissa vuosina 1901 - 1907, ja 1910-luvulla liesiä alettiin myydä ja vuokrata asiakkaille", kirjoittaa Lepistö (ss. 83 - 84).
Tapio Lukkosen teoksesta "Sähköistä antiikkia : käteen käyvät ja sähköllä toimivat" (1997)...
Oskari ja Oskar muodostuvat muinaisgermaanisista sanoista 'ans' = jumaluus ja 'gar' = keihäs eli 'Jumalan keihäs' (vrt. latinalainen muoto Ansgarius ja frankkilainen Ansgar, sana muuntui Pohjoismaissa muotoon Asgeir, josta sittemmin tuli Oscar).
Ensimmäinen pohjoismainen Oskari oli Ruotsin kuningas Oskar I (1799-1859). Oskar-nimen valitsi itse keisari Napoleon entisen kenraalinsa pojan kummina. Nimen hän keksi ihailemistaan 'Ossianin lauluista', joissa esiintyy nimen muinaisiiriläinen muoto Oscur. Ilmeisesti tanskalaiset veivät nimen Englantiin.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Vilkuna: Etunimet, Otava
Inarinjärvi (Enare sjö) löytyy ruotsiksi ainakin Maamme kirjasta (Boken om vårt land). Maamme kirjasta ja oletettavasti myös kyseisestä runosta on olemassa useita erilaisia käännöksiä. Teoksen ensimmäinen suomentaja (v. 1876) oli Johan Bäckvall, avustajina mm. Elias Lönnrot, August Ahlqvist ja Kaarlo Slöör. V. 1878 suomennoksen tarkisti Paavo Cajander, joka korjasi teoksen 7. painoksen tekstin myöhemmin (v. 1886) kokonaan uudelleen. Seuraava huomattavampi uudistus teoksen sisältöön tehtiin v. 1915, jolloin Otto Manninen korjasi teoksen 21. painoksen tekstin. Teosta uudistettiin myös myöhemmin useaan otteeseen, mikä johti lopulta siihen, että lukijan on vaikea erottaa Topeliuksen kirjoittamaa ja Topeliuksen kirjoittamaksi väitettyä tekstiä...
Kirjastonhoitajan palkkaus vaihtelee työnantajan mukaan, suunnilleen kahdentuhannen euron molemmin puolin. Työtehtävätkin vaihtelevat. Mielenkiintoisinta työssä monien mielestä ovat asiakkaat ja heidän kysymyksensä. Teemme myös kokoelmatyötä ts. aineiston valintaa ja karsintaa. Monet kirjastonhoitajat ovat mukana kirjastonkäytön opetuksessa. Teemme yhteistyötä koulujen kanssa, mutta opastamme myös senioreita tietokoneiden käyttöön. Mutta työnkuvaamme kuuluu monia muitakin asioita.
Tällä hetkellä kirjastonhoitajien on vaikea työllistyä esimerkiksi Oulun alueella, koska täällä on alan koulutusta. Jos haluat katsoa, minkälaisia työpaikkoja ja missä on tällä hetkellä avoinna: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat...
Espanjan kansallissoitin on kitara. Kitaran historiasta löydätte tiiviin tietopaketin esim. Otavan suuresta musiikkitietosanakirjasta, joka löytyy miltei kaikista kirjastoista.
Kitara liittyy espanjassa läheisesti espanjalaiseen kansantanssiin, flamencoon. Internetistä, osoitteesta: http://www.flamencovivo.dk/flamenco/links.htm
löytyy koottuna hyviä linkkejä flamenco-aiheisille sivuille.
Flamencosta ilmestyi viime vuonna myös Like-kustantamon toimesta suomenkielinen kattava teos nimeltä "Flamenco", jota voi kysyä kirjastosta.
Evert Suonion säveltämän Inarinjärvi-laulun sanat löytyvät ainakin seuraavista julkaisuista:
- Kultainen laulukirja : 400 suosikkilaulua / Toimituskunta: Virpi Lehikoinen, Ari Nieminen, Pekka Sipila, Heikki Uusitalo
- Laulumatti : lauluja arkeen ja juhlaan / [toimittanut] Paavo Alanne
- Inarijärvi : uusin sanoin ja muita tuttuja sekä uusia sävelmiä tanssittavaksi ja laulettavaksi / Seppo Nissilä
Aleksander on jo antiikin ajalta tunnettu nimi ja se merkitsee kreikan kielessä puolustajaa, suojelijaa tai auttajaa. Antiikin ajan maineikkain Aleksanteri oli Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri (356-323 e.Kr.). Suomalaisissa kalentereissa Aleksanteri on esiintynyt keskiajalta lähtien.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Finfoodin sivuilta löytyy paljon tietoa lihasta. Sivulla on myös sian- ja naudanlihan ravintokoostumus.
http://www.finfood.fi/finfood/liha.nsf/0/C092F4840EEA8923C225715B0032E4…ä%20liha%20on?
Viikin tiedekirjaston artikkelitietokannassa on tietoa poron- , sian- ja naudanlihasta.
http://www-db.helsinki.fi/eviikki/eVIIKKIfreimi.html
Käytetyllä rehulla on vaikutus lihan laatuun. Poronlihassa saattaa olla vierasaineita. Poronlihan väitetään sisältävän runsaasti seleeniä.
Sianlihan ravintoainetutkimus : tutkimusraportti
Knuuttila M., Tuominen R.
[Hämeenlinna], Lihateollisuuden Tutkimuskeskus, 1997, 11 s. ISBN 951-53-1287-6 (nid.)
Tiedontuottajat: Hb
Ruokinnan vaikutus sianlihan laatuun
Jokela, Marjatta;
Maaseutukeskusten liiton julkaisuja 1996...
Hyttysillä on hyvä näköaisti ja useimpien muiden hyönteisten tavoin ne kykenevät näkemään värejä, etenkin sinivihreää ja ultraviolettia. Liikekin toimii houkuttimena. Liikkuva kohde saa hyttysnaaraan hyökkäämään. Hyttysnaaraan tärkein aisti on kuitenkin hajuaisti, joka on ainutlaatuisen tarkka. Uloshengitysilman hiilidioksidin hyttynen pystyy aistimaan kymmenien metrien päästä.
Ampiaisen näkökyvystä ei löytynyt suoranaisesti tietoa, mehiläisen näkökyvystä kylläkin. Mehiläisen näkemä kuva ympäristöstään ei ole tarkkarajainen vaan rakeinen, joten näkökyky ei ole kovinkaan hyvä. Liikkuviin kohteisiin mehiläiset reagoivat paremmin kuin paikallaan pysyviin. Mehiläiset kykenevät erottamaan värejä, mutta ilmeisesti ei punaista.
Nimeä Emili ei löytynyt etunimikirjoista. Internetistä Baby names -sivulta http://www.thinkbabynames.com/ löytyi seuraava tieto: Emili on muunnelma nimestä Emily, merkitykseltään kilpaileva, työteliäs, innokas. Nimen mainitaan olevan harvinainen. Nimi Emily tulee roomalaisen suvun nimen Aemilius feminiinistä muodosta Aemilia. Suvun nimen pohjana on latinan aemulus, merkitykseltään kilpaileva.
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston nimipäiväsivuilta löytyvät nimipäivät, http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/
Haussa käytetty suomalainen ja ruotsalainen nimipäiväluettelo ovat vuoden 2010 viralliset täydelliset luettelot, jotka ovat muuttumattomina voimassa vuoden 2014 loppuun asti.
Aurora viettää nimipäiväänsä 10. maaliskuuta. Saagalle ei...
Oksman on suomalainen, pohjoissavolainen ja pohjoiskarjalainen, sukunimi. Suvun nimi kirjoitettiin yleisesti 'Oxman' aina 1800-luvun loppupuoliskolle asti. Suvun kantaisä on Leppävirran seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Clemens Bartholdi Oxman (k. n. 1702), joka käytti nuorempana myös nimeä Bosphorus. Suvun alkuperä on tuntematon. Nimen perusteella on arveltu, että suku voisi olla kotimaista alkuperää (Häkkinen? Härkönen? lat. bos & ruots. oks = härkä.
Sittemmin suvun jäsenet ovat suomalaistaneet nimensä ainakin Jyrkänne, Otva, Oranurmi, Oksa, Oksala, Oksamaa, Orasalo, Oksama ja Osmalahti. Sukuun kuuluvan Kontiolahden kappalaisen Fredrik Johan Oxmanin (1755-1798) jälkeläiset käyttävät nimiä Oxeman ja Lagervall.
Tunnettu...
Kirjastotyöstä on kysytty monesti ennenkin, tässä koottuna tietoa aiheesta.
Hyllytystyö on kirjaston avustavaa työtä, johon on mahdollisuus päästä tietyksi ajaksi työllistetyksi palkkatuella.
Kirjasto valitsee työllistettävät työntekijät yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Työvoimatoimisto etsii kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäksesi sinun on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon.
Oppisopimusopiskelijoiden ottaminen riippuu täysin kustakin kirjastosta.
Internetistä löydät aiheesta lisätietoa sivuilta http://www.mol.fi ja http://www.oppisopimus.net.
Lisäksi kirjastot ottavat työkokeilijoita https://toimistot...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sekä yhteen että erilleen kirjoittaminen on oikein. Sanakirjan esimerkeissä kuitenkin käytetään yhteenkirjoitettua muotoa. Tällöin sanottaisiin siis, että "otit sydämenasiaksesi".
Kielitoimiston sanakirja antaa sanoista myös taivutusesimerkit.
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Ensimmäinen presidentin johtama valtio on Yhdysvallat. Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti oli George Washington (1789-1797). Hän lienee ollut maailman ensimmäinen presidentti. Digitaalisen tietosanakirja Britannican mukaan presidentti-nimitystä käytettiin Yhdysvalloissa tosin jo aiemmin joissakin brittiläisissä siirtokunnissa.
Olavi Martikainen syntyi 1920 Kiihtelysvaarassa, josta perhe muutti Lieksan maalaiskuntaan Olavin ollessa 5-vuotias ja kuoli Mankkaansuolla 1979.
Pentti Koivisto on julkaissut hänestä kirjan:
Koivisto, Pentti: Olavi Martikainen - ystäväni. 1987.
Hänestä ja hänen näyttelyistään ja teoksistaan on kirjoitettu lehtiartikkeleita:
Isomäki, Ahti
Kaksihuippuisen vaaran mysteeri : Olavi Martikainen 1920-1979, Pohjoismainen Taidekeskus, Suomenlinna
Taide. 27(1986) : 6, s. 26-27
Reinikainen, Raimo
Lumottu vaeltaja : Olavi Martikainen in memoriam
Taide. 28(1987) : 1, s. 60
Pirtola, Erkki
Olavi Martikainen - ystäväni
Taide. 27(1986) : 6, s. 28-33
Lindsten, Leo
Pikku Olli Martikainen Tallinvintillä
Nuori voima. 1988 : 3, s. 20-23
Pohjois-Karjalan...
Sanan orkonen käyttö tuntuu tosiaan jääneen vähälle. Muut sanat ovat tulleet tilalle.
orkonen: savolaismurteissa kolo, lovi, arpi
Lähde: Suomen sanojen alkuperä etymologinen sanakirja
orkonen: syvennys, lovi, kolo. Veneen pohjaan uurtuneet orkoset. Lähde: Nykysuomen sanakirja
Google-hakukin http://www.google.fi antaa edellä mainitussa merkityksessä alle kymmenen osumaa.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on asiantuntija suomen kielen käytössä, neuvontapalvelut: http://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet.shtml
Viia on kutsumanimi monesta -fia-loppuisesta etunimestä, kuten Sofia, joka tarkoittaa kreikaksi viisasta.
Lähtökohtanimenä on mainittu myös Aadolfiina, Serafiina, Olivia tai Fiia ja Fiina.
Viia nimeä on annettu tasaisesti koko 1900-luvun ajan, 70 kertaa.
lähteet: Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi ja
Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
Piki-verkkokirjastosta (www.tampere.fi/kirjasto/piki) tai PIRKITTA-tietokannasta (www.tampere.fi/kirjasto/pirkitta) voi etsiä kansalaissotaan liittyvää aineistoa asiasanoilla kansalaissota TAI sisällissodat JA Tampere
Alla muutamia teoksia, joista löytyi tietoja punaisten hautaamisesta sodan aikana:
Tietokirjat:
ANTTILA, Tupu Pyynikki, Tampereen helmi. - [Tampere] : Pyynikin asukasyhdistys : Tampereen kaupunki, 1995
s. 22-23 kappaleet Lähetysjuhlissa Termopylen kentällä ja Pyynikki sodan puristuksissa
KAUKOVALTA, K. V.: Tampereen seudun kapinahistoria / K. V. Kaukovalta. - Helsingissä : Otava, 1921.
s. 263-264 ”Thermopylan” sankarihautajaisten kuvaus. Myös kuva hautaussaatosta.
RAEVUORI, Yrjö: Kaupungin kohtalokas kevät ja kesä / Yrjö...
Hanna tulee heprean sanasta hannah, armo. Vanhassa testamentissa Hanna on profeetta Samuelin äiti, joka koki saamansa pojan Jumalan erityisen armon osoituksena.
Uudessa testamentissa kerrotaan naisprofeetta Hannasta, joka oli Jerusalemin temppelissä, kun Jeesus-lapsi tuotiin sinne ympärileikattavaksi. Nimi on merkitykseltään sama kuin Johanna.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Lämminverisiä ovat kaikki täysi- ja puoliveriset hevoset. Täysiverisiä ovat arabialaiset täysiveriset, englantilaiset täysiveriset ja niiden risteytys eli angloarabialainen täysiverinen. Näiden rotujen kantakirjat ovat suljettuja, eli rodut on yritetty pitää mahdollisimman puhtaina. Puoliveriset ovat täysi- ja kylmäveristen hevosten risteytyksiä. Suomalaiset lämminveriset ovat Suomen Hippoksen ylläpitämään FWB-kantakirjaan (Finnish Warmblood) kirjattuja puoliverihevosia.
Kylmäverisiin lasketaan kaikki raskasrakenteiset hevosrodut, ei kuitenkaan ponirotuja. Suurin osa kylmäverisistä on työhevosrotuja.
Lähteet:
Lauri Jalkanen, Suomalaisen lämminveriratsun matka huipulle : toistasataa vuotta jalostusta ja ratsastusurheilua
Tonja Mylläri...
