Internetistä löytyy sekä ilmaisia että maksullisia laskentaohjelmia pientalon rakennuskustannuksista.
TaloPeli-sivusto tarjoaa maksutta käyttöön suppean ohjelman, jolla voi laatia kustannusarvion rakentamishankkeesta. Laajempi ohjelma edellyttää rekisteröitymistä ja määräaikaisen käyttöoikeuden maksamista.
http://www.talopeli.fi/
Rakentaja.fi -sivustolta (http://www.rakentaja.fi/ , vasemmalla Rakentaja.fi-mapit > Rahoitus ja vakuutus > Laskurit) löytyy erilaisia tarvike- ja kustannuslaskureita. Osa niistä on vapaasti käytettävissä, osa edellyttää rekisteröitymistä ja jotkut osiot ovat maksullisia. Kannattaa tutustua myös sivuston Keskustelut-osioon, josta löytyy Rahoitus ja vakuutus -aiheryhmä.
Myös kirjamuodossa löytyy tietoa...
KVTES:in palkkahinnoitteluliitteen mukaan kirjastovirkailijan peruspalkka tehtävän vaativuudesta ja nimikkeestä riippuen on 2016 - 2116 €/kk. Tämän lisäksi henkilö voi saada erilaisia lisiä työkokemuksen tai henkilökohtaisen osaamisen ja taitojen perusteella.
Jokainen maksaa veroa oman veroprosentin mukaan, jonka verotoimisto on määritellyt vuositulojen perusteella. Palkasta vähennetään työttömyysvakuutusmaksu 1,9 % ja vakuutusmaksuja 6,35-7,8 %. Jos kuuluu ammattiliittoon, palkasta vähennetään myös liiton jäsenmaksu, joka vaihtelee eri liitoilla.
Verotukseen vaikuttaa myös kunkin henkilökohtainen tilanne: onko sellaisia lainoja, joiden korkomenot voisi vähentää, saako työmatkakuluja vähentää jne.
Lopullisen käteen jäävän...
Oskari ja Oskar muodostuvat muinaisgermaanisista sanoista 'ans' = jumaluus ja 'gar' = keihäs eli 'Jumalan keihäs' (vrt. latinalainen muoto Ansgarius ja frankkilainen Ansgar, sana muuntui Pohjoismaissa muotoon Asgeir, josta sittemmin tuli Oscar).
Ensimmäinen pohjoismainen Oskari oli Ruotsin kuningas Oskar I (1799-1859). Oskar-nimen valitsi itse keisari Napoleon entisen kenraalinsa pojan kummina. Nimen hän keksi ihailemistaan 'Ossianin lauluista', joissa esiintyy nimen muinaisiiriläinen muoto Oscur. Ilmeisesti tanskalaiset veivät nimen Englantiin.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Vilkuna: Etunimet, Otava
Suomen puolustusvoimien sivuilta löytyy sähköinen versio oppaasta Sotilasmerkistö ja lyhenteet (SLM) https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258496/PEVIESTOS-Sotilasm…
Suomenkieliset lyhenteet alkavat sivulta 92.
Tässä Pallen sanoittaman ja Yrjö Saarnion säveltämän laulun "Kirje isälle" sanat:
1. Nyt kunnailta Karjalanmaan nämä terveiset teille mä saan. Isä unhoittaa teitä ei koskaan voi, vaikk´yllämme sodan myrskyt soi. Omat lapsosein, sydänaatoksein ovat luonanne siellä, mä kuhun kuljenkaan, ja mä päivin, öin yhä teit´ikävöin,
kodin suojaks´kun käyn rintamaan.
2. Ja kerran kun syntymämaan käs´varttanne myös odottaa, tekin astutte kansanne vartioon, miss´tähtenne täällä nyt oon. Syli lämpöinen äidin armaisen elon myrskyissä turvan nyt hyvän teille tuo, isän suukon hän antaa hellimmän, minä saavun, jos Luoja suo.
Sanat ja laulun nuotit löytyvät teoksesta Sota-ajan lauluja. Fazer 1991. Äänitteenä kappale löytyy ainakin seuraavalta cd-levyltä...
Porvoon kaupunginkirjastossa tuskin on sellaisia englannin kielen CD-ROM-levyjä, joita voisi ajaessa opiskella - siis vain kuunnella. Sen sijaan meillä on englannin kielen kursseja, joihin kuuluu äänitteinä CD-äänilevyjä sekä englanninkielisiä äänikirjoja.
Univerbin julkaisema Englannin kielikurssi on tarkoitettu esim. autossa kuunneltavaksi. Tässä englannin kielen alkeiskurssissa toistetaan peräkkäin samat lauseet ja fraasit suomeksi ja englanniksi. Tätä kurssia meillä ei tällä hetkellä ole. Toinen samantyyppinen on Marja Anttalaisen: Sanat haltuun. Tämän kurssin äänitteet ovat myös CD-äänilevyjä.
Jos haluat katsoa, mitä englannin kielen CD-ROM-levyjä tai mitä englannin kielikursseja CD-levyillä meillä on,voit mennä netissä olevaan...
Ensimmäinen presidentin johtama valtio on Yhdysvallat. Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti oli George Washington (1789-1797). Hän lienee ollut maailman ensimmäinen presidentti. Digitaalisen tietosanakirja Britannican mukaan presidentti-nimitystä käytettiin Yhdysvalloissa tosin jo aiemmin joissakin brittiläisissä siirtokunnissa.
Hellaakoske runo Dolce far niente löytyy kokoelmasta Jääpeili vuodelta 1928.
Myös Lauri Pohjanpäällä on tämänniminen runo Dolce far niente
"Hauki se makasi kaislikossa
--
suloisen kuumassa ruohon rinnassa,
toinen silmä vain auki."
Runo löytyy ainakin kahdesta seuraavasta Pohjanpään runokokoelmasta: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910-1954 sekä Valitut runot.
(Vastausta korjattu kommentin pohjalta 16.11.2009)
Vuokko Lepistön teoksessa "Joko Teillä on primuskeitin? Kotitalousteknologian saatavuus ja tarjonta Helsingissä 1800-luvun puolivälistä 1910-luvun lopulle" (1994) kerrotaan, että valurautainen kaasuliesi esiteltiin yleisölle vuoden 1851 maailmannäyttelyssä Lontoossa, mutta että niitä kohtaan tunnettujen ennakkoluulojen ja pelkojen vuoksi ne tulivat Englannissa laajempaan käyttöön vasta vuosisadan lopulla. Suomessa kaasuliedet yleistyivät myöhemmin: "Helsingin ensimmäisiin kuuluva kaasuliesi oli näytteillä kaasulaitoksen konttorissa vuosina 1901 - 1907, ja 1910-luvulla liesiä alettiin myydä ja vuokrata asiakkaille", kirjoittaa Lepistö (ss. 83 - 84).
Tapio Lukkosen teoksesta "Sähköistä antiikkia : käteen käyvät ja sähköllä toimivat" (1997)...
Nimeä Emili ei löytynyt etunimikirjoista. Internetistä Baby names -sivulta http://www.thinkbabynames.com/ löytyi seuraava tieto: Emili on muunnelma nimestä Emily, merkitykseltään kilpaileva, työteliäs, innokas. Nimen mainitaan olevan harvinainen. Nimi Emily tulee roomalaisen suvun nimen Aemilius feminiinistä muodosta Aemilia. Suvun nimen pohjana on latinan aemulus, merkitykseltään kilpaileva.
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston nimipäiväsivuilta löytyvät nimipäivät, http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/
Haussa käytetty suomalainen ja ruotsalainen nimipäiväluettelo ovat vuoden 2010 viralliset täydelliset luettelot, jotka ovat muuttumattomina voimassa vuoden 2014 loppuun asti.
Aurora viettää nimipäiväänsä 10. maaliskuuta. Saagalle ei...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sekä yhteen että erilleen kirjoittaminen on oikein. Sanakirjan esimerkeissä kuitenkin käytetään yhteenkirjoitettua muotoa. Tällöin sanottaisiin siis, että "otit sydämenasiaksesi".
Kielitoimiston sanakirja antaa sanoista myös taivutusesimerkit.
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Aapelin joulupakinat Jouluraaha, Joulunviettoa pula-aikana, Hän lahjat antaa ja lahjat saa sekä Hermannin joulu löytyvät ainakin teoksesta Aapelin lukemattomat (1986). Aapelin valitut ilot – teoksessa (1972) on pakina Joulupukin poika.
Hauskoja joulupakinoita löytyy myös esimerkiksi pakinoitsija Ollin tuotannosta. Teos Mustapartainen mies herättää pahennusta (1921) sisältää pakinat Jouluaattona ja Joulumarkkinat.
Kysymäsi runon tekijää on tiedusteltu palvelustamme aiemminkin. Lauri Pohjanpään runon nimi on Jänikset ja se sisältyy kokoelmaan Uusi kevät ja muita runoja (1917). Runo löytyy myös Pohjanpään valikoimakokoelmasta Kaipuu ylitse ajan (Valitut runot 1910-1954).
Löydät aiemmat vastauksemme Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Kirjoita hakusanoiksi Pohjanpää Lauri runot.
Ajokortin saamisen terveysvaatimuksista säädetään Ajokorttilaissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110386
Laissa viitataan ajokorttidirektiiviin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/126/EY), jossa määritellään moottoriajoneuvon kuljettamiseen vaadittavat niin fyysisen kuin henkisen suorituskyvyn vähimmäisvaatimukset.
Direktiivissä sanotaan mm. näin:
"Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, joilla on:
— vakavia psyykkisiä häiriöitä, riippumatta siitä, ovatko ne synnynnäisiä taikka sairauden, onnettomuuden tai
neurokirurgisten toimenpiteiden aiheuttamia..."
"paitsi asiantuntijalääkärin puoltavan lausunnon ja tarvittaessa säännöllisten uusintatarkastusten perusteella."
Direktiivi löytyy...
Monissa uunien käyttöohjeissa mainitaan erikseen, että grillauksen aikana uunin luukku on pidettävä kiinni. Voisitte yrittää varmistaa uuninne valmistajalta kuinka asia on oman uunimerkkinne kohdalla.
Aleksander on jo antiikin ajalta tunnettu nimi ja se merkitsee kreikan kielessä puolustajaa, suojelijaa tai auttajaa. Antiikin ajan maineikkain Aleksanteri oli Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri (356-323 e.Kr.). Suomalaisissa kalentereissa Aleksanteri on esiintynyt keskiajalta lähtien.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Uros-nimitystä käytetään yleensä suurikokoisista nisäkkäistä, mutta tarkempaa tietoa termien alkuperästä ei meidän lähteistämme löytynyt.
Kysyimme tarkempaa vastausta Kotimaisten kielten keskuksesta.
Tässä erityisasiantuntija Kirsti Aapalan vastaus:
"Koiras ja uros ovat osittain toistensa synonyymeja: molempia voidaan yleiskielessä käyttää merkitsemässä eläinlajin urosta, ja lisäksi uros tarkoittaa myös täysikasvuista miestä tai sankaria (tieto löytyy mm. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta. Veijo Meren Etymologinen sanakirja on ennemminkin kaunokirjallisuutta eikä sitä kannata käyttää lähteenä.)
Uros on näistä kahdesta vanhempi. Siitä on kirjallisia tietoja jo Mikael Agricolalla, siis niin kaukaa kuin suomenkielistä...
Murteissa käytetyt sanat 'vaivihkaa' ja 'salavihkaa' tarkoittavat 'salaa, hiljaa, huomaamattomasti'. Niiden alkuperä on verbissä vihkata ('suhista, mennä vauhdikkaasti') ja vihkaista ('mennä tai käydä nopeasti')
Verbi 'vihkaista' sekä 'vihistä' ('sihistä, havista') kuten myös 'viheltää' ja 'vihma' ovat samaa onomatopoeettista (eli toiminnasta aiheutuvaa ääntä jäljittelevää) alkuperää.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä 3: R-Ö. (SKS 2000)
Hyttysillä on hyvä näköaisti ja useimpien muiden hyönteisten tavoin ne kykenevät näkemään värejä, etenkin sinivihreää ja ultraviolettia. Liikekin toimii houkuttimena. Liikkuva kohde saa hyttysnaaraan hyökkäämään. Hyttysnaaraan tärkein aisti on kuitenkin hajuaisti, joka on ainutlaatuisen tarkka. Uloshengitysilman hiilidioksidin hyttynen pystyy aistimaan kymmenien metrien päästä.
Ampiaisen näkökyvystä ei löytynyt suoranaisesti tietoa, mehiläisen näkökyvystä kylläkin. Mehiläisen näkemä kuva ympäristöstään ei ole tarkkarajainen vaan rakeinen, joten näkökyky ei ole kovinkaan hyvä. Liikkuviin kohteisiin mehiläiset reagoivat paremmin kuin paikallaan pysyviin. Mehiläiset kykenevät erottamaan värejä, mutta ilmeisesti ei punaista.
Näsi-nimistä ehdottomasti vanhin on Näsijärvi, joka esiintyy kartassa ensimmäisen kerran jo 1600-luvun puolivälin paikkeilla (Näsi Jerfvi Lacus). Nimen etymologia on tuntematon. Alkuosa Näsi on yhdistetty toisaalta kasvinnimeen näsiä, toisaalta ruotsin kannasta merkitsevään sanaan "näs". Näsiä-teoriaa tosin horjuttaa hieman se, että näsiä-sanan ensimmäiset kirjalliset esiintymät ovat vasta 1700-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta.
Useimmat muut Näsi-nimet ovat paljon myöhempää perua. Näsilinnan rakennuttaneen Peter von Nottbeckin palatsilleen antama nimi oli Milavida, ja sen valmistumisen aikoihin 1900-luvun alussa Näsi(n)kallio tunnettiin vielä Mustanlahdenkalliona (tai Mustanlahden kallioina). Näsilinna-nimi tuli käyttöön, kun rakennus...
