Suomen kuvataiteilijamatrikkelista ei löydy tietoa Jorma Hietalasta. Netistä löytyvien kuvien perusteella omistamanne teoksen signeeraus näyttää kyllä kovasti Jorman Hietalan signeeraukselta. Mikäli haluatte varmistua teoksen tekijästä, teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taideliikkeen puoleen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-laytaisin-lisatietoa-henkilosta-jon…
https://finna.fi/Record/varkaudenmuseot.pju-47495?imgid=1
Hyvät sivut ovat ainakin osoitteessa www.global.finland.fi . Ne ovat Ulkoasiainministeriön Kehitysyhteistyö-sivut. Oikeasta palkista löytyy kohta
tietopankki,josta löytyy tietoa kehitysmaista.(mm. Intiasta).
Apuvälineistä löytyy paljon kirjallisuutta. Avaa HelMet-tietokantaa, www.helmet.fi, valite aihehaku ja hakutermiksi apuvälineet. Saat noin 90 viitettä, joista osa varmaankin voisi kiinnostaa. Poimin tähän muutaman:
Apuvälinekirja / toim. Anna-Liisa Salminen ; [piirrokset: Elina Vanninen]Julktiedot [Helsinki] : Kehitysvammaliitto, 2003. Painos 2. p. 2003
Asuntojen sähkö- ja telejärjestelmien muunneltavuus / [julkaisija:] Sähkötieto ry ; [kirjoittajat: Sinikka Hieta-Wilkman .. et al.] Espoo : Sähköinfo, 2001.
Kaakinen, Juha, Apuvälinepalveluja vammaisille : ajankohtaisia kysymyksiä ja kehityssuuntia / Juha Kaakinen
Helsinki : Stakes, 1993
Apuvälinepalvelunimikkeistö : opas terveydenhuoltoon / [työryhmä: Leena Autio ... et al.]. Helsinki :...
Voit hakea aiheeseesi sopivaa kirjallisuutta pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä www.helmet.fi. Kun valitset hakutavan sanahaku, voit yhdistää useampia hakusanoja, esim. jumalakäsitykset nuoret. Näin löytyy teos Kurki, Leena: Käsitykseni Jumalasta- Mi idea sobre Dios- tutkimus suomalaisten ja latinalais-amerikkalaisten lukiolaisten jumalakuvasta. Hakusanoilla jumalakäsitykset lapset löytyy pari teosta, Lapsen sielun maisema, toim. Arto Kallioniemi, Antti Räsänen ja Päivi Hilska, sekä Tamm, Maare: Lasten ja nuorten uskonnollinen maailma. Edelleen sanahakua käyttäen hakusanoilla jumala mielikuvat löytyy teos Hyrck, Matti: Ihmismieli ja Jumala psykoanalyysin valossa ja saman tekijän väitöskirja Mielen kuvat...
Kirjallisuutta kysymästäsi aiheesta kannattaa etsiä HelMet-tietokannasta vaikkapa hakusanoilla "aika", "ajankäyttö" ja "filosofia".
Alla esimerkkejä aikaa ja ajankäyttöä filosofisessa ja kulttuurintutkimuksellisessa mielessä käsittelevistä teoksista:
Ajan filosofia / Eero Ojanen (Kirjapaja, 2007)
Meemejä ja uskonnollisia robotteja : kulttuuriesseitä / Matti Kamppinen (Yliopistopaino, 2004)
Time and the other : (and additional essays) / Emmanuel Levinas : translated by Richard A. Cohen (Duquesne University Press, 2003)
Oleminen ja aika / Martin Heidegger ; suomentanut Reijo Kupiainen (Vastapaino, 2000)
Aika / toimittaneet Sami Pihlström, Arto Siitonen, Risto Vilkko (Gaudeamus, 2000)
The story of time / Kristen Lippincott ; with Umberto Eco...
Internetistä löytyy sivuja, joihin on listattu länsimaisia nimiä kiinalaisessa muodossa. Seuraavassa linkit Jenni-nimen muotoihin:
http://www.chinese-tools.com/names/calligraphy/code_3063_jenni.html
http://csymbol.com/female/jenni.html
Näiden sivustojen ongelma on kuitenkin se, että ne on tehty englannin ääntämisen mukaisesti eli niiden 'jenni' vastaa suomalaisittain suurinpiirtein muotoa 'zenni'.
Lapset lukevat mielellään Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä - ja Heinähattu ja Vilttitossu -sarjoja. Timo Parvelan Ella-sarja on myös hyvin suosittu. Parvela on myös kirjoittanut fantasiasarjan Sammon vartijat.
Tässä teemoittain:
- jännitys:
Veirto, Kalle: Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -sarja
Mäkipää, Jari: Etsiväkerho Hurrikaani -sarja
Remes, Ilkka: Aaro Korpi -sarja
Bagge, Tapani: Etsivätoimisto Musta koira -sarja
Venho, Johanna: Etsivätoimisto Okulus -sarja
Musta kaista -sarja (useita eri tekijöitä )
-ystävyys, rakkaus
Lehtinen, Tuija: Laura-sarja, Rebekka-sarja
Kallioniemi, Tuula: Konsta-sarja, Karoliina-sarja, Rottaklaani
Parvela, Timo: Trilogia: Karuselli, Keinulauta ja Onnenpyörä
Marttinen, Tittamari: Viivi Pusu -...
Shakespearen sonetti 12 löytyy Aale Tynnin suomentamasta William Shakespearen teoksesta "Sonetit". WSOY on julkaissut tämän kirjan suomeksi ja englanniksi 1965 ja 1995 ja molempia painoksia löytyy HelMet-kirjastoista ainakin varaamalla. Sonetit alkukielellä suomennettuina ja kommentoituina ovat myös teoksessa:
Shakespeare, William
[Oulu] : Rajalla, cop. 2007
Samuli Edelmann on levyttänyt joitakin Shakespearen sonetteja, mutta numeroa 12 ei löytynyt.
Tarina Miska-karhusta on venäläinen kansansatu. Yhden vanhan kuvakirjaversion siitä onnistuin löytämään. Ingeborg Meyer-Reyn kuvittamasta saksankielisestä Mischka, der Bär -kirjasta julkaistiin vuonna 1969 suomenkielinen laitos nimellä Miska-karhu.
Kirjassa mummo elelee mökissään lastenlastensa Darjan ja Marjan kanssa. Miska-karhu sieppaa tytöt yksitellen taloonsa piioiksi, mutta heidän onnistuu paeta takaisin isoäitinsä luo.
Selventäisiköhän tämä asiaa: flavonoidit ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka syntyvät ikään kuin sivutuotteena kasvien aineenvaihdunnassa. Kasvien aineenvaihdunnan päätuotteita ovat sokerit ja muut yhdisteet, joita kasvi tarvitsee kasvaakseen ja kehittyäkseen. Sekundaarituotteet, kuten flavonoidit, toimivat usein kasvinsyöjien karkotteena. Jotkut flavonoidit suojaavat kasvia esim. viruksilta ja sienitaudeilta. Toiset flavonoidit tekevät kasvin kitkerän makuiseksi, mikä karkottaa kasvinsyöjäeläimiä (tosin ihmisen mielestä ne voivat tehdä kasvin houkuttelevammaksi). Muita kasvien sekundaariaineita ovat mm. tanniinit ja terpeenit.
Pirjo Kainulaisen ja Jarmo Holopaisen artikkelissa Ilman epäpuhtauksien ja ilmaston muutoksen vaikutukset...
Australiasta kertovaa kaunokirjallisuutta on melko vähän. Jotain kuitenkin löytyy. Gerald Murnane: Tasangot / Gerald Murnane
Tua Harmo: Oranssi maa
Tamara McKinley :Perintöosa ja muutkin hänen teoksensa
Gregory David Roberts: Vuoren varjo
Kuinka kilpikonna sai kilpensä ja muita aboriginaalisatuja : Australian aboriginaalien kansantarinoita / toimittanut ja kääntänyt Sini Laurén ; kuvittanut Mika Vaaranmaa
Diana Cooperin trilogia; Hiljaiset kivet, Voimakoodit ja Valoverkko
Marlo Morgan: Viesti oikeiden ihmisten maailmasta
Hieman vanhempaa kanokirjallisuutta ovat
Nevil Shute: Viisi mustaa kanaa tai Ystäväni Johnnie (näistä ainoa Tasmaniasta kertova)
Keri Hulme: Mauriora : maan voima
sekä...
Salaatti ei viittaa antiikin Rooman keisariin Caesariin, jonka nimi lausutaan Suomessa kovalla k:lla. Salatti sai nimensä kehittäjältään, Yhdysvaltoihin emigroituneelta italialaissyntyseltä ravintoloitsija Caesare Cardinilta.
Salaatin kirjoitusasu vaihtelee eri kielissä kuten myös lausuminen. Suomessa caesarsalaatin alkuosa lausutaan tavallisesti "seesar" tai "seessar" (esim. tässä YT-klipissä). Se on lähellä ruotsin kielen caesarsalladin lausumista - esimerkki tämän YT-klipin alussa.
Hakusana Webster-sanakirjassa
Ceasar(e) Cardini Wikpediassa
Icon of the Seas lasketaan maailman suurimmaksi risteilyalukseksi bruttovetoisuutensa perusteella. Se on ilmoituksen mukaan 250 800. Lisäksi on ilmoitettu, että aluksen pituus on 365 metriä ja että se pystyy ottamaan enimmillään 7 600 matkustajaa. Tätä ennen suurimmaksi lasketun matkustaja-aluksen Wonder of the Seasin kohdalla samat luvut ovat 235 687, 362 ja 7 084.
Laivan korkeudesta ei löydy tarkkaa tietoa. Wonder of the Seasin korkeus vesirajan yläpuolella on 72 metriä. Sillä on 18 kantta, kun Icon of the Seasilla niitä on 20.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Icon_of_the_Seas
https://en.wikipedia.org/wiki/Oasis-class_cruise_ship
https://www.royalcaribbeanpresscenter.com/fact-sheet/35/icon-of-the-...
Valitettavasti yleisten kirjastojen tietopalvelu ei voinut suoraan auttaa sinua kaipaamasi tiedon etsinnässä. Tilastojahan löytyy mitä erilaisimmista aiheista sekä kirja- että sähköisessä muodossa, mutta vertailevia historiallisia tilastoja on vaikeampi löytää.
Kannattaakin kääntyä erikoiskirjastojen puoleen, esimerkiksi Tilastokeskuksen kirjaston päivystävä informaatikko löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/tk/kk/info.html . Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto (Leppäsuonk. 9E) on erikoistunut myös taloushistoriaan.
Tässä muutamia viitteitä:
MATSON, Alex: John Steinbeck, kirjailijakuvan luonnos. Tammi, 1948.
(sekä itse kirjailijasta että hänen teoksistaan)
OTAVAN suuri ensyklopedia, osa 8. Otava, 1978. s. 6453 - 6454
(John Steinbeckin elämäkerta tiiviisti esitettynä)
RUNNQUIST, Åke: Nykykirjailijoita. Tammi, 1964. s. 208 - 210
Ebsco - ja ALEKSI -tietokannoista löytyy kirjailijasta lehtiartikkeleita sekä suomen -että englanninkielellä.
Yleensä tietosanakirjat ova terinomaisia kirjailijaelämäkertojen tietolähteitä
WWW-osoitteita:http://users.dedot.com/mchs/steinbeck.html
http://www.sjsu.edu/depts/steinbec/srchome.html
http://www.educeth.ch/english/readinglist/steinbeckj/
Alalla pääsee alkuun soittamalla kustannusyhtiön kirjalliselle osastolle, lähettämällä näytekäännöksiä (6-10 liuskaa, alkuteksti mukaan) ja olemalla sitten aktiivinen. Yleensä kustantaja päättää mitä käännetään ja tarjoaa työn valitsemalleen kääntäjälle.
Lisätietoja kääntäjäntyöstä löydät Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton verkkosivuilta osoitteesta http://www.sktl.net/sktl/sktl.htm
Olet ihan oikeassa siinä, että moniin ajankohtaisiin kysymyksiin on vaikeaa löytää vastausta kirjoista. Tässä tapauksessa voisit aivan hyvin ottaa yhteyttä katolisen kirkon tiedotuskeskukseen osoitteessa http://www.catholic.fi/. Ortodoksisen kirkon sivut löytyvät osoitteessa http://www.ort.fi/fi/index.php
Kirjallisuuttakin löytyy ja kirjoistahan voit tehdä kaukolainapyynnon ( ks. sivuhttp://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;5740 ).
Tässä muutama, ehkä sinua kiinnostava kirja ja lehtiartikkeli:
McGrath, Alister
Dawkinsin jumala : geenit, meemit ja elämän tarkoitus
Helsinki : Kirjapaja, 2006 ,
Wilson, Edward O.
Konsilienssi
Helsinki : Terra cognita, 2001
Human cloning : religious responses / Ronald Cole-Turner...
