Suomen kansakoulukalenterissa 1916 julkaistu "Aakkosellinen luettelo Suomen kansakoulunopettajista lukuv. 1915-16" kertoo, että tässä vaiheessa Enon Haapalahden koulun opettajana on toiminut Laina Koljonen. Muita tietoja opettaja Koljosesta ei valitettavasti ole saatavissa.
Vuoden 1916 laitos Suomen kansakoulukalenterista on ensimmäinen laatuaan, joten tätä edeltävien vuosien osalta opettajatietoja ei ole yhtä vaivatta saatavissa. Haapalahden kansakoulu oli toiminnassa vuosina 1907-74, joten sitä koskevia tietoja ei löydy jo 1906 ilmestyneestä teoksesta Matrikkeli Suomen maalaiskansakouluista.
Kirjassa Tuominen, Vesa: Pyhäselän partailta, 1995, s. 48-49, 122, kerrotaan maanviljelijä-valtiopäivämies Pekka Leppäsestä. Sanomalehti Karjalaisessa on ollut myös artikkeli hänestä:
Huomionarvoinen 100-vuotismuisto : maanviljelijä Pekka Leppänen.
Karjalainen 1955:Numero 246.
Myös kirjassa Mulo muita mahtavampi. Toimittanut Vesa Tuominen, 2006, s.62-63, kerrotaan Pekka Leppäsen muutosta Muloon.
Kaikille kirjastoille tarkoitettua aineistoa voi tarjota Btj Finlandin (kirjastopalvelun)välitettäväksi.
Seuraavasta linkistä löytyy Btj:n kotisivut:
http://www.btj.fi/?path=aineisto_av
Yksittäisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi:n kotisivuilta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Nyt näyttäisi olevan niin, että kyseisiä runoja ei ole suomennettu. Näin on tilanne ainakin Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän kattavan runotietokannan mukaan. Kyseisiä runoja ei löytynyt mistään seuraavasti valikoimateoksista, joihin tietokannan mukaan on kerätty englanninkielisten runojen suomennoksia:
Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja.
Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta
Tämän runon haluaisin kuulla 3.
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa
Runotietokannan verkko-osoite on: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Muutama kollega muistelee joskus kuulleensa moisesta piirakasta, mutta ohje onkin vaikeampi löytää.
Olen selannut läpi kirjastomme piirakkakirjat, samoin kuin ranskalaiset reseptikirjat (myös ne vanhemmat englanninkieliset,joita meillä vielä on kokoelmissa), mutta kaikki tarjoavat vain Tarte Tatinia ja Alsacelaista piirakkaa. En siis valitettavasti löytänyt kysymääsi piirakkaohjetta, myöskään internetistä.
Itse tekisin ehkä niinkin kokeellisesti, että yhdistäisin kahta eri ohjetta, esim:
http://www.sorsanpaistaja.fi/?p=97
ja
http://www.digipaper.fi/presso/3145/index.php?pgnumb=27
Hei
Lyhyt vastaus kysymykseesi on EI. Ruoka on paljon muutakin kuin vitamiinit, lisäravinteet tai hivenaineet. Esimerkiksi ruoassa oleva ravintokuitu joka kulkee suoliston läpi imeytymättä vaikuttaa monin tavoin ihmisen terveyteen. Kuidut voivat mm. virittää hormoneja ja saada aikaan kaikenlaista muutakin elimistössämme mitä emme vielä edes tarkasti tiedä.
Ruoassa on lisäksi tuhansia aineita, joita emme tunne ja jotka toimivat eri tavalla kuin pillereissä. Kombinaatioita on lukemattomia erilaisia eivätkä esim. antioksidantit toimi jos niitä antaa yksitellen. Yhteenvetona. Pureskelemalla ruokaa ihminen voi pidemmän päälle parhaiten. Pelkillä pillereillä ihminen ei voi hyvin. Päinvastoin pilleridieetillä hän todennäköisesti kuolee...
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston kirjat voit uusia Internetissä HelMet-verkkokirjastossa, joka löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi. Klikkaa oikeassa yläkulmassa olevaa linkkiä ”Omat tiedot”. Sen jälkeen pääset kirjautumaan kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella pin-koodilla. Jos sinulla ei ole pin-koodia, sen saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Kirjauduttuasi voit rastia haluamasi lainat ja painaa ”Uusi merkityt lainat”, niin uusittaville lainoille tulee lisää laina-aikaa, mikäli niissä ei ole varauksia tai niitä ei ole uusittu jo kolmea kertaa. Vaihtoehtoisesti jos haluat uusia kaikki lainat, voit painaa sivun alareunassa...
Ylioppilastutkint Suomessa -sivustolla on ainekohtaiset arviointiperusteet, myös suomi toisena kielenä -kokeeseen. Ylioppilastutkintolautakunnan 15.1.2010 päivätyistä ohjeista ja määräyksistä löytyvät eri tehtävätyypit ja niiden arvosteluperusteet.
Ylioppilastutkinto Suomessa -sivusto: http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/
Koekohtaiset määräykset ja ohjeet - suomi toisena kielenä:
http://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/A6.pdf
Kissa mainitaan usein helppohoitoisemmaksi, koska se voidaan opettaa käyttämään hiekkalaatikkoa tarpeiden tekoon eikä sitä siis tarvitse välttämättä ulkoiluttaa useita kertoja päivässä kuten koiraa. Molemmat tarvitsevat kuitenkin säännöllistä hoitoa ja huolenpitoa, oikeanlaista ravintoa ja toisinaan eläinlääkärikäyntejä. Tämä pätee toki kaikkiin lemmikkieläimiin.
Perustietoa löytyy esim. Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton sivuilta.
Kissoista: http://www.sey.fi/elaintietoa/lemmikkielaimet/kissa/aiotko_hankkia_kiss…
Koirista: http://www.sey.fi/elaintietoa/lemmikkielaimet/koira/aiotko_hankkia_koir…
Muista lemmikkieläimistä: http://www.sey.fi/elaintietoa/lemmikkielaimet/yleista_lemmikkielaimista…
Tarkoittamasi tangot ovat ilmeisesti niin sanotun erotusjakson eristeet. Eräs helsinkiläinen veturinkuljettaja kuvaili niitä seuraavalla tavalla:
"Ne ovat eristeet, joilla saadaan sähkötön alue kahden sähkönsyöttöaseman välille, jotta syöttöasemien syöttämä sähkö ei menisi toistensa "päälle" ja siten sekottaisi koko systeemiä. Kutsutaan erotusjaksoksi, jossa veturin/sähköjunan pääkytkin avautuu ja se rullaa alueen läpi. Näin myös saadaan rataverkon sähköistys jaettua useampaan osaan, jolla järjestelyllä saadaan toteutettua useat syöttöasemat, jotka syöttävät tarvittavan määrän sähköä junien tarpeeseen."
Verkosta on löydettävissä Liikenneviraston dokumentti "Sähkörataohjeet", jossa on havainnollistava kuva erotuskentästä ja erotusjaksosta (...
Tarkoitat varmaan animismia eli luonnonpalvontaa. Siitä ei näytä löytyvän kovin hyvin tietoa suomeksi. Tässä muutama kirjallisuusvinkki:
Maan energiat [Helsinki] Lademann [1993] Sarja: (Mystiikan maailma)
Raahen kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä paikalla, meillä ei sitä ole.
Nevill Drury: Samanismi, Otava (1993)
Sigmund Freud: Toteemi ja tabu, Love kirjat (1989)
T. I. Itkonen: Suomen lappalaiset osa 2, WSOY (1984 2.p.)kerrotaan saamelaisten luonnonpalvonnasta mm. seidoista.
Kaunokirjallisuutta:
Veikko Haakana: Seita lähtee liikkeelle, Karisto (2000)
Sue Harrison: Jokien laulu, WSOY (1999)
Sue Harrison: Tuulten viesti, WSOY (2000)
Etsin myös netistä hakusanoilla animismi ja luonnonpalvonta, mutta ei tullut kovin hyviä linkkejä, tässä...
Kenttäsairaala 39:n A- ja B-osastot siirtyivät sodan aikana rintaman mukana. Esimerkiksi B-osasto toimi sodan aikana seuraavissa paikoissa:
27.6.-7.7.1941: Sulkavan Lohikoski
8.7.-14.8.1941: Ruokolahden Rantalinna
15.8.-26.8.1941: Kirvu
27.8.-8.9.1941: Vuoksenrannan Kaskiselkä
9.9.-5.11.1941: Muolaan Kuusanhovi
6.11.1941-25.1.1942: Muolaan Kyyrölä
27.1.1942-23.3.1944: Uudenkirkon Vanhasaha
30.3.-14.6.1944: Uudenkirkon Patru
15-16.6.1944: Kuolemajärven Iivanala
16-18.6.1944: Viipuri
18-20.6.1944: Vahvialan kirkonkylä
21-25.6.1944: Ylämaan kirkonkylä
25.6.-13.9.1944: Ylämaan Pentin kylä
16.9.-17.11.1944: Miehikkälä, Pitkäkoski
B-osastolla on oma historiikkinsa, ja sekä A- ja B-osaston sotapäiväkirjat on digitoitu ja...
Mikroaaltouunin sähkömagneettinen säteily ei sinällään tapa viruksia, vaan sen tekee mahdollisesti kuumuus, joka syntyy, kun mikroaallot liikuttavat mikroaaltouunin sisällä olevan ruoan vesimolekyylejä. Ruokaviraston mukaan kuumennus vähintään 4 minuuttia 63 °C:ssa inaktivoi koronavirukset. Mikroaaltouuni ei kuitenkaan liene paras mahdollinen laite SARS-Cov-2 -viruksen nitistämiseen. Mikroaaltouuni ei esimerkiksi lämmitä ruokaa kovin tasaisesti. Maskien puhdistamiseen mikroaaltouuni ei taas sovellu lainkaan.
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yhteisot/riskinarviointi/liitteet/koronaviruksen-aiheuttama-elintarviketurvallisuusriski.pdf
https://yle.fi/uutiset/3-11494119
https://www.helen.fi/globalassets/...
Tietokirjailija Jukka K. Korpela on julkaissut internetissä Kirjainten tarinoita -nimisen teoksen, jossa käsitellään sekä fraktuuran että s-kirjaimen vaiheita. Fraktuuran s-kirjaimia kutsutaan nimillä "lyhyt s" (s) ja "pitkä s" (ſ). Nämä nimitykset viittaavat kuitenkin vain kirjaimen muotoon, sillä molemmat lausutaan samalla tavalla.
Korpelan artikkelien mukaan s-kirjainten säännöt olivat osittain erilaisia eri kielissä ja saattoivat muutenkin vaihdella. Pitkä s oli alkujaan yleisempi, mutta ajan myötä lyhyen käyttö yleistyi ja lopulta se jäi ainoaksi s-kirjaimeksi. Pitkä s oli suomenkielisissä teksteissä usein käytössä silloin kun s-kirjain aloitti tavun, mutta koska suomen tavutussäännötkin ovat vaihdelleen aikojen kuluessa, tämä ei...
Ihan kaikkia Ollin pakinakokoelmia ei kirjastostamme löytynyt, mutta ainakin Puusta tyveen -kokoelmassa vuodelta 1947 löytyy pakina Teatteriaapinen, jossa käydään teatterisanastoa läpi ja kohdassa H. löytyy säe: Hamlet näki aavehaamun koittehessa aamun, näyttelijä kehno tekee Hamletista haamun.
Näyttää siltä, että elokuvalla ei ole Suomessa kirjastokäyttö- ja lainausoikeuksia, sillä en löytänyt elokuvaa minkään kirjaston tietokannasta.
Voit kysellä elokuvan (maksullista) katselumahdollisuutta Suomen elokuva-arkistosta, http://www.sea.fi/arkistopalvelut/video.html , mikäli elokuva vain arkiston kokoelmista löytyy. Kannattaa tiedustella elokuvaa myös videovuokraamoista.
Hain Sinulle kirjoja kuvataiteen sosialistisesta realismista maakuntakirjastojen Manda-tietokannasta ja yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta sekä Fennica-tietokannasta. Lisäksi hain lehtiartikkeleita Aleksi- ja Arto-tietokannasta. Lähetin viitteet suoraan sähköpostiisi, paitsi Aleksi-tietokannan viitettä, joka tulee tässä: Tekijä: Lintinen, Jaakko
Nimeke 70-luvun realismeja etsimässä : aika pusertuu kokoelman näköiseksi
Aikakauslehti Taide 1991 ; (31) ; 3 ; 42-53, 75, Asiasana kuvataide: realismi: 1970-luku; kuvataide: sosialistinen realismi: 1970-luku
Toivottavasti löydät kirjat ja lehtiartikkelit kotikuntasi kirjaston kautta.
Mikäli haluat lajentaa hakuasi muille taiteenaloille ja kirjallisuuteen, ota uudestaan yhteyttä!
On hauskaa että käännyit kirjaston puoleen kun tarvitset apua esitelmän teossa. Esitelmän teon tarkoituksena on muunmuassa tiedonhaun oppiminen, joten neuvon sinua erityisesti siinä.
Aiheenasi on merisiili, josta ei ainakaan suomeksi ole kirjoja kirjoitettu, siksi onkin hyvä miettiä minkälaisista lähteistä tietoja voisi löytyä.
Ja se ei olekaan ihan helppoa.
Internetistä voi aiheesta hakea netin hakukoneiden avulla. Haettaessa Googlella http://www.google.fi sanalla merisiili tai merisiilit löytyy esimerkikisi Särkänniemen sivut, joissa kerrotaan että merisiilit ovat selkärangattomia piikkinahkaisiin kuuluvia merieläimiä, http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/ahdinakatemia/ved_as/ved_as_selka_0… .
Piikkinahkaiset ovat merisiilien laajempi...
Löysin Suuri Toivelaulu kirjasta no.6 laulun nimeltä
Pettäjän tie , tarkoitatkohan tätä kappaletta?
Taisto Ahlgren on laulanut kappaleen, jonka säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty P. Ahlgen.
Muusikko Erkki Laurokari nosti kuitenkin oikeusjutun väittäen, että kappale on kopio hänen säveltämästään ja sanoittamastaan laulusta Kohtalon kukka. Hän voitti jutun ja Teoston mukaan molemmat kappaleet ovat hänen nimissään.
