Sommarboken on käännetty nimellä The summer book, Solstaden on Sun city ja Meddelande-kokoelmasta osa novelleista käännetty nimellä A winter book : selected stories.
Kaikkia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Teosta ei ole suomennettu. Apollinairen suomennetut teokset ovat Alcools (Alcools, 1913). Suomentanut Jukka Kemppinen. Helsinki: Otava, 1977. Hirveä Hospodar ja Nuoren Don Juanin urotyöt (Les onze mille verges, 1907; Les exploits d'un jeune Don Juan, 1911). Suomentanut ja jälkisanan kirjoittanut Väinö Kirstinä. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1972. Mätänevä velho (L'enchanteur pourissant, 1909). Suomennos ja esipuhe: Riikka Mahlamäki; runojen suomennokset: Kristian Blomberg ja Ismo Puhakka. Helsinki: Like, 2004.
Hannu Laaksosen kirjassa Alma Mater Aboensis on kuvaus 1600-luvun ylioppilaiden vastaanotosta (s. 58-59). Runoilija Jacob Chronander kirjoitti kaksi runomuotoista näytelmää, joista toinen nimeltä Surge eller flijt och oflijtighetz skodespegel, författat flit en lustigh comoedia esitettiin maisteripromootiossa v. 1647.
Muita mahdollisia lähteitä:
HISTORIAA AURAN RANNOILLA : TURKULAISTA HISTORIANTUTKIMUSTA JA HISTORIANTUTKIJOITA / TOIMITTAJA: AUVO KOSTIAINEN ; [KIRJOITTAJAT: MARJA ENGMAN ... ET AL.].
(ei Helmet-kirjastoissa): http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?
view=Yliopistokirjastot&author=&title=historiaa+auran+rannoilla&keyword=&ident=&mat_type=all&organization=flat&s1=ALL&dosearch=Hae...
Hei!
Huoneenvuokralain (1995)1 luvun 22§:n mukaan "jos huoneisto on tarkoitus myydä tai se on uudelleen vuokrattavissa, vuokranantajalla on oikeus näyttää huoneistoa vuokranantajalle ja vuokralaiselle sopivana aikana." Asuntomarkkinointiasetuksen mukaan asunnonesittelyllä tarkoitetaan lehti-, toimistonikkuna-,netti-, tai
suoramarkkinointiesittelyä, jossa asunnosta on ilmoitettava vähimmäistiedot.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Asukasliittoon www.asukasliitto.fi puh. 0600 97272, josta saat tarkempia neuvoja.
Tällä hetkellä Youtuben katsotuin video on Justin Bieberin Baby, joka on kerännyt yli 450 miljoonaa katselukertaa. Linkki videoon: http://www.youtube.com/watch?v=kffacxfA7G4
Lammas-sana kuuluu kaksivartaloisiin nomineihin, joiden vokaalivartalon lopussa on kaksi vokaalia ja joilla on konsonanttivartalo vain yksikön partitiivissa (s-loppuisten sanojen neljäs taivutustyyppi). Sanan vartalossa tapahtuu äännevaihtelu. Lammas-sana taipuu samoin kuin esimerkiksi sanat varas : varkaan, varvas : varpaan, kauppias : kauppiaan.
Kysymyksen siitä, miksi lammas-sanaa ei voi taivuttaa ks-päätteisellä muodolla, herättänevät esimerkiksi sanat sammas : sammaksen tai kannas : kannaksen. Suomen kielelle on tyypillistä, että sanojen vartalo muuttuu erilaisten taivutuspäätteiden edellä. Vartalo saattaa muuttua eri tavoin sellaisissakin sanoissa, jotka loppuvat samalla tavalla. Taivutukseen ja äännevaihteluun vaikuttavat...
Tarkoittamasi kohouma taitaa olla isovarpaan jänneluu eli sesamluu. Ohessa linkki jalkatreän ja varpaiden röntgenkuvaan, jossa luut on nimetty.
http://www.hus.fi/ammattilaiselle/hus-kuvantaminen/Natiivi%20%20alaraaj…
Laulujen käännökset jakautuvat karkeasti ottaen kahteen ryhmään. Ensinnäkin ovat tekstit, joiden käännös pyrkii toistamaan alkuperäisen tekstin mahdollisimman tarkasti. Näitä lienee suurin osa käännösiskelmistä. Toisen ryhmän muodostavat käännökset, joissa ei ole edes yritetty "kääntää" alkuperäistekstiä, vaan on etsitty suomen kieleen istuvia kieli- ja mielikuvia, Esimerkiksi suomenkielinen versio The Beatles -kappaleesta Penny Lane eli Rööperiin on tällainen. Uskoakseni tämä Tuulensuojaan kuuluu tähän jälkimmäiseen ryhmään.
Heikki Poroila
Kokonaisena valmistettu peltosirkku (Emberiza hortulana) on ollut Ranskassa perinteinen gastronominen herkku. Tapa tuli yleisesti tunnetuksi presidentti Francois Mitterandin aikana, koska hän herkutteli tällä ruokalajilla, useimpien muiden tyrmistykseksi. Mitterandin on sanottu syöneen kaksi kokonaista peltosirkkua viimeisellä ateriallaan 1996, mutta useimmissa Euroopan maissa, myös Ranskassa, on pikkulintujen syöminen kielletty vuodesta 1999 alkaen. Lakia kuitenkin rikotaan ilmeisesti paljon ja muutama vuosi sitten tunnetut kokit halusivat peltosirkun taas ruokalistoille. Suomessa peltosirkku on nopeasti katoamassa oleva laji ja yhtenä syynä pidetään laitonta pyydystämistä Lounais-Ranskassa.
Heikki Poroila
Aikaisempi vastaus vastaavanlaiseen kysymykseen löytyy etätietopalvelun arkistosta (linkki on palvelun etusivulla) asiasanalla puukaasu. Vastauksessa on lueteltu kirjoja: http://tietopalvelu.kirjastot.fi/arkisto.asp?id=416&arkisto=true
Lisäksi aiheesta on lehtiartikkeleita. Esimerkkejä uudemmasta päästä: KIRSTINÄ,Heikki: "Tauno ajelee täyttä häkää. Tauno Mämmin ekologinen häkäpönttöpyörä." Suomen luonto, 1998, no. 3, s. 30-31.
BRAX, Anne: "Jalka puukaasupolkimelle. Seppo Laaksosen häkäpönttö-Chevrolet." Suomen luonto, 1993, no. 12, s. 10.
HAAPAVAARA, Matti: "Puukaasuauto kuin silloin ennen: pilkettä pönttöön". Tekniikan maailma, 1989, no. 16, s. 66-67.
KARI, Urho: "Ekoautoilijoiden yhdistys perustettu: puukaasuauton rakentamisesta ja...
Mikäli tarkoitat nimenomaan uuden ajan, eli renessanssin ja sen jälkeisen ajan filosofeja, niin sinun kanttaa tutustua filosofian historian yleisteoksiin kuten esim.
Russell: ”Länsimaisen filosofian historia” tai ”The Cambridge Dictionary of Philosophy”.
Kannattaa tutustua myös seuraaviin teoksiin:
Derrida: ”Platonin apteekki ja muita kirjoituksia”,
Itkonen: ”Kirjoituksia kielitieteestä, filosofiasta, historiasta ja politiikassa”,
Gadamer: ”Hermeneutiikka: ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa”.
Ajattelu, kieli, merkitys : analyyttisen filosofian avainkirjoituksia / Panu Raatikainen (toim.).
Saatavuustiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Voit etsiä yllämainitusta tietokannasta lisää teoksia asiasanoilla ”filosofia”, ”kieli”, ”...
Kirjan takakansitekstin mukaan Eppu Nuotion lastenkirja Villilän viheltäjät on kolmas villiläläisten vauhdikkaasta elämänmenosta kertova kirja. Kirja kuuluu Kirjava Kukko -sarjaan ja se on ilmestynyt vuonna 2001. Kirjassa seikkailee urheileva salaseura Villilän vauhti, jolla on paljon puuhaa toimeliaassa Villilän kylässä. Eppu Nuotion Villilästä kertovat Kirjava Kukko -sarjan kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä seuraavat:
Villilän vauhti 1998
Villilän vauva 2000
Villilän viheltäjät 2001
Sirkus saapuu Villilään 2002
Postia Villilästä 2003
Radio Villilä 2004
Villilän runoilijat ry 2005
Vuonna 2006 ilmestyy 8. Villilästä kertova kirja, jonka arvioitu ilmestymisaika on huhtikuussa.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjan mukaan Jurkka on Jyrkin itäsuomalainen muunnos ja juhlii nimipäiviään 23.4.Jyrki puolestaan on karjalainen muunnos venäläisistä nimistä Georgi, Jegor. Kreikan Georgius tarkoittaa maanviljelijää.
Jurilia en löytänyt, mutta Juri on myös Georgen venäläinen muunnos eli samaa alkuperää kuin Jurkka ja myös juhlii samana päivänä.
Uudenkaupungin historia tai Paasion Pyhämaan historia eivät
mainitse Suvanto&Jokelan sahaa. Yrityksen nimi on saattanut muuttua.
Hellan (2004) Santtion historiassa kerrotaan s. 245-246 useistakin sahoista.
Kaupparekisteri tai Turun maakunta-arkiston vesiasioiden hakemisto eivät nimeltä tunne sahaa.
Sanomalehdistä ainakin Uudenkaupungin Sanomat v.1925 voisi vielä tarkistaa.
Kannattaisi kääntyä Pyhärannan kunnan arkiston ja kirjaston puoleen, seurakuntien mikrofilmatuista kirkonkirjoistakin saattaisi löytyä omistajien tietoja.
Laki kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista annettiin Suomessa vuonna 1944. Siihen kuului siirtymäkausi vuoteen 1949, ja tämän jälkeen kaikissa kunnissa oli oltava sekä äitiys- että lastenneuvola.
Äitiysneuvontaa ja -neuvoloita olivat kuitenkin jo aiemmin järjestäneet yleishyödylliset yhdistykset, kuten Suomen Punainen risti ja Manneheimin lastensuojeluliitto. Viimeksi mainitun Tampereen osasto perustettiin vuonna 1921, ja lasten neuvolatyö käynnistyi niinikään 20-luvulla. Raskaana olevien äitien vastaanotot aloitettiin vuonna 1927. MLL:n neuvolat siirtyivät myöhemmin kaupungin ylläpitämiksi.
Lähteet ja lisätietoja:
Mannerheimin lastensuojeluliiton Tampereen osaston historiikki: http://www.mll-tre.fi/toiminta/historia.html
Arno...
Yhtenäistä tilastoa kaikkien Suomen kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei valitettavasti ole saatavilla. Monet kirjastot kuitenkin julkaisevat kotisivuillaan listoja lainatuimmista kirjoista. Näitä löytää esim. Googlella hakusanoilla "lainatuimmat lastenkirjat".
Suosituimpien nimekkeiden selvittämisessä myös Kirjakauppaliiton julkaisemista Mitä Suomi lukee -listoista voi olla hyötyä: http://www.kirjakauppaliitto.fi/?doc=3.
Lastenkirjallisuuden Plättä-palkinnon voittajan valitsevat lapset ja nuoret itse äänestämällä omaa suosikkiaan. Plättä-voittajat 2000-luvulla: http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/platta00.htm
Varsinaisesti lapsille tehtyjä kivikirjoja ei löytynyt, mutta esimerkiksi Paavo Korhosen kirjassa Kiviopas, sekä Risto Vartiaisen kirjassa Lapin korukivet, on hyvät värikuvat ja lyhyehkö tekstiosuus.
Suomen jalo-, koru-, koriste- ja rakennuskivet esitellään omina ryhminään Marjatta Virkkusen ja Seppo J. Partasen kirjassa Suomen kivet. Retkeilijän kiviopas puolestaan kertoo mineraalien tunnistamisesta.
Tässä muutama kirja, joista voisi olla apua ns. ruutuajan (videopelien, tietokoneen ja puhelimen ääressä vietetty aika) vaikutusten selvittämisessä:
Anderson, Craig A., Kuvista teoiksi : väkivaltapelien vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Like 2008
Ketamo, Harri, Kännykän käyttäjäksi entistä nuorempana. Porin korkeakouluyksikkö 2001
Lapsuus mediamaailmassa. Gaudeamus 2005
Lasten tietoyhteiskunta. Tampereen yliopisto 2001
Lehtipuu, Unna, Ruuturitari ja digidonna : lapsi matkalla mediaan. WSOY 2006
Matikainen, Janne, Verkko kasvattajana : mitä kasvattajan tulisi tietää ja ajatella verkosta? Helsinki University Press 2008
Mustonen, Anu, Mediapsykologia. WSOY 2001
Myllyniemi, Sami, Aika vapaalla : nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Opetusministeriö...
Yksinäisyyttä käsitellään melko monessakin suomalaisessa kirjassa. Useimmissa näistä se on taustalla vaikuttava olosuhde tai ohimenevä vaihe eikä varsinaisesti kirjan pääaihe.
Kokosin tähän kuitenkin joitakin kirjoja, joissa yksinäisyyden voisi sanoa olevan keskeinen teema:
- Rimminen, Mikko: Nenäpäivä, 2010
- Holopainen, Anu: Ilmeetön mies, 2010
- Nevanlinna, Arne: Marie, 2008
- Rimminen, Mikko: Pölkky, 2007
- Haahtela, Joel: Perhoskerääjä, 2006
- Hotakainen, Kari: Huolimattomat, 2006
- Levola, Lauri: Pimeä tavarajuna : novelleja, 2006
- Sahlberg, Asko: Pimeän ääni, 2000
- Sinervo, Helena: Runoilijan talossa, 2004
- Kejonen, Rauha: Toisenlainen elämä, 2004
- Niemi, Marjo: Juostu maa, 2004
- Haahtela, Joel: Elena : pienoisromaani, 2003
-...
Adolf Hitlerillä oli käytössään Junkers Ju 52-tyypin lentokone jo kampanjoinnissaan vuonna 1932, ennen valintaansa valtakunnankansleriksi. Tämän koneen rekisterinumero oli mitä ilmeisimmin tuo mainittu D-2201, kutsumanimenään ”Bölke”. Pian kansleriksi valintansa jälkeen vuonna 1933 Hitler sai käyttöönsä uuden, henkilökohtaisen Immelmannin mukaan nimetyn Junkers Ju 52-koneen, jonka numero oli D-2600. Tässä yhteydessä alkoi myös Hitlerin ja hänen henkilökohtaisen lentäjänsä Hans Baurin yhteistyö, joka kesti aina vuoteen 1945 saakka.
Vuonna 1939 Hitlerin henkilökohtaiseksi lentokoneeksi vaihtui Focke-Wulf FW 200 Condor.
Hitlerillä sekä hänen lähipiirillään oli 1930-loppupuolella sekä koko toisen maailmansodan ajan käytössään varsin laaja...
