Taideteollisen korkeakoulun lopputöiden tiivistelmiä on luettavissa kirjaston sivulla
(http://www.aralis.fi/page.asp?path=9278,9289,9751,9779 ).
Aralis etusivu > Taideteollisen korkeakoulun kirjasto > Kokoelmat > Opinnäytteet.
Lopputöiden arvostelulausunnot ovat luettavissa paikan päällä kirjastossa. Arvostelulausuntojen perusteella olen valinnut muutamia lopputöitä, jotka ovat saaneet arvosanat väliltä 3-5 (arvosteluasteikko 1-5).
Lopputyöt ovat luettavissa Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa, missä niistä voi myös ottaa kopioita.
Arvosana 3 (hyvä):
- Lind-Sinkko, Elina: Koneneulottu kettuturkki ja valokorukokeilu (2005).
- Löppönen, Paula: Taitettavan puhelimen ergonomia : yhden käden avaamis- ja sulkemisliikkeen mittaaminen...
Varjakan alueen historiasta löytyy muutamia kirjoja:
- Kuvia Varjakasta
- Hirviniemi, Helena: Oulunsalon Varjakka: rakennushistoria, käyttö ja kunnostus
- Kantonen, Timo : Satakunta sahaa Suomessa : kulttuurihistoriallisesti merkittäviä saharakennuksia ja -ympäristöjä = Inventering av kulturhistoriska sågverk och -miljöer i Finland
- Varjakansaaren saha 1898-1929
Kirjat ovat kaikki Oulun maakuntakirjaston kokoelmissa.
Kuvia Varjakan sahasta löytyy ainakin tältä sivulta:
http://www.studiovpulkkinen.net/varjakka.html
Pieni sahan historia on tällä sivulla:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Varjakan_saha
Perintökaaren 17 luvun 2a §:n mukaan perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti.
Perintökaari http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Poikanne voi tehdä kauppasopimuksen kanssanne ja ostaa osan asunnostanne perittävillä tai muilla varoilla.
Käsittääkseni tässä on kyse kahdesta aivan erillisestä oikeustoimesta.
Lopuksi todettakoon, että toimituksellamme ei ole lainopillista pätevyyttä, joten kysymys on syytä esittää oikeusoppineelle. Töölön kirjastossa asianajajat antavat maksutonta neuvontaa 14.1. lähtien, maanantaisin klo 17-19.30 http://www.lib....
Hei!
Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta näyttäisi löytyvän espanjankielisiä äänikirjoja yhteensä 17 nimekettä (löytyy siis kun laittaa hakusanaksi 'äänikirjat', valitsee aineistolajiksi 'CD-levy' ja kieleksi 'espanja'). Voit selailla listaa ja saatavuustietoja oheisesta linkistä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=%C3%A4%C3%A4nikirjat+&searchsc…
Hyvää kesää myös itsellesi!
Kirjastosta löytyy useita Janis Joplinin levyjä. Voit hakea HelMetin musiikkihaulla Janis Joplinia ja rajata aineiston joko cd-levyksi tai kirjaksi, jolloin löydät myös elämäkertoja.
Kokoelmista esim. "Collections" vuodelta 2005 ja "The essential Janis Joplin" vuodelta 2003 ovat varmaan tutustumisen arvoisia.
Joplinin elämänvaiheisiin voit tutustua esim. teoksen "Janis Joplin: Paratiisin arvet" (Like 2000,2003) avulla.
Marjo Leinonen Janis Joplinina - kuulostaa tosi hyvältä!
Kansallisbibliografia Fennica ( https://finna.fi sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran mainio käännöstietokanta ( http://www.finlit.fi -> käännöstietokanta tai suoraan http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) kumpainenkin kertovat, että Eino Leinolta on käännetty ruotsiksi Helkavirsien lisäksi kokoelma runoja nimellä Lyriskt urval vuonna 1931.
Suomeksi Eino Leinon Korkea veisu on Talvi-yö -kokoelmassa.
Helsingin kaupunginkirjaston avoimista työpaikoista, kesätöistä ja keikkatöistä löytyy tietoa osoitteista: http://www.helsingintyopaikat.fi/
Seure Oy http://www.seure.fi/ välittää Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvirastoihin, myös kirjastoihin (sivistysala), keikkatyöntekijöitä. Sivuilta löytyy myös kirjastoalan hakulomake.
Ilman koulutusta on vaikeaa päästä töihin. Helsingissä kaupunginkirjastoon keikkatöihin otettavilta edellytetään kirjastojärjestelmän käytön hallintaa.
Tässä on lista joistakin kirjoista, joissa saattaa esiintyä oikeantapainen henkilöhahmo. On tietenkin mahdoton sanoa, ovatko nämä henkilöt täsmälleen oikeanlaisia tutkimuksesi kannalta.
F.M. Dostojevski: Idiootti (ruhtinas Myskin)
Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla (räätäli Halme)
Lars Görling: 491 (opettaja)
Henning Mankell: Comedia infantil
Tommy Tabermann: Pelastaja
Michael Cunningham: Säkenöivät päivät
William Shakespeare: Kuningas Lear (Cordelia - ainakin näytelmän loppupuolella)
Sinulla ilmeisesti on jo tiedossa Markku Envallin kirja Nasaretin miehen pitkä marssi: esseitä Jeesus-aiheesta kirjallisuudessa.
Jarno Saarisesta on elämäkerta Tjassens, Klaas : Jarno Saarinen : the flying Finn = der fliegende Finne, 2002. Siinä on teksti saksaksi ja englanniksi. Kirja löytyy Oulun kaupunginkirjastosta. Sitä ei valitettavasti ole suomennettu. Suomeksi Saarisesta on kirjassa Teronen, Arto : Kiveen hakatut : urheilusankaruuden jäljillä, 2009, s. 47-55. Se on tällä hetkellä myös Kiimingin kirjastossa paikalla.
Rooman ensimmäiselle keisarille senaatti antoi arvonimen Augustus 'kunnianarvoisa' vuonna 27 eKr. Tästä on lyhentynyt miehennimi August, jonka kansankielinen muunnos Aaku on.
Lähde: Vilkuna Kustaa: Etunimet, Otava, 2005.
Duodecimin terveyskirjastossa on tällainen toteamus: "Myös sokeat näkevät unia, vaikkakin heidän unissaan muut aistimukset ovat etusijalla (Hyyppä, Partinen 1985, 58; Ullman, Zimmerman 1982, 28).
Näkövammaisen ihmisen unien koostumus riippunee paljon siitä, onko näkökyky puuttunut aina vai onko se menetetty myöhemmin. Jälkimmäisissä tapauksissa tuskin on eroa näkevän ja näkövammaisen unissa.
Toisaalta myös näkevien unien kuvaileminen kysyjän tarkoittamalla tavalla on tietysti mahdotonta, koska ihmiset näkevät mitä erilaisimpia unia. Mutta jos kysyjä tarkoittaa eroa näkevien ja ei-näkevien välillä, uskoisin tuon terveyskirjaston toteamuksen olevan lähinnä todellisuutta. Unien syntymekanismia ei täysin tunneta tai ymmärretä, mutta mitä...
Kilseä-sanalle löytyy Suomen murteiden sanakirjasta useitakin merkityksiä. Yksi merkitys on ’kuiva, kova, sitkeä, luja’. Oloista tai taloudellisesta tilanteesta puhuttaessa se voi tarkoittaa ’tiukkaa, ahdasta, kireää, vaikeaa, tukalaa’. Ihmisestä puhuttaessa kilseä voi tarkoittaa ’saitaa, peräänantamatonta, töykeää'.
Sanan etymologialle sen sijaan ei löydy selitystä. Kysyin asiasta Kotimaisten kielten keskuksesta, josta kerrottiin, että kilseä kuulunee samaan sanueeseen kuin verbit kilsistyä ja kilsottua, mutta enempää sanojen alkuperästä ei nykytietämyksen valossa osata sanoa.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Kotimaisten kielten keskus
Kyseessä on Vilho Rantasen runo Kettu automiehenä teoksesta Ketun radio vuodelta 1945. Teosta ei näytä löytyvän oman alueenne verkkokirjastosta, mutta joissakin Suomen kirjastoissa se on ja on siis tilattavissa kaukolainaan omaan lähikirjastoonne.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
https://finna.fi/
Kappaleiden tabulatuurinotaatiot löytyvät Kuopion kaupunginkirjaston nuottijulkaisuista:
Deep Purple: Best of Deep Purple (1998) ja Ac/Dc: Live (1992), mutta ovat lainassa tällä hetkellä. Voit itse tarkistaa saatavuuden Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta: http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll?SFORM?1&949285135&default&def…
Kirjoita tekijäksi Deep Purple tai Ac/Dc ja valitse aineistolajiksi nuottijulkaisu, niin näet kaikki kyseisten yhtyeiden nuottijulkaisut ja saatavuustiedot.
Lehtijuttu on ilmeisesti tämä Salon Seudun Sanomissa 3.1.2016 ilmestynyt: https://www.sss.fi/2016/01/salon-murteen-sanakirjaan-kertyi-satoja-sanoja-2/
Jutusta päätellen kerätyt sanat on julkaistu vain lehdessä.
Salon murteella kirjoitettuja kirjoja on olemassa useita, mm. "Ei ränt krannata" ja "Arkjoelämän toilauksi - Salon seudun murreantologia". Lisäksi on olemassa "Uskelan murteen sanakirja". Nämä kirjat ovat saatavilla Vaski-kirjastoissa, ja lisää Salon murteella kirjoitettuja kirjoja löytyy hakemalla hakusanoilla "murteet Salo": https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=murteet+salo&type=AllFields
Digihautaus.fi -verkkopalvelussa on vapaamuotoisesti kuvattu, mitä asioita digitestamenttiin on hyvä kirjata, mutta valmista mallipohjaa ei palvelussa ole: https://www.digihautaus.fi/digitestamentti/
Lisäksi löytyi malliasiakirja digitaaliseksi tahdoksi, josta voi olla myös apua: https://www.hok-elannonlakipalvelu.fi/fileadmin/user_upload/lakinostot/Digitaalinen_tahtoni_lomake_2022.pdf
Löydät tiedon Internetin kautta näin: valitse kirjaston etusivulta linkkki Kirjat ja muu aineisto (osoite on http://www.libplussa.fi). Valitse Helsinki. Koska valmiiksi on valittuna kohta "Nimeke", voit vain kirjoittaa hakuruutuun kirjan nimen, Aavelinnan arvoitus. Klikkaa vielä painiketta Hae.
Saat esiin kirjan tiedot ja niiden alapuolella on linkki, josta saatavuustiedot löytyvät. Jos kirja on vapaana jossakin kirjastossa, voit soittaa sinne ja pyytää lähettämään lähimpään kirjastoon. Kirjastojen puhelinnumerot löydät myös kirjaston etusivulta, linkistä Kirjaston toimipisteet / yhteystiedot lyhyesti.
Raija Markkulan kirjasta Tekstiilitieto (1999) ja Irma Boncamperin kirjasta Tekstiilioppi : kuituraaka-aineet (1999) löytyy tietoa elastaanin ominaisuuksista ja myös sen kauppanimistä.
Lisäksi aiheesta löytyy tietoa internetistä osoitteesta http://sokl.joensuu.fi/aineistot/kasityo/tekstiilimateriaalit/2002/elas…
Ensimmäisestä maailmansodasta on kirjoitettu metreittäin kirjoja, joten annan tässä vain muutaman kirjaesimerkin.
Ensimmäinen ja toinen maailmansota (1995)
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osat 20 ja 21 (1984)
Otavan suuri maailmanhistoria, osa 16 (1986)
Suuri maailmanhistoria, osa 13 (1982)
Lisää kirjoja voit hakea verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&sesid=1036686708 laittamalla asiasanaksi "ensimmäinen maailmansota". Halutessasi voit myös rajata hakusi suomenkielisiiin teoksiin valitsemalla kielivalikosta kohdan "suomi" ja joko tietyn kaupungin/kunnan kokoelmiin (valikko "kirjasto") tai Tampereen kaupunginkirjaston tietyn osaston kokoelmaan (valikko "toimipiste").
Kirjojen...
Huumeista toki löytyy paljonkin kirjallisuutta, rajoitun tässä kuitenkin vain muutamiin suomenkielisiin historiallisiin ja käytön yhteiskunnalista puolta esiteleviin teoksiin:
Schivelbusch, Wolfgang
Nautintoaineiden kulttuurihistoria. - Otava, 1986.
(käsittelee lähinnä oopiumin käyttöä 1800-luvulla)
Kontula, Osmo
Huumeet Suomessa. - Otava, 1988.
Salasuo, Mikko
Huumeet ajankuvana : huumeiden viihdekäytön kulttuurinen ilmeneminen Suomessa. - Stakes, 2004.
(painopiste tilanteessa 1960-luvulta lähtien)
Hakkarainen, Pekka
Suomalainen huumekysymys : huumausaineiden yhteiskunnallinen paikka Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. - Alkoholitutkimussäätiö, 1992.
Huumeiden käyttäjä hyvinvointivaltiossa. - Gaudeamus, 2002.
(artikkeleita...
