Kyseeseen ei ainakaan tule sellaisen nettikahvilan perustaminen, jossa nettiin pääsystä peritään maksua.
Kirjastolain 5§ määrittelee kirjastopalvelujen maksuttomuuden. Hallituksen esityksessä eduskunnalle kirjastolaiksi todetaan, että kansalaisten tasavertaisuus kirjasto- ja tietopalvelujen käyttäjinä edellyttää, että myös verkkojen kautta saatavat palvelut ovat pääosin asiakkaalle maksuttomia.
Kun kirjaston tiloissa on jo nettikoneet saattaisi erillinen kirjaston kahvilassa oleva kone osoittautua ongelmaksi. Jos kirjasto sijoittaisi koneita kahvilatiloihin, asia olisi varmasti toinen.
Kahvilan perustaminen kirjaston tiloihin käsitellään varmasti kunnan kirjasto- tai kulttuurilautakunnassa. Kirjastojen tiloissa maassamme toimii kyllä...
Hankasalmen Kalevalaiset naiset ovat tehneet sekä CD-levyn että videon karjan kutsuhuudoista. Molempia saa kaukolainaksi Hankasalmen kirjastosta.
Perinnelipas 1 (kirja ja kasetti), SKS 1977 sisältää myös karjan kutsuntaa.
Tampereen yliopiston kansanperinteen laitos on julkaissut c-kasettina Erkki Ala-Könnin keräämiä karjankutsuja. Äänitteen nimi on Karjankutsuja, laskiaishuutoja, myyntihuutoja.
Ruotsalainen nykysäveltäjä Karin Rehnqvist on hyödyntänyt vanhoja karjankutsuhuutoja tuotannossaan. Levy Sun song, jolla on ainakin yksi karjankutsulaulu (Puksånger-lockrop), löytyy Oulun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. Rehnqvistin levyllä laulava Lena Willemark esittää parikin karjankutsuhuutoa omalla levyllään Älvdalens elektriska....
Koulukiusaaminen on ollut viime vuosina yksi lasten- ja nuortenkirjallisuuden suosikkiaiheita, jos näin voi sanoa.
Voit etsiä aihetta käsitteleviä ruotsinkielisiä nuorten kaunokirjoja Turun kaupunginkirjaston kokoelmista kirjaston Aino-aineistotietokannasta http://www.turku.fi/aino käyttämällä hakutermeinä ruotsinkielisiä asiasanoja mobbning ja ungdomslitteratur sekä valitsemalla kirjallisuudenlajiksi kaunokirjallisuus. Saat noin 20 viitettä. Kun etsit lastenkirjallisuutta, toista haku, mutta kirjoita "ungdomslitteraturin" sijasta "barnlitteratur". Saat n. 30 viitettä. Viitteiden joukossa on muiden muassa Gösta Knutssonin Pelle Svanlös eli Pekka Töpöhäntä -kirjoja.
Ruotsinkielistä koulukiusaamista koskevaa kirjallisuutta voit tarkastella...
Silikoni näyttää olevan kiistelty ainesosa, eikä täysin varmoja tuloksia puolesta tai vastaan ole ilmeisesti vielä saatavilla. Silikonia käyttävien valmisteiden sivuilla vakuutellaan sen käytön olevan täysin turvallista, kun taas luonnonmukaisia tuotteita suosivien lähteiden mukaan silikoni on erittäin epäterveellistä.
Kotimaisilta sivuilta löytyy seuraavia keskusteluja ja linkkejä silikonin harmillisuudesta:
http://atopialiitto.fi/node/554
http://www.nicehouse.fi/terveys/keskustelu/nayta.php?id=14793
Englanninkielinen artikkeli:
http://www.naturalpureorganics.com/silicone.htm
Joissain kauneudenhoitotuotteissa on jopa muoviyhdisteitä, jotka ainakin ovat haitallisia mereneläville.
http://www.slate.com/id/2193693/
Terveysasioissa tätä...
Kysymäsi katkelma löytyy tosiaan ”Faustin” ensimmäisestä osasta. Se on suomennettu useampaan kertaan. Kaarlo Forsmanin suomennos vuodelta 1884 löytyy digitoituna Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/files/18348/18348-8.txt. Forsman suomentaa kysymäsi kohdan seuraavasti: ”Sanoppa, kuinka uskos laita on?”
Valter Juva ja Otto Manninen edustavat hiukan uudempaa suomentajasukupolvea. Juvan suomennos on julkaistu esimerkiksi ”Goethen valituissa teoksissa” osana 5 (Otava, 1932), jossa sama kohta menee näin: ”Sanohan, kuinka uskos laita on?” Ilmeisesti Manninen on pitänyt sitä hyvänä käännöksenä, koska on ottanut Juvan version täysin samanlaisena myös omaan suomennokseensa, joka on ilmestynyt esimerkiksi ”Valittujen teosten”...
Sähköisiä työhakemuksia ja niiden sovelluksia on varmasti hyvin monia erilaisia, joten on mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta. Rekrytoijat hakevat tietokannasta hakemuksia, työnhakojoita, omiin tarpeisiinsa, mutta on mahdollista varmaankin nähdä myös kaikki hakemukset, jos haluaa ja on valtuudet tähän.
Alla kuitenkin pieni selostus Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöpäälliköltä siitä, miten meillä systeemi toimii.
Sähköiseen työhakemuksen pohjan voi tallentaa järjestelmään. Pohjassa voi olla perustiedot, sellaiset jotka tulevat kaikkiin hakemuksiin. Sitten täytetään ne tiedot, mitä kyseiseen työhön hakiessa halutaan kertoa. Jokainen hakemus on omansa ja käsitellään erikseen.
Toivottavasti tämä auttoi. Lopussa vielä muutama...
Ratamo-kirjastoissa seutuvarauksen voi tehdä paikalla olevasta aineistosta. Tällöin ohjelma tarjoaa valittavaksi noutopaikkaa. Lainassa olevasta aineistosta seutuvaraus on tehtävä virkailijan kautta. Kotiseutu- tai käsikirjastoaineisto ei myöskään ole varattavissa. Otapa yhteys kirjastoon, josta haluat varauksen noutaa.
Jaana Wileniuksen esittämä Että jotta koska kun löytyy vuonna 1982 kasettina ja LP-levynä julkaistulta äänitteeltä No sitä sattuu. Se on myös Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=4fkrriUTPsc Sanat eivät kyllä täysin täsmää, eikä kyseessä ole lastenlaulu.
Mikko Perkoila on säveltänyt laulun Konjunktiojenkka, joka alkaa sanoilla: Että, jotta, kunnes, koska, kuin, kun kouluun unisena raahaudun. Kappale on julkaistu vuonna 2001 levyllä Virtahepo punttisalilla : aamun laulut 3, ja se löytyy nuottikirjasta Musiikin mestarit 5-6. Saattaisiko tämä olla oikea laulu?
Pääsiäistropari on ortodoksisessa kirkossa pääsiäisen aikaan laulettava tropari, kirkkoveisu:
Kristus nousi kuolleista,/ kuolemalla kuoleman voitti/ ja haudoissa oleville elämän antoi.
Mitään tarkkaa lukumäärää troparin toistumisesta on mahdotonta sanoa, koska palvelusten pituus vaihtelee eri kirkoissa. Lisäksi mainitsemiasi fraaseja käytettäneen nykyisin myös monien muidenkin kirkkokuntien palveluksissa. Tarkoittanet kuitenkin nimenomaan ortodoksisen kirkon pääsiäisyön palvelusta. Vaikka se noudattaakin kaikkialla periaatteessa samaa kaavaa, se sisältää myös paljon vaihtoehtoisia ja valinnaisia osia. Myös suoranaiselle improvisaatiolle on tilaa. Seurakuntakirkoissa palvelus saattaa myös olla paljonkin...
Asiasta ei löytynyt tilastotietoa. Tilastokeskuksen verkkosivuilta kohdasta "Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset" http://www.stat.fi/til/syyttr/index.html on mahdollista löytää tiedot rangaistusten tai rikostapausten määristä vuosittain muutamilta viime vuosilta, mutta tilasto käsittelee rangaistusten eikä ihmisten määrää. Asiasta kannattaa kysyä suoraan Tilastokeskukselta esimerkiksi em. verkkosivun kohdasta "Lisätietoja" avautuvalla lomakkeella.
Jäähallien energiankulutuksesta löytyy runsaasti tietoa verkosta. Aalto-yliopiston, VTT:n ja Suomen jääkiekkoliiton laatiman jääkiekkohallien energiatehokkuuden parantamiseen tarkoitetun ohjeistuksen mukaan suomalainen jäähalli kuluttaa keskimäärin 1800 MWh energiaa vuodessa. Ruotsin halleissa tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa sähköenergiasta kuluu jäähdytykseen. Hallin lämmitys vie seuraavaksi suurimman osuuden. Valaistus ja ilmanvaihto hoituvat jo pienemmällä kulutuksella. Kylmäkoneiston lauhde-energian hyödyntämisellä voidaan pienentää hallin lämpöenergian tarvetta.
https://jaahalliportaali.fi/files/jaahalliportaali_handbook.pdf
Aihetta käsittelevässä opinnäytetyössä määritellään jäähallin vuosittaista energiankulutusta myös näin...
Koska en ole hyöteisasiantuntija, niin en pysty varmuudella sanomaan mikä kuvassa oleva ötökkä on. Netissä on useitakin erilaisia sivustoja, joita voit hyödyntää lajintunnistuksessa. Esimerkiksi Tuholaistorjunta Täystuhon sivulla on tietoa jäytiäisistä ja niiden torjumisesta. Tässä linkki sivulle https://taystuho.fi/featured_item/jaytiaiset/
Alla on listaus muista nettisivustoista, joista voi olla apua hyöteisten tunnistamisessa.
Hyönteismaailma. https://hyonteismaailma.fi/
Lajitieto.fi (Suomen lajitietokeskus). https://laji.fi/
LuontoPortti. https://luontoportti.com/
Ötökkätieto. https://www.otokkatieto.fi/
Hei,Googlen kuvahaun, sekä antamiesi sijaintitietojen perusteella kyseessä on tupakkakuoriainen. Tupakkakuoriainen syö mm. kuivia elintarvikkeita, siemeniä ja jyviä. Niitä on tavattu esimerkiksi myös riisissä, perunoissa, paprikassa ja rusinoissa. Laji on yleinen Suomessa ja niitä tavataan erityisesti elokuussa. Lähteet:Suomen Lajitietokeskus, Tupakkakuoriainen tupakkakuoriainen - Lasioderma serricorne | Esiintyminen | Suomen Lajitietokeskus
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on muutama kirja papukaijoihin kuuluvista kakaduista. Ne ovat Risa Teitlerin Taming and traning cockatiels (1988) ja John Cobornin Cockatiels as a new pet (1990). Molemmat kuuluvat Espoon kaupunginkirjaston kokoelmiin.
Papukaijoja yleensä käsittelevissä kirjoista voi myös löytyä tietoa kakaduista. Esimerkiksi näistä voisi olla hyötyä: Guide to the well-behaved parrot / Mattie Sue Athan; Aschenborn, Keeping and breeding parrots; Parrotlopaedia : a complete guide to parrot care / Annette De Saulles and Neil Forbes; Parrots : the illustrated identifier to over 70 species / Sharmila Choudhury and Adam White. Saat niistä luettelon pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) kirjoittamalla...
Kehitysvammaisten itsetuntoon ja elämänhallintaan liittyvää kirjallisuutta löytyy melko hyvin Suomen kehitysvammaliiton kirjastosta. Kehitysvammaliiton internet-sivuilta www.kehitysvammaliitto.fi pääsee aineistohakuun. Haulla löytyy sekä kirjoja että raportteja ja opinnäytetöitä.
Esimerkiksi:
Stakesin raportti: Rakas rämä elämä: vammaisten nuorten elämänhallinta ja elämänkulku (1994)
Ahponen, Helena: Vammaisen nuoren aikuistuminen (2001)
Kansaneläkelaitos: Elämänhallintaa etsimässä (1996)
Numminen, Heli: Neuropsykologia oppimisen ongelmien tulkinnassa (1998)
Valtasaari, Leena: Aikuisen kehitysvammaisen itsetunnon tukeminen (1989)
Myös ruotsinkielisiä raportteja ja englanninkielistä kirjallisuutta aiheesta löytyy jonkun verran.
Mikäli et...
Vallassa olivat asteekit, joiden 1300- ja 1400-luvuilla luodun Meksikonlahdelta Tyynellemerelle ulottuvan valtakunnan pääkaupunki Tenochtitlán sijaitsi nykyisen Mexico Cityn paikalla. Asteekkeihin kuului nykyisen käsityksen mukaan itse asiassa useampia kansoja, joista keskeisimmästä ja valloitushaluisimmasta käytettiin nimeä tai he kutsuivat itseään nimellä mexica, mexicatl tai mechica, josta nykyinen Meksikon valtion nimi on saanut alkunsa. Misteekit oli yksi alueen intiaanikansoista, joka joutui asteekkien ylivallan alle jonkin verran ennen espanjalaisten saapumista.
Lisää tietoa:
Valtonen Pekka : Latinalaisen Amerikan historia. Gaudeamus. 2001.
Soustelle, Jacques : Sellaista oli atsteekkien elämä espanjalaisvalloituksen aattona. WSOY....
Vatikaanin ilmasto on sama kuin Rooman. Vatikaani on noin 0,44 neliökm ja sijaitsee keskellä Roomaa. Rooman kartoissa on myös Vatikaanivaltio, mutta suomenkielisiä karttoja alueesta ei taida löytyä. Englanglanninkielisiä löytyy toki.
Vatikaanin kartta löytyy englanninkielisenä tästä:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c6/Vt-map.png
Rooman ilmasto löytyy mm
http://fi.allmetsat.com/ilmasto/eurooppa.php?code=16242
Ei ole oikein kopioida esitelmää mistään. Se pitäisi kyllä itse koota ja työstää. Jos opettaja on antanut luvan käyttää Netiä lähteenä ja jos ilmoitat siitä lähdeluettelossa, niin kyllä saa siteerata. Siteeraaminen tarkoittaa sitä, että oman väittämäsi tueksi tai tekstisi selvennykseksi esität lainauksen jonkun toisen...
