A) Islannin suurlähetystön katuosoite on Pohjoisesplanadi 27, 00100 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.islanti.fi/
B) Norjan suurlähetystön katuosoite on Rehbindertie 17, 00150 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.norja.fi/
C) Sveitsin suurlähetystön katuosoite on Uudenmaankatu 16 A, 00120 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.eda.admin.ch/helsinki_emb/e/home.html
Ainakin seuraavissa nuortenkirjoissa käsitellään monikulttuurisuutta.
Backlen, Marianne: Donovan (1995), Talvio,Pirkko: Minä olen Davor (1994), Tuominen, Tellervo: Pohjankulman pakolaiset (1981), Guttormsen, Seija-Marita: Miten kamelilla ratsastetaan? (1999), Hakkarainen, Olli: Enkelin kuvia lumessa (1995).
Lisäksi aiheesta on kirjoitettu aikuisten kirjoissa kuten ElRamly, Ranya: Auringon asema (2002), Lardot, Raisa: Andy ja Vera (1997.
Viime vuosina kirjastopalvelujen markkinointiin, tuotteistamiseen ja tiedottamiseen on alettu kiinnittää huomiota yhä enemmän; esim. Helsingin kaupunginkirjastossa toimii erillinen markkinoinnista ja PR-toiminnasta vastaava markkinointi- ja viestintäyksikkö. Kirjastopalvelujen ja yleensäkin kulttuuripalvelujen markkinoinnista on toki myös kirjoitettu. Yleisistä kirjastoista löytyy mainitsemasi artikkelikokoelman lisäksi ainakin Maija-Leena Huotarin Kirjaston markkinointi (1992) sekä toimitettu teos nimeltä Kulttuuribusiness (2003). Myös Christian Grönroosin Palveluiden johtaminen ja markkinointi (2001) saattaisi olla kiintoisa tässä yhteydessä.
Jos olet kiinnostunut opinnäytetöistä, niistä mainittakoon ainakin Maija-Leena Huotarin Yleisen...
Tarkoitukseesi sopivaa aineistoa on runsaasti saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi sitä kannattaa etsiä käyttäen sanahakua seuraavasti: kirjoita hakutermeiksi ”kielikurssit englannin kieli keskitaso" ja valitse aineistoksi ”cd-levy”. Itse sain tulokseksi 26 osumaa.
Valitsin keskitason (intermediate), koska mielestäni sinun kannattaa varmasti aloittaa juuri tämäntasoisista kursseista, jotka on suunniteltu aikuisopiskelijoille.
Uskoisin että esim. Olivia Johnstonin ”Ideas & issues intermediate” saattaisi olla sinulle varsin sopiva kurssi. Se on tarkoitettu erityisesti suullisen kielitaidon kohottamiseen ja sen sanotaan soveltuvan esim. Cambridge First Certificate- tutkintoon...
Joidenkin lähteiden mukaan germaaninen nimi Gerwin ja sen rinakkaismuodot, jotka ovat muun muassa suomalaisten sukunimien Kervinen ja Karvinen kantamuotoja, tarkoittivat 'keihään ystävää' (ger=keihäs, win=ystävä).
Germaaneiksi sanotaan eräitä kieleltään läheistä sukua olevia indoeurooppalaisia kansoja. Esim. saksa, friisi, hollanti, englanti, ruotsi, tanska, islanti ja norja ovat germaanisia kieliä. Suomalaiset ovat saaneet runsaasti kulttuurivaikutteita germaaneilta jo toiselta esikristilliseltä vuosituhannelta lähtien.
Aikojen kuluessa sanojen merkitykset muuttuvat. Germaanisista nykykielistä yllä mainittuja vanhoja muotoja ja merkityksiä ei enää löydy.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36abs.htm löytyy artikkeli sukunimien...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston www-sivuilla on luettelo kielenoppaista, https://www.kotus.fi/ohjeet/opaskirjallisuutta/kielenkayton_oppaita/kie…
Verkosta on luettavissa
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Esimerkiksi seuraavaa kirjaa voi suositella
Katariina Iisa – Hannu Oittinen – Aino Piehl, Kielenhuollon käsikirja.
Marjatta Pokelan Karamellioopperaa voi hakea Vaski-verkkokirjastosta teoksen nimellä Karamelliooppera. Kun hakua ei rajaa, tulokseksi saa sekä äänitteitä että nuotteja.
Vaski-verkkokirjaston musiikin hakusivu löytyy osoitteesta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=findm&sesid=1215085965&ulang=…
Pokelan teos sisältyy useiden Varsinais-Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Asiasanoilla lastenlaulut ja ooppera löytyy Vaskista muitakin kiinnostavia lastenoopperoita.
Kääpiömerihevosen tieteellinen nimi on Hippocampus zosterae.
Merihevoset ovat kaloista hitaimpia. Niistä hitain saattaa hyvinkin olla kääpiömerihevonen, jonka "huippunopeus" on vain n. 0,016 km/h.
Lähteet:
Markku Varjo, Maailman kalojen nimet
Mark Carwardine, Eläinten ennätykset
Sähköisiä työhakemuksia ja niiden sovelluksia on varmasti hyvin monia erilaisia, joten on mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta. Rekrytoijat hakevat tietokannasta hakemuksia, työnhakojoita, omiin tarpeisiinsa, mutta on mahdollista varmaankin nähdä myös kaikki hakemukset, jos haluaa ja on valtuudet tähän.
Alla kuitenkin pieni selostus Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöpäälliköltä siitä, miten meillä systeemi toimii.
Sähköiseen työhakemuksen pohjan voi tallentaa järjestelmään. Pohjassa voi olla perustiedot, sellaiset jotka tulevat kaikkiin hakemuksiin. Sitten täytetään ne tiedot, mitä kyseiseen työhön hakiessa halutaan kertoa. Jokainen hakemus on omansa ja käsitellään erikseen.
Toivottavasti tämä auttoi. Lopussa vielä muutama...
Joihinkin kirjastoihin tuota elokuvaa on hankittu. Sitä löytyy esimerkiksi Tampereelta, Lappeenrannasta ja Turusta. Jostakin syystä elokuvaa ei ole toistaiseksi hankittu Helsinkiin, vaikka se on HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmän kautta tilattavissa. Laitoin elokuvasta hankintatoiveen, joten sitä ehkä saatetaan tulevaisuudessa hankkia Helsinkiin. Elokuva näyttää löytyvän englanninkielisellä nimellä ”Last Exit to Brooklyn”.
Jos haluat saada elokuvan nopeasti, voit tilata sen kaukolainana muualta Suomesta. Kaukolaina maksaa 4 euroa. Tarkempia ohjeita Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/, ja itse kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/...
Espoon norjankielinen kokoelma on sijoitettu kirjastoauton kokoelmiin. Kirjoja ei ikävä kyllä pääse paikanpäälle tutkimaan, mutta ne ovat varattavissa http://helmet.fi/search~S9*fin/.
Käytä perinteistä aineistohakua. Saadaksesi hakutulokseen vain nuorten kirjoja, kirjoita hakukenttään nuortenkirjallisuus, rajaa alasvetovalikoista aineistolajiksi kirja ja kieleksi norja (tuloksia 47).
Jos haluat nähdä kaikki norjankieliset lasten- ja nuorten kirjat, käytä perinteistä hakua, kirjoita hakukenttään kaksi tähteä (**),rajaa haku lastenaineistoon. Alasvetovalikoista valitse aineistolajiksi kirja ja kieleksi norja (tuloksia 284).
Norjankielisiä lasten- ja nuortenkirjoja on myös Kirjasto Omenan, Sellon, Pasilan ja Lumon kirjastoissa.
Ennen kuin menet katsomaan hyllyluokasta 62.511+, voit hakea aineistorekisteristä kirjoja kirjoittamalla asiasanaksi haluamasi automerkin, esim. Renault. Tulokseksi saat mm. Alfamerin ja Autodatan korjausoppaita sekä Autodatan Tekniset arvot -kirjoja. Luettelotiedoista näet, minkä mallin tietoja kukin kirja sisältää ja sitten voit katsoa saatavuuden, ja jos haluamasi kirja on paikalla, voit hakea sen hyllystä ja lainata.
Joensuun seutukirjaston aineistorekisteri: http://jokunen.jns.fi/?formid=find2&sesid=1329913978&ulang=fin .
Jos meillä ei ole haluamaasi automerkin korjausopasta, myös Alfamer-kutantamon sivulta voi hakea ja katsoa, onko haluamaasi kirjaa ilmestynyt: http://www.alfamer.fi/ . Voimme tilata kirjoja myös kaukolainaksi...
Jos ajoneuvo on yhä rekisterissä ja sinulla on tiedossasi rekisterinumero, tietojen pitäisi löytyä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ajoneuvoliikennerekisteristä. Tiedot ovat maksullisia.
Rekisterin yhteystiedot löytyvät internet-osoitteesta
http://www.trafi.fi/palvelut/rekisteritietopalvelut/ajoneuvotiedot
Pelkästään omien henkilötietojesi perusteella tietoja tuskin löytyy. Jos sinulla oli autolle vakuutus tuolloin, voit tiedustella kyseisestä vakuutusyhtiöstä, onko noin vanhoja tietoja säilytetty.
Kirjapainolakko alkoi keskiviikkona 8.3. ja päättyi kolme viikkoa myöhemmin (29.3.). Tänä aikana ei painettu lainkaan sanoma- eikä aikakauslehtiä. Television ja radion ohjelmatietoja julkaistiin oikeastaan vain sanoma- ja viikoittain ilmestyvissä aikakauslehdissä. Koska aikakauslehdetkin pyrittiin pitämään sisällöltään niin ajankohtaisina kuin mahdollista, tulevia numeroita ei yleensä painettu varastoon, toisin kuin sellaisia lehtiä, joiden sisältö oli mahdollista lyödä lukkoon jo paljon ennen ilmestymispäivää. Niinpä kirjapainolakon aikana ilmestyi vain näitä ennakkoon painettuja, ohjelmatiedoista piittaamattomia lehtiä (esimerkiksi Aku Ankka -lehden maaliskuun numerot tulivat normaalisti - lakko vaikutti vasta huhtikuun lehtiin). On siis...
Kirkkohistorioitsija Eusebios Kesarealainen (kreik. Εὐσέβιος, n. 260/265–339/340) kirjoitti teoksensa kreikaksi. Nykyisin Eusebioksen ajan kreikkaa kutsutaan muinaiskreikaksi, tai tarkemmin ottaen koinee-kreikaksi, jota kirkkoisät käyttivät ja jolla myös kristittyjen Uusi testamentti on alun perin kirjoitettu. Eusebioksen tekstejä on saatavissa sekä alkuperäiskielellä että englanninkielisinä käännöksinä esimerkiksi Internet Archive -verkkokirjastosta:
https://archive.org/details/texts?and[]=%22Eusebius+of+Caesarea%22&sort…
Eusebioksen teoksista on suomennettu ainoastaan hänen tunnetuin teoksensa Kirkkohistoria (Ἐκκλησιαστικὴ ἱστορία), joka mitä todennäköisimmin valmistui 300-luvun alkupuolella. Eusebios käsittelee kirkkohistoriassaan...
Eppuja ei ole ilmestynyt eikä suomennettu lisää vuoden 1994 jälkeen. Viimeinen osa on Eppu kiipelissä. Myöskään Kirjapaja-kustantajan mukaan uusia osia ei ole tiedossa.
Vaasan palonjälkeisestä historiasta on olemassa teos:
Hoving, Victor: Vaasa 1852-1952.
Lisäksi seuraavat kirjat saattavat auttaa tutkimuksessasi:
Roudasmaa, Stig: Vaasan varuskunnan historia
(sisältää luvun 2. Vaasan ruotujakoinen tarkk'ampujapataljoona 1854-1868, joka tosin ei hirveästi puhu soittokunnasta)
Petander, C-B. J.: Två bortglömda österbottniska bataljoner
Kaikki kirjat ovat luettavissa kirjaston kotiseutukokoelmassa ja niistä on myös lainattavat kappaleet.
Lastenlääkäri ja psykoanalyytikko D. W. Winnicott (1896–1971) kuvaa, miten vauva peukalon imemisen lisäksi tai asemasta voi keksiä muutakin touhua. Esim. vaatekappaleen nurkan nypläys rauhoittaa ja suojaa erityisesti nukkumaan mentäessä etenkin depressiivistyyppiseltä ahdistukselta. Näin kehittyy sellainen erityinen kohde, jota Winnicott kutsuu transitionaaliobjektiksi. Ehkä tunnetuin transitionaaliobjekti on rätti, josta Tenavat-sarjakuvan Eppu ei kerta kaikkiaan voi luopua. Transitionaaliobjekti menettää vähitellen merkitystään muiden mielenkiinnon kohteiden kasvaessa.
Kari Kurkela: Winnicott, raja, luova asenne http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/kurkela_winnicott.htm
Lapsi voi hädän hetkellä turvautua...
Pakana-sana voi tarkoittaa halventavaa viittausta ihmisiin, jotka eivät ole kristittyjä (tai juutalaisia tai muslimeja). Tässä merkityksessä sanaa näkee nykyisin onneksi vain harvoin. Vanhoissa Raamatun käännöksissä pakanalla viitataan ei-juutalaisiin ihmisiin.
Pakana-sanalla on kuitenkin myös vähemmän latautuneita merkityssisältöjä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana voi tarkoittaa uskontoon välinpitämättömästi suhtautuvaa ihmistä. Sitä voidaan myös käyttää lievänä kirosanana.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pakana?source=suggestion
Voidaan myös puhua uuspakanuudesta. Seuraavasta linkistä löydät laajan esittelyn uuspakanuuden historiasta ja ominaispiirteistä:
http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=...
Darin kieli on varsin lähellä persian eli farsin kieltä. Kieliä voidaankin pitää saman kielen muotoina. Dari ja persia kuuluvat indoeurooppalaisten kielten indoiranilaisiin kieliin, ja vielä tarkemmin iranilaisiin kieliin. Arabia taas kuuluu afroaasialaisen kielikunnan seemiläisiin kieliin. Eli dari ja arabia eivät ole kielisukulaisia. (Lähde: Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat, 1998)
