Voit etsiä opinnäytetöitä esim. kirjastot.fi -sivustolta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/. Valitse etusivulta Frank-monihaku, valitse Hakuryhmät-listalta Ammattikorkeakoulukirjastot tai Yliopistokirjastot. Hae sitten Valitse kirjastot -valikosta tietty amk-kirjasto/yliopistokirjasto tai Kaikki ja kirjoita Asiasana-hakukohtaan: sadut opinnäytteet tai satutunnit opinnäytteet. Saat listan, josta voit klikata tarkempia tietoja ja saatavuutta.
Googlesta voit hakea myös hakusanalla satukerho. Satukerho-nimeä käyttävät ilmeisesti lähinnä yhdistykset ja seurakunnat, kirjastoissa nimitys on useimmiten satutunti tai satutuokio.
Turun kaupunginkirjastolla ei ole käyttöoikeutta ScienceDirect:iin. Sitä vastoin sekä Åbo Akademin että Turun yliopiston kirjastoilla näyttää olevan nämä oikeudet, ja käyttäjätunnukset selviävät kyseisten kirjastojen kautta. Myös Turun ammattikorkeakoulun kirjaston e-aineistoihin lukeutuu Elsevier Science Direct (ScienceDirect Freedom Collection). E-aineistojen käyttöoikeuksista ja käytöstä saa lisätietoa Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta.
Tässä ei välttämättä ole kyse mistään sen kummallisemmasta kuin epäyhtenäisestä käytännöstä eri kirjastojen ja luetteloijien välillä. Usein kirjastot tosin hyödyntävät kansallisbibliografia Fennican luettelointitietoja sellaisinaan, joten salanimi-lisämääreen käyttö kirjastotietokantojen tekijätiedoissa on hyvin suuressa määrin yhdenmukainen Fennican kanssa: joissain tapauksissa sitä on käytetty, toisissa taas ei.
Ilkka Remeksen todellisen henkilöyden salaamisesta ei ole kyse. Kansallisbibliografian auktoriteettirekisterissä Petri Pykälän ja Ilkka Remeksen nimet on linkitetty toisiinsa, joten tekemällä Fennicassa tekijähaun "Remes, Ilkka" saa teoslistauksen ohella huomautuksen Ilkka Remeksen oikeasta nimestä.
Sitä paitsi, kun Remeksen...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy Ingrid Larsson Haglundin kirjoittama kirja "1600-tals recept ur Per Brahes kokbok : mat och minnen från Visingsborg, Sveriges första grevskap". Kirjan luettelotietueeseen on kirjattu myös toinen nimeke "Per Brahes kokbok". Kirja on julkaistu vuonna 1997. Muuta Pietari Braheen ja ruokaan liittyvää kirjaa en Vaski-kirjastojen kokoelmista löytänyt.
Noin vanhoja kuvia luultavasti löytyisi parhaiten museoiden kokoelmista, vaikka kuvien aihetta tietämättä asiasta on vaikea sanoa mitään kovin tarkkaa. Jos kyse on jostakin erikoisaiheesta, saattaa sitä varten olla omia hyviä kuvalähteitään. Pystyn kertomaan näillä tiedoin asiasta vain yleisellä tasolla.
Liikkeelle voi lähteä vaikkapa katselemalla Museoviraston kuvakokoelmia osoitteessa http://www.kuvakokoelmat.fi. Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta löytyy tietoa osoitteesta http://www.hel.fi/hki/Museo/fi/Palvelut/Kuva-arkisto. Suomen valokuvataiteen museon kokoelmista puolestaan voi lukea osoitteessa http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/tietopalvelut/kuvapalvelut.
Viralliset arkistot perivät yleensä maksun kuvan luovuttamisesta,...
Pieni värikuva suvun vaakunasta löytyy teoksesta "Finlands ridderskaps och adels vapenbok" vuodelta 1889. Teos löytyy Helsingin pääkirjaston varastosta. Kirjaa voi tutkia vain kirjastossa. Varastostamme löytyy myös Cronstedtin elämäkerta "Odelberg: Viceamiral Carl Olof Cronstedt", josta en vaakunan tarinaa pikaisella selailulla löytänyt. Teoksesta "Finlands adels kalender" 1998 löytyy mustavalkoinen kuva vaakunasta ja tiedot suvun nykyisistä jäsenistä, jotka varmasti tietävät jotain vaakunan taustasta.
Nuotit löytyvät esim. julkaisusta The World´s greatest fakebook: "C" edition: for piano, vocal, guitar, electronic keyboard and all "C" instruments, 1996,
ISBN 1-57623-690-0. Kahdelle kitaralle nuotit löytyvät kokoelmasta 66 easy guitar solos, 1967 (Mammoth Series; No 23).
Opetushallituksen sivuilta löytyvät rehtorin kelpoisuusvaatimukset. Rehtorin ehdottomia kelpoisuusvaatimuksia ovat
• ylempi korkeakoulututkinto
• asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus
• riittävä työkokemus opettajana
• oppilaitoksen opetuskielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito
• Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.
• Lisäksi muodollisesti kelpoisten hakijoiden vertailussa noudatetaan perustuslain 125 §:n sisältöä eli vertailussa otetaan huomioon hakijoiden taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto...
Jan Troell-elokuvat löytyvät vhs-videokasetilla (erikseen lainattavat videokasetit osa 1 ja osa 2) pääkaupunkiseudun kirjastoista www.helmet.fi seuraavasti nimellä Maastamuttajat 1 ja Maastamuuttajat 2 (Utvandrarna 1&2). Nämä elokuvat on tekstitetty suomeksi.
Valmista kirjaesitelmää ei taida löytyä. Lähteitä esitelmään saat esim. seuraavista kirjoista:
- Proosan taiteesta: Leevi Valkaman juhlakirja (artikkeli Reigin papista)
- Kai Laitinen, Aino Kallaksen maailma ja Aino Kallaksen mestarivuodet
Savonlinnan kirjaston pääkirjastossa on myös lehtileikkeitä Aino Kallaksesta. Perustiedot kirjailijasta saat vaikka Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aino_Kallas
Pääkaupunkiseudun MelMet-tietokannasta löytyy vain yksi kirja, joka käsittelee alpakan hoitoa ja kasvatusta:
Sirkkola, Heikki: Alpakkakasvattajan käsikirja. Vet.Eliö julkaisut, 2003.
Seuraavissa julkaisuissa myös käsitellään alpakan kasvatusta. Seuraavat julkaisut löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta: Helsingin Sanomat, Koti ja Moda. Aamulehdestä ja Turun sanomista voi pyytää kaukolainakopiot oman kotikirjaston kautta.
Sjöholm, Emmi: Alpakkabuumi valtasi Helsingin seudun : Helsingin lähikuntiin perustettu jo neljä alpakkatilaa. Helsingin sanomat: 2007-05-29;
Backman, Leila: Alpakat hurmasivat Sannan. Koti: 2005 ; (66) ; 10 ; 8-11;
Laurila, Aila-Liisa: Andien eläin viihtyy hämäläismaisemissa : alpakkatarhaus : lihaa voi syödä, mutta...
Voisikohan kyseessä olla seuraava teos:
Saari Elvi: Ei minulta mitään puutu: elämäni viittakiviä. (Porvoo, WSOY, 1985). Se on kyllä muutamissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa ja löytyy HelMetistä ( http://www.helmet.fi/search*fin/ ) tekijähaulla "Saari Elvi". Samoin sieltä löytyy Elvi Saaren luennoista toimitettu teos "Jooga ja inhimillinen kasvu", sekä kolme teosta, joissa Elvi Saari on toiminut kääntäjänä. Sen sijaan mainitsemaanne "Kveekareiden jäljillä" -teosta HelMetistä ei löydy. (Suomen kansallisbibliografiastakaan ei löydy teosta nimellä "Elämäni Viittakivi".)
Ray:stä kerrottiin, että tunnuksen on säveltänyt heidän työntekijänsä Kimmo Koskinen, joka saa kännyköiden soittoäänistä korvaukset. Melodia on rekisteröity Teostoon ja sen käyttöoikeudet ovat sekä Kimmolla että RAY:llä. Toisin sanoen melodiaa ei saa käyttää missään muualla ilman tekijänoikeuksien haltijan lupaa.
Ääni on virallisesti rekisteröity tavaramerkki. Löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkitietokannasta rekisterinumeroilla 217552 ja 217553: http://tavaramerkki.prh.fi/
Kaloja tunnetaan maailmassa yli 26 000 lajia. Markku Varjon, Lauri Kolin ja Harri Dahlströmin kirja Maailman kalojen nimet (Suomen biologian seura Vanamo, 2004) sisältää suomenkielisen nimen yli 8 000 lajille. Meriahveniin kuuluvista Mycteroperca-lajeista kirjasta löytyy nimi vain seuraaville: M. acutirostris, M. bonaci, M. cidi, M. interstitialis, M. phenax, M. tigris ja M. venenosa. Piikkimakrilleihin lukeutuva Alectis ciliaris on nimetty rihmapompanoksi.
Suomessa Kirjaliton kustantamana Taikamaan tarinoita -sarjana ilmestyneet Taikajärvi, Taikalinna, Taikametsä ja Taikavuori on merkitty kirjoittaja Ian Robinsonin nimiin. Englanninkielisissä lähteissä näiden kirjojen tekijöiksi on sen sijaan merkitty niiden kuvittajat Gillian ja Ronald Embleton: Dean's enchanting stories from the magic lake, Dean's enchanting stories from the magic castle, Dean's enchanting stories from the magic forest ja Dean's enchanting stories from the magic mountain. "Dean's" viittaa sarjan englantilaisen kustantajan nimeen; luetteloista löytyy kirjoista myös muiden kustantajien julkaisemia versioita, joiden nimistä on yleensä jätetty tämä sana pois.
Hei!
Venäläisen nykykirjallisuuden lukeminen perinteisten klassikoiden ohella on erittäin hyvä lähtökohta tutustua venäläisyyteen. Tässä on lista kirjastostakin löytyvistä suomennetuista venäläisistä nykykirjailijoista:
Boris Akunin, Andrei Astvatsaturov, Mihail Berg, Joseph Brodsky, Darja Dontsova, Ruben Gallego, Dmitri Gluhovski, Viktor Jerofejev, Natalja Kljutšarjova, Andrei Konstantinov, Alexandra Marinina, Viktor Pelevin, Jevgeni Popov, Vladimir Sorokin, Eduard Topol, Ljudmila Ulitskaja
Klassikoista voi suositella Gogolia, jota venäläisen kirjallisuuden asiantuntija Jukka Mallinen piti ensimmäisenä realismin edustajan venäläisistä klassikoista. Jukka Mallinen on itse kääntänyt erityisesti Viktor Jerofejevia, joka esimerkiksi...
Kyseessä on todennäköisesti teos Kerttulan suvusta. Tässä teoksen tarkat tiedot:
Tekijä : Kerttula, Eero
Kirjan nimi : Kerttulan suvusta : Sukututkimus vuosilta 1733-1988
Julkaisutiedot : S.L. : S.N., 1988
Julkaisutiedoissa merkinnät S.L. ja S.N. tarkoittavat, ettei kustantajaa ja kustannuspaikkaa tiedetä. Kyseisiä lyhenteitä voidaan käyttää myös lähdetiedoissa.
Toivottavasti näistä on apua. Jos kyseessä ei ollutkaan tämä teos, ole yhteydessä suoraan kirjastoon lisätietojen saamista varten.
Opi lukemaan -nimisiä sarjoja on julkaistu useita.
1980-luvulla ilmestyi Opi lukemaan -sarja, jossa ei kuitenkaan ole pupun päitä eikä värikoodeja. Alla esimerkiksi kuva yhdestä sarjan kirjasta: Mansikin uusi hattu:
https://www.google.com/search?q=mansikin+uusi+hattu&rls=com.microsoft:f…
Vaukirja.fi on julkaissut Opi lukemaan -sarjaa, mutta siinäkään ei ole värikoodeja eikä pupunpäitä. Alla tietoa tästä sarjasta:
http://www.vaukirja.fi/Opi-lukemaan/Mika-on-Vaukirjan-Opi-lukemaan-sarj…
1990-luvulla ilmestyi Osaan jo lukea -sarja. Siinä ukkelihahmolla erotellaan kirjat helpoista vaikeisiin: Aloitteleva, Luen hyvin tai Ahmin. Alla kuva yhdestä sarja kirjasta:
http://hallinto.somero.fi/kirjasto/lapset/osaan_jo_lukea.html
1980-luvulla...
Kannattaa tässä asiassa ottaa yhteyttä Meilahden kampuskirjasto Terkkoon, jossa on varmastikin Suomen paras valikoima lääketieteellistä kirjallisuutta sekä paras asiantuntemus arvioida eri lähteiden luotettavuutta.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/terkko/
HelMet-kirjastosta löytyy haulla anatomia ja rajaamalla kieleksi latina seuraavat teokset:
- Anatomica Humana : anatomian värikuvasto 2013
- Anatomian taskukuvasto (2001)
