Sähköisiä työhakemuksia ja niiden sovelluksia on varmasti hyvin monia erilaisia, joten on mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta. Rekrytoijat hakevat tietokannasta hakemuksia, työnhakojoita, omiin tarpeisiinsa, mutta on mahdollista varmaankin nähdä myös kaikki hakemukset, jos haluaa ja on valtuudet tähän.
Alla kuitenkin pieni selostus Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöpäälliköltä siitä, miten meillä systeemi toimii.
Sähköiseen työhakemuksen pohjan voi tallentaa järjestelmään. Pohjassa voi olla perustiedot, sellaiset jotka tulevat kaikkiin hakemuksiin. Sitten täytetään ne tiedot, mitä kyseiseen työhön hakiessa halutaan kertoa. Jokainen hakemus on omansa ja käsitellään erikseen.
Toivottavasti tämä auttoi. Lopussa vielä muutama...
Käännöstietoja voi toki etsiä monienkin kirjastojen tietokannoista, mutta mainitsemasi kansallisbibliografia Fennica on niistä kattavin ja luotettavin. Fennicassa luettelointitiedot ovat yleensä täydellisemmät kuin muissa kirjastotietokannoissa, joten tarvitsemasi alkukieli on siellä todennäköisimmin mukana.
Hyödyllistä lisätietoa teoksen kääntämisestä saattaisi löytyä mm. Outi Paloposken artikkelista 1800-luvun Tuhat ja yksi yötä suomalaisittain. Artikkeli on julkaistu Sananjalassa, Suomen kielen seuran vuosikirjassa 45 : 2003.
Jaakko Hämeen-Anttila kertoo omasta Tuhat ja yksi yötä -suomennoksestaan Helsingin Sanomissa 10.12.2010 artikkelissa nimeltä "Supersatua on kerrottu yli tuhat vuotta : Hämeen-Anttila suomensi Tuhannen ja yhden yön...
Terveydentilaa koskevan selvityksen vaatimisessa ei ole kyse yksinomaan kirjastoalaa koskevasta erikoispiirteestä. Tämä on normaali käytäntö henkilöstöä virkasuhteeseen palkattaessa - esimerkiksi kunnallisia virkoja täytettäessä(http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/esimiehille/virka-ja-tyosuhde/palvelu…).
Työhönoton yhteydessä kerätään säännönmukaisesti sekä normaaleja että arkaluonteisia henkilötietoja. Työnhakijan terveydentilatiedot kuuluvat viimeksimainittuihin. Virkamiesten ja viranhaltijoiden osalta heitä koskevissa laeissa on terveydentilan selvittämisen sallivia erityissäännöksiä. Sen sijaan työntekijäksi hakeutuvalta näitä tietoja voidaan kerätä vain hänen suostumuksellaan.
Työnantajalla on oikeus kysyä työnhakijalta hänen yleistä...
Kirjapainolakko alkoi keskiviikkona 8.3. ja päättyi kolme viikkoa myöhemmin (29.3.). Tänä aikana ei painettu lainkaan sanoma- eikä aikakauslehtiä. Television ja radion ohjelmatietoja julkaistiin oikeastaan vain sanoma- ja viikoittain ilmestyvissä aikakauslehdissä. Koska aikakauslehdetkin pyrittiin pitämään sisällöltään niin ajankohtaisina kuin mahdollista, tulevia numeroita ei yleensä painettu varastoon, toisin kuin sellaisia lehtiä, joiden sisältö oli mahdollista lyödä lukkoon jo paljon ennen ilmestymispäivää. Niinpä kirjapainolakon aikana ilmestyi vain näitä ennakkoon painettuja, ohjelmatiedoista piittaamattomia lehtiä (esimerkiksi Aku Ankka -lehden maaliskuun numerot tulivat normaalisti - lakko vaikutti vasta huhtikuun lehtiin). On siis...
Vaski-kirjastojen tietokannassa ei ole yhtään Ulla-Lena Lundbergin englanninkielistä kirjaa, myöskään Adlibriksen, Suomalaisen kirjakaupan, Akateemisen kirjakaupan tai Amazon.comin valikoimista ei sellaisia löytynyt. SKS:n Fili-käännöstietokanta ei tuottanut myöskään tulosta. Soitin Gummerukselle (Puh. 010 6836 200) ja tiedustelin asiaa, mutta heillä on Lundbergin tuotannosta tietävät ihmiset lomilla tällä hetkellä. Olisin kysynyt heiltä, josko mahdollisia käännösprojekteja on suunnitteilla tai jo kirjoitusvaiheessa käynnissä.
Monissa Helsingin kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi tuoda vanhoja kirjoja. Löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta "Kirjastot ja palvelut" listan kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste.
On kuitenkin toivottavaa, että kierrätypisteeseen ei tuoda kerralla kovin paljon kirjoja. Myös hyväkuntoiset kierrätyslehdet tuntuvat kiinnostavan asiakkaita ja näyttävät aina löytävän nopeasti uuden omistajan ja lukijan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helsingin kaupunginkirjastolla on useita kymmeniä toimipisteitä, niiden yhteistiedot löydät täältä, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Kirjastohakemiston, https://hakemisto.kirjastot.fi/search, löydät kaikki Suomen kirjastot. Jos sallit hakemiston paikantaa mobiililaitteesi, saat näkyville lähimmän kirjaston.
Apurahoista ja säätiöistä löytyy esim. seuraavat teokset:
Apurahojen haku- ja jakoaikoja 2000. Syyskuu
Apurahat ja opintotuki XI. 1999
Vaijärvi, Kari: Apuraha-avain.1997
Säätiöluettelo--apurahoja jakavia säätiöitä.1995
Näiden teosten saatavuuden saat selville Plussa-aineistohausta http://www.libplussa.fi/ .
Aineistohausta saat myös selville kaikki pääkaupunkiseudulla olevat apurahoja koskevat teokset. Valitse asiasanaksi apurahat.
Suurin osa näiden kirjojen tiedoista löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen linkeistä osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/kulttu.htm#apurahat
Tästä linkkilistasta löydät myös ulkomaisia apurahajärjestöjä.
Kalasataman alueesta käytettiin vielä 2000-luvun alkupuolella työnimiä Sörnäistenranta–Hermanninranta sekä Itäranta. Nimistötoimikunta esitti Kalasatama-nimeä vuonna 2007.
Nimen taustalla on alueella ollut laaja teollisuusalue, jossa rautatie ja satamaliikenne kohtasivat 1860-luvulla.
Tiedot perustuvat Heleingin kaupungin Uutta Helsinkiä - sivustoon, joista löytyy myös lisää tietoa:
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/asuminen/capella-takkari-ja-vinsentti-kalasataman-nimistoa
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/asuminen/historia
Internetistä löytyy useita mielenkiintoisia sivuja, joilta varmasti löytyy
tietoa. Tässä esimerkkejä muutamista, joilta taas on hyviä linkkejä eteenpäin:
http://members.xoom.com/tupayupanqui/ (Tässä tietoa inkayhteisöstä ja -kulttuurista)
http://www.latino.com/andinst.html (Täällä Andien alueen instrumentteja)
http://www.andes.org/bookmark.html (täällä hyviä Andien alueen musiikkilinkkejä, osa on äänitiedostoja,
osa tietopohjaisia musiikista ja soittimista)
Kirjastoista (melkeinpä kaikista) löytyy varmasti tietoa inkakulttuurista esim.
asiasanahaulla "inkat".
Tässä muutamia esimerkkejä:
Ihmisen suku , osa 4 : Mayoista mayoreihin (1995) (WSOY)
Oran, Sandie : Aurinkokansat (1975)(Weilin + Göös)
Karsten, Rafael : Inkavaltio ja sen kulttuuri (...
Reine Rimon: Variationes horatianae iazzicae / es. Reine Rimon Eiusque Papae Fervidissimi. Julkaisija YLE 1993. Saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta CD:nä ja kasettina.
Ammondt, Doctor: The legend lives forever in latin. Julkaisija K-tel International Finland (1995?).
Ammondt, Doctor: Tango triste finnicum. Julkaisija Musiikkilaiho Oy 1993.
Ammondtin levyt saatavissa CD:nä.
Levyt löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-haulla, kun vain muistat kirjoittaa esittäjät kohtaan "Tekijä tai esittäjä". Lisäksi on hyvä muistaa,
että Jukka Ammondtin taiteilijanimi, silloin kun hän esiintyy laulajana, on Doctor Ammondt. Tällä tekijällä löydät molemmat levyt, Jukka Ammondtilla vain toisen. Habeas horas bonas cum musica linguaque latina!
Viime vuosina kirjastopalvelujen markkinointiin, tuotteistamiseen ja tiedottamiseen on alettu kiinnittää huomiota yhä enemmän; esim. Helsingin kaupunginkirjastossa toimii erillinen markkinoinnista ja PR-toiminnasta vastaava markkinointi- ja viestintäyksikkö. Kirjastopalvelujen ja yleensäkin kulttuuripalvelujen markkinoinnista on toki myös kirjoitettu. Yleisistä kirjastoista löytyy mainitsemasi artikkelikokoelman lisäksi ainakin Maija-Leena Huotarin Kirjaston markkinointi (1992) sekä toimitettu teos nimeltä Kulttuuribusiness (2003). Myös Christian Grönroosin Palveluiden johtaminen ja markkinointi (2001) saattaisi olla kiintoisa tässä yhteydessä.
Jos olet kiinnostunut opinnäytetöistä, niistä mainittakoon ainakin Maija-Leena Huotarin Yleisen...
Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta LINDA:sta löytyi seuraavia viitteitä aiheeseen liittyvistä opinnäytteistä ja tutkimuksista:
Maijala, Marja: Kirjastonhoitaja ja tutkimus : yleisen kirjaston kirjastonhoitajan käsitys tutkimuksesta ja tutkimuksen hyödyntämisestä. Tampere, 1990.
Karttunen, Sanna: Musiikkikirjastonhoitajien musiikillinen maailmankuva. Helsinki : Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 1990.
Juvonen, Saija: Naiskirjastonhoitajan työorientaatio yleisessä kirjastossa : näkökulmana elämänkokonaisuus. Tampere, 1992
Kirjastotieteen ja informatiikan pro gradu -tutkielma : Tampereen yliopisto.
Nevala, Tuija: Kirjastonhoitajan ammattiin sosiaalistuminen ja ammatti-identiteetti. Tampere, 1992.
Kirjastotieteen ja informatiikan pro...
Joidenkin lähteiden mukaan germaaninen nimi Gerwin ja sen rinakkaismuodot, jotka ovat muun muassa suomalaisten sukunimien Kervinen ja Karvinen kantamuotoja, tarkoittivat 'keihään ystävää' (ger=keihäs, win=ystävä).
Germaaneiksi sanotaan eräitä kieleltään läheistä sukua olevia indoeurooppalaisia kansoja. Esim. saksa, friisi, hollanti, englanti, ruotsi, tanska, islanti ja norja ovat germaanisia kieliä. Suomalaiset ovat saaneet runsaasti kulttuurivaikutteita germaaneilta jo toiselta esikristilliseltä vuosituhannelta lähtien.
Aikojen kuluessa sanojen merkitykset muuttuvat. Germaanisista nykykielistä yllä mainittuja vanhoja muotoja ja merkityksiä ei enää löydy.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36abs.htm löytyy artikkeli sukunimien...
Ann M. Martinin sarjaa The Baby-sitters Club on suomennettu 24 osaa, joista viimeisin on ilmestynyt 2005. Löysin netistä sivun, jossa sarjan koko oli 131. Lisäksi sarjaan näyttää kuuluvan erilaisia lisäsarjoja: http://www.scholastic.com/annmartin/bsc/classic.htm. Kirjoja kustantaa Suomessa Tammi eikä Tammen sivuilla näy ainakaan vielä ennakkotietona syksylle 2006 uutta suomennosta tästä sarjasta. Voisit kysyä asiaa suoraan kustantajalta. http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5893&VID=default&SID=8436243754516…
Vanhemmassa vuoden 1952 L.F. Rosendalin suomentamassa Pascalin Mietteiden laitoksessa (s. 145) lause on suomennettu sananmukaisesti seuraavasti : "Kaikki luodut ovat turhuuden alle alistetut." Sal. Saarn. 3:19
Kyseessä on raamatunkohta, Saarnaaja 3:19.
"Sillä ihmisten ja eläinten kohtalo on yhtäläinen: samalla tavoin kuolevat molemmat, yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole etusijaa eläimiin nähden, kaikki on turhuutta." Latinaksi sama: "Idcirco unus interitus est hominis et iumentorum et aequa utriusque condicio sicut moritur homo sic et illa moriuntur similiter spirant omnia et nihil habet homo iumento amplius cuncta subiacent vanitati."
Pascal pohti jaetta, jonka hän tiivisti yhteen lauseeseen. Sen voisi kääntää vaikkapa: Kaikki...
Kärsämäki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Oulun läänin eteläosassa, Helsinki-Oulun ja Kokkola-Kajaanin valtatien risteyksessä. Kärsämäki on ollut siten kiinteässä kulttuurisessa yhteydessä Oulun, Kokkolan ja Kajaanin seutuihin.
1940-luku muodosti erikoisen poikkeavan jakson sanomalehdistön historiassa, sillä sota ja sen poliittiset ja taloudelliset seuraukset rajoittivat lehden toimittamista ja julkaisua. Sodasta huolimatta sanomalehdet jatkoivat ilmestymistään. Tuohon aikaan Kärsämäellä ei kuitenkaan ilmestynyt varsinaista paikallislehteä.
Kaleva oli alkanut ilmestyä jo v.1899 ja jatkoi toimintaansa Oulun seudulla.
Kalajokilaakso, Keskipohjanmaa ja Kokkola -nimiset sanomalehdet ilmestyivät Kokkolan seudulla.
Kainuun Sanomat sekä Kajaani...
Metsätilastollisen vuosikirjan 1997 osiossa: Metsätilakauppojen keskipinta-alat ja -hinnat lääneittäin 1994-1996, löytyy hintatietoja. Sen mukaan keskihinta oli 8300 FIM / hehtaari.
Tilasto perustuu kaupanvahvistajien ilmoituksiin yksinomaan metsätalouden maata yli 2 ha käsittäneistä kiinteistökaupoista.
Tilasto sisältää vain ns. edustavat kaupat: koko kiinteistön tai määräalan kauppa, joka ei ole sukulaisten välinen, kohde on rakentamaton, kaupassa ei ole pidätetty eläkeoikeutta eikä luovutus sisällä irtaimistoa.
Metsätilastollisen vuosikirjan tietojen lähteenä on Maanmittauslaitos.
