Kilseä-sanalle löytyy Suomen murteiden sanakirjasta useitakin merkityksiä. Yksi merkitys on ’kuiva, kova, sitkeä, luja’. Oloista tai taloudellisesta tilanteesta puhuttaessa se voi tarkoittaa ’tiukkaa, ahdasta, kireää, vaikeaa, tukalaa’. Ihmisestä puhuttaessa kilseä voi tarkoittaa ’saitaa, peräänantamatonta, töykeää'.
Sanan etymologialle sen sijaan ei löydy selitystä. Kysyin asiasta Kotimaisten kielten keskuksesta, josta kerrottiin, että kilseä kuulunee samaan sanueeseen kuin verbit kilsistyä ja kilsottua, mutta enempää sanojen alkuperästä ei nykytietämyksen valossa osata sanoa.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Kotimaisten kielten keskus
Alkoholi poistaa estoja ja rauhoittaa, mutta vaikuttaa myös motoriikkaan. Suret määrät lisäävät tietysti riskiä joutua onnettomuuksiin, rikoksen uhriksi tai muihin ongelmiin. Riippunee henkilöstä ja tilanteesta, meneekö juttelemaan selvin pain vai ei.
http://www.tritolonen.fi/artikkelit/13-aivot-ja-valittajaaineet
Kaukopalvelijoiden virtuaalinen työpöytä löytyy 1.1.2000 alkaen osoitteesta http://academy.terkko.helsinki.fi:8080/~Kauk-List/ Palvelun käyttö vaatii rekisteröitymisen.
Suomen yleisten kirjastojen yhteystiedot, myös sähköpostiosoitteet löytyvät osoitteesta: http://mainio.kirjastot.fi/
Suomen tieteellisten kirjastojen kotisivut ja sähköpostiosoitteet löytyvät puolestaan osoittesta: http://hul.helsinki.fi/suomkirj.html
Runon nimi on Kangaspuissa ja se löytyy teoksesta Runo on vapaa (Otava, 1996). Hilma Heikkilän runoja löytyy myös teoksesta Hilma Heikkilän runoja (toim. Annikki Wiirilinna) ja Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran kymmenvuotisjulkaisu v. 1917-1927 : 10, Vuosikirja toimintavuodelta 1926-27 sekä Runoja, joka löytyy käsikirjoituksena Kalajoen kirjastosta sekä painettuna Jyväskylän yliopiston kokoelmasta.
Spede Pasasen ohjaama elokuva Pähkähullu Suomi , 1967, vaikuttaisi aiheensa puolesta mahdolliselta elokuvalta. Elokuvan kuvauspaikkoina on ollut mm. Lauttasaari ja Tapiola. Varsinaista mainintaa vesitornista ei kuitenkaan löytynyt.
Lähde: Suomen kansallisfilmografia, osa 7, 1962 –1970, Suomen elokuva-arkisto, 1998.
Lisätietoja voi kysä Suomen elokuva-arkiston kirjastosta:
http://www.sea.fi/kirjasto/
Tietoa Spede Pasasesta ja hänen tuotannostaan:
http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede.html
http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede_filmo.html
Outi Pakkasen henkilötiedot löytyvät Kirjasampo-tietokannasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175955844452. Henkilötiedot ovat myös kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilla: https://otava.fi/kirjailijat/outi-pakkanen/
Laajempi esittely löytyy Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämästä DekkariNetistä http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=PakkanenOuti .
"Kysy kirjastonhoitajalta" -arkistosta löytyy useitakin vastauksia Merja Jaloa koskeviin kysymyksiin. Ne saa esiin kirjoittamalla Etsi arkistosta: Jalo Merja.
Lisäksi netissä Kirjasammon sivuilla on tietoa Merja Jalosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
Keuruulla on ainakin vuonna 1701 ollut Lahomäki-niminen talo. (Lähde: Aksel Waren, Keuruun pitäjän historia, 1890). Talossa on asunut tuona vuonna 8 tilallista ja 4 tilatonta asujaa, joten kovin suuri talo se ei ole ollut. Lahomäki-nimistä kartanoa ei ainakaan Suomen maatilat ja Suuri maatilakirja –kirjasarjojen mukaan ole ollut.
Suomalaisia viihdekirjailijoita ovat esim. Raija Oranen, Elsa Anttila, Tuija Lehtinen, Pirjo Tuominen, Laila Hirvisaari, Anneli Meriläinen, Liisa Tammio, Eira Pättikangas ja Kirsti Manninen
Voisiko kyse olla Kreikan vuoden 2005 voittoisasta euroviisukappaleesta "My Number One", solistina Helena Paparizou. Kappale ainakin sopii kuvaukseen. Ohessa videolinkki (YouTube): http://www.youtube.com/watch?v=hVz0CF2VepA
Minna Canthin kirjeet sisältyvät Kuopion kaupunginkirjaston aineistorekisteriin, https://kuopio.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Kirjeet löytyvät käsikirjoituksina ja mikrofilmattuina.
Adolf Hitlerillä oli käytössään Junkers Ju 52-tyypin lentokone jo kampanjoinnissaan vuonna 1932, ennen valintaansa valtakunnankansleriksi. Tämän koneen rekisterinumero oli mitä ilmeisimmin tuo mainittu D-2201, kutsumanimenään ”Bölke”. Pian kansleriksi valintansa jälkeen vuonna 1933 Hitler sai käyttöönsä uuden, henkilökohtaisen Immelmannin mukaan nimetyn Junkers Ju 52-koneen, jonka numero oli D-2600. Tässä yhteydessä alkoi myös Hitlerin ja hänen henkilökohtaisen lentäjänsä Hans Baurin yhteistyö, joka kesti aina vuoteen 1945 saakka.
Vuonna 1939 Hitlerin henkilökohtaiseksi lentokoneeksi vaihtui Focke-Wulf FW 200 Condor.
Hitlerillä sekä hänen lähipiirillään oli 1930-loppupuolella sekä koko toisen maailmansodan ajan käytössään varsin laaja...
Molemmat kysymäsi laulut ovat 1800-luvulla sävellettyjä englanninkielisiä virsiä ja näyttää valitettavasti siltä, ettei niitä ole suomennettu lainkaan.
"Praise my Soul the King of Heaven" (säv. John Goss, san. Henry Francis Lyte) pohjautuu psalmiin 103 "Herran armo on suuri" (alkaa sanoilla "Ylistä Herraa, minun sieluni"). Suomalaisesta virsikirjasta löytyy ainoastaan yksi Lyten sanoittama virsi (virsi 555 "Oi Herra, luoksein jää"), mutta se ei ole kysymäsi virsi. Äänitetietokanta Fono.fi tuntee ainoastaan englanninkielisen version virrestä, ja kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Gossin sävellyksiä lainkaan.
"The King of Love my Shepherd is" (säv. John Bacchus Dykes, san. Henry Williams Baker) puolestaan pohjautuu psalmiin 23 "Herra...
Työajan käytöstä joillakin ammattialoilla on tehty tutkimuksia:
- Aikamme koulussa : tutkimus opettajien ajankäytöstä oppituntien alussa / Jukka Seitvuo (Pro gradu -työ; jyväskylän yliopisto, 2013, luettavissa myös verkossa:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201301131035
- Kiire ja työn muutos : tapaustutkimus kotipalvelutyöstä / Anna-Liisa Niemelä (väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2006, luettavissa myös verkkojulkaisuna:
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/kasva/vk/niemela/kiirejat.pdf
- Minkintuotannon työt tarkastelussa / Markku Lätti, Mia Maasola ja Leila Warén (Työtehoseura, 2006)
Ajankäytöstä yleensä, ja työajankäytöstä sen osana on esimerkiksi seuraava teos, joka löytyy Helmet-kirjastoista ja on luettavissa myös verkossa:...
Viime vuosina on ilmestynyt aika monta vanhan talon kunnostukseen liittyvää kirjaa. Ne ovat myös kovasti lainassa kirjastoista, joten kirjojen sisältöjen tarkempi tutkiminen ei aina onnistu.
Alla on listattu joitakin uusia ja uudehkoja kirjoja, joiden joukossa voisi olla etsimäsi. Kaikki kirjat ovat Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Oman talon käsikirja / Risto Pekkala (2012)
- Remonttikirja / Taisto Ahonen (2007)
- Perinnemestarin remonttikirja / Hannu Rinne (2010)
- Rakkaat vanhat puutalot : säilyttäjän opaskirja / Matti Laine ja Anssi Orrenmaa (2012)
- Uusi pientalon käsikirja / Per Hemgren & Henrik Wannfors (2012)
- Remontoijan käsikirja / Risto Pekkala (2011)
- Uuden asunnon käsikirja (2011)
- Vanhan...
Pahoittelen kovasti ikävää lukukokemustasi.
Kirjaston kirjoihin ei pitäisi tehdä merkintöjä. Ei siis myöskään alleviivauksia.
Jos saamme kirjastossa kiinni pahasti alleviivatun kirjan, yritämme saada viivaajaa korvausvastuuseen. Valitettavasti oikean askartelijan löytäminen on melko vaikeaa...
Älä toki käytä turhaan aikaasi kumittamiseen.(jos vain suinkin voit lukea kirjan loppuun sitä tekemättä)
Kerrothan kirjan huonosta kunnosta palauttaessasi sitä.
Kyseessä näyttäisi olevan meksikolaisen Ernesto Cortázarin (1940 – 2004) sävellys "El Silencio de Beethoven" eli suomeksi "Beethovenin hiljaisuus".
Kappale on kuultavissa esimerkiksi Cortázarin sävellyksiä sisältävällä äänitteellä "Just For You", mutta äänitettä ei valitettavasti ole lainattavissa Suomen kirjastoissa.
https://es.wikipedia.org/wiki/Ernesto_Cort%C3%A1zar_II
https://www.amazon.com/Just-You-Ernesto-Cortazar/dp/B003VYBJNO
Lienee Paavo Pesusieni:
Paavo Pesusieni (SpongeBob SquarePants) on Emmy-ehdokkuuden saanut animaatiosarja, jonka on luonut meribiologi Stephen Hillenburg.[1][2] Sarja kertoo naiivista, optimistisesta Paavo Pesusienestä ja tämän ystävistä, jotka asuvat meren pohjassa Tangalan (Bikini Bottom) kaupungissa.
Sarjaa on esitetty Yhdysvalloissa vuodesta 1999. Ensimmäinen jakso esitettiin 19. heinäkuuta 1999.[3] Suomessa sitä näytettiin Nelosella alkuperäisellä kielellä. Ensimmäinen jakso esitettiin 21. elokuuta 2003.[4] Nickelodeon ja C More Juniori-maksukanavat esittävät sarjaa suomeksi puhuttuna. Paavo Pesusientä esitetään Subilla 1. toukokuuta 2018 alkaen.[5]
Paavo Pesusieni on nimensä mukaisesti pesusieni, joka asuu lemmikkietanansa Karin...
