Kirjapainolakko alkoi keskiviikkona 8.3. ja päättyi kolme viikkoa myöhemmin (29.3.). Tänä aikana ei painettu lainkaan sanoma- eikä aikakauslehtiä. Television ja radion ohjelmatietoja julkaistiin oikeastaan vain sanoma- ja viikoittain ilmestyvissä aikakauslehdissä. Koska aikakauslehdetkin pyrittiin pitämään sisällöltään niin ajankohtaisina kuin mahdollista, tulevia numeroita ei yleensä painettu varastoon, toisin kuin sellaisia lehtiä, joiden sisältö oli mahdollista lyödä lukkoon jo paljon ennen ilmestymispäivää. Niinpä kirjapainolakon aikana ilmestyi vain näitä ennakkoon painettuja, ohjelmatiedoista piittaamattomia lehtiä (esimerkiksi Aku Ankka -lehden maaliskuun numerot tulivat normaalisti - lakko vaikutti vasta huhtikuun lehtiin). On siis...
Käsin kirjoittaminenkin voi olla melko nopeaa. Muistan jopa kuulleeni jonkun kirjailijan sanoneen, että tietokoneella kirjoittaminen on jopa liian nopeaa suhteessa siihen, että kirjoitettavaa tekstiä pitäisi ajatellakin.
Toisaalta Topelius eli melko vanhaksi ja kirjoitti joka päivä, joten ehtii siinä tekstiä syntyä vähän hitaammillakin välineillä. Osoitteessa http://www.sls.fi/topelius/index.php?docid=82 todetaan, että Topeliuksen julkaistut teokset ovat noin 15 700 painettua sivua. Jos Topeliuksen aktiiviseksi kirjoitusajaksi laskisi vaikka varovasti arvioiden 50 vuotta, olisi tekstiä syntynyt keskimäärin 314 sivua vuodessa eli vajaa sivu päivässä. Ei kuulosta aivan järkyttävältä tahdilta käsin sulkakynällä kirjoitettunakaan. En löytänyt...
Helsingin kaupunginkirjastoon on vaikea päästä ainakaan vakituiseen työhön ilman alan koulutusta. Osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130406 löytyvä kirjastoasetus määrää, että 70 %:lla henkilökunnasta on oltava kirjastoalan koulutus. Toki kirjastossa on töissä myös esimerkiksi tietotekniikka-alan osaajia, jotka eivät tee varsinaisia kirjastotöitä vaan hoitavat kirjaston tekniikkaa.
Harjoittelijaksi kirjastoon on mahdollista päästä, jos opiskelee sopivaa alaa. Esimerkiksi Pasilan kirjastoon on otettu datanomiopiskelijoita harjoittelijoiksi, koska he pystyvät opastamaan asiakkaita tietokoneongelmissa. Myös työkkärin kautta voi päästä harjoittelijaksi tai työllistetyksi kirjastoon. Kirjastoon otetaan myös tavallisesti...
Sellon kirjastossa Espoossa on mahdollisuus kaitafilmien digitointiin. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palvel… löytyvät tarkemmat tiedot ja yhteystiedot ajan varaamiseksi.
Sinulla näyttäisi olevan varsin laaja maku! Koetan löytää jotain päälinjoja, joiden mukaan suosittelen.
Dekkareissa voisit kokeilla Tony Hillermanin Jim Chee -sarjaa, Tarquin Hallin Vish Puri -sarjaa ja Elizabeth Handin Cass Nearysta kertovia kirjoja Pimeää kohti ja Katoava valo. Dekkareita suositellaan paljon Tornion kirjaston ylläpitämällä Dekkarinetti-sivustolla (ww.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti).
George RR Martinin ja JRR Tolkienin perusteella suosittelisin Robin Hobbin Näkijän tarua, Gene Wolfen Uuden auringon kirja -sarjaa ja Patrick Rothfussin vielä keskeneräistä Kuninkaansurmaajan kronikkaa. Fantasia- ja tieteiskirjallisuudesta löytää suomeksi hyviä suosituksia Risingshadow.fi -sivustolta. (www.risingshadow.fi) Myös...
Anni Lehtoseen liittyvää tietoa löytyi seuraavasti:
Martti Haavio, Viimeiset runonlaulajat (kertoo mm Malisten suvusta ja Anni Lehtosesta myös; Pekka Huttu-Hiltusen artikkeli "Anni Lehtosen runolauluoppi" kirjassa: Tuulen jäljillä - kirjoituksia kansanperinteestä ja kulttuurihistoriasta (toim. Pekka Laaksonen ja Sirkka-Liisa Mettomäki), Kalevalaseuran vuosikirja, 1999; Stig Söderholm, Vienankarjalaisen rituaali-itkun rakenne ja tuottamismallit: tapaustutkimus, pro gradu -työ: Turun yliopisto, 1982 (tutkimuskohteena Anni Lehtonen); Terhi Utriainen, Kuolema tekstinä: kuoleman ja ihmisen väliset merkityssuhteet vienankarjalaisen Anni Lehtosen perinneteksteissä, lisensiaatintyö: Helsingin yliopisto, 1992; Juminkeko - Kalevalan ja...
Nobelin palkintoa ei myönnetä kirjailijalle yhdestä teoksesta, vaan tuotannosta ja elämäntyöstä. William Goldingin tunnetuin teos lienee Lord of the Flies, Kärpästen herra.
http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1983/index.html
Silikoni näyttää olevan kiistelty ainesosa, eikä täysin varmoja tuloksia puolesta tai vastaan ole ilmeisesti vielä saatavilla. Silikonia käyttävien valmisteiden sivuilla vakuutellaan sen käytön olevan täysin turvallista, kun taas luonnonmukaisia tuotteita suosivien lähteiden mukaan silikoni on erittäin epäterveellistä.
Kotimaisilta sivuilta löytyy seuraavia keskusteluja ja linkkejä silikonin harmillisuudesta:
http://atopialiitto.fi/node/554
http://www.nicehouse.fi/terveys/keskustelu/nayta.php?id=14793
Englanninkielinen artikkeli:
http://www.naturalpureorganics.com/silicone.htm
Joissain kauneudenhoitotuotteissa on jopa muoviyhdisteitä, jotka ainakin ovat haitallisia mereneläville.
http://www.slate.com/id/2193693/
Terveysasioissa tätä...
Uudenkaupungin kirjastosta löytyy avuksi Liisa Kotkaheimon kirja Suomalaisen aapisen viisi vuosisataa. Varsinaisia aapisia 1800-luvulta
ei meillä ole luetteloissa. Kaikki kansiin sidotut lehdet eivät välttämättä ole näin vanhoissa kirjoissa peräisin samasta painotuotteesta.
Tampereelta Suomen Nuorisokirjallisuuden Instuutin tietokannasta löytyi ennen vuotta 1900 ilmestyneitä aapisia tiivistelmineen 26, mutta Herranrukous oli vain yhdessä, Lyhyt-kuwa-aapinen(1898).
Paras kokoelma aapisia on Kansalliskirjastossa,jonka luettelossa mainitaan 56 ennen vuotta 1900 julkaistua aapista.
Varsinaisesti lapsille tehtyjä kivikirjoja ei löytynyt, mutta esimerkiksi Paavo Korhosen kirjassa Kiviopas, sekä Risto Vartiaisen kirjassa Lapin korukivet, on hyvät värikuvat ja lyhyehkö tekstiosuus.
Suomen jalo-, koru-, koriste- ja rakennuskivet esitellään omina ryhminään Marjatta Virkkusen ja Seppo J. Partasen kirjassa Suomen kivet. Retkeilijän kiviopas puolestaan kertoo mineraalien tunnistamisesta.
Ainakin näistä Suuren käsityölehden numeroista löytyy:
- 2009: nro 9,
- 2008: nro 10
- 2005, nro 2
Lehtiä löytyy muutamista Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
Noin vanhoja kuvia luultavasti löytyisi parhaiten museoiden kokoelmista, vaikka kuvien aihetta tietämättä asiasta on vaikea sanoa mitään kovin tarkkaa. Jos kyse on jostakin erikoisaiheesta, saattaa sitä varten olla omia hyviä kuvalähteitään. Pystyn kertomaan näillä tiedoin asiasta vain yleisellä tasolla.
Liikkeelle voi lähteä vaikkapa katselemalla Museoviraston kuvakokoelmia osoitteessa http://www.kuvakokoelmat.fi. Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta löytyy tietoa osoitteesta http://www.hel.fi/hki/Museo/fi/Palvelut/Kuva-arkisto. Suomen valokuvataiteen museon kokoelmista puolestaan voi lukea osoitteessa http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/tietopalvelut/kuvapalvelut.
Viralliset arkistot perivät yleensä maksun kuvan luovuttamisesta,...
Kysymänne kirja löytyi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista ja on tulossa Lammille nimellänne varattuna. Saatte saapumisilmoituksen tekstiviestinä, kun kirja on noudettavissa.
Nato on poliittinen liitto siinä missä kaikki muutkin kansainväliset liitot ja tällainen liitto ottaa jäseniä poliittisen harkinnan perusteella. Nato on muodollisesti "Pohjois-Atlantin" liitto, mutta koska sen jäsenyys on annettu jo sellaisille aika kaukana Pohjois-Atlantilta sijaitseville valtioille kuten Turkki, Kreikka, Bulgaria ja Albania, mitään periaatteellista estettä tuskin olisi vielä kaukaisempien jäsenmaitten mukaantulolle. Käytännössä tällainen ratkaisu edellyttäisi sitä, että Yhdysvallat haluaa esimerkiksi Australian liittyvän. Naton sääntöjen mukaan kaikkien jäsenmaitten tulisi ehdotusta kannattaa tai pidättyä äänestyksestä. Koska Nato kuitenkin on ns. "atlanttinen" organisaatio, on hyvin epätodennäköistä, että Australian tai...
Tämä ei ole mahdollista. Etu- ja sukunimilain mukaan vain kahdesta eri sukunimestä voidaan muodostaa sukunimiyhdistelmä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170946
Totta on, ettei Remu varsinaisesti osannut englantia.
"Remu ei osannut kieltä eikä pystynyt kommunikoimaan kenenkään kanssa. Muualla olimme esiintyneet tuhansille ihmisille, ja yhtäkkiä olimme englantilaisella klubilla soittamassa kahdenkymmenen hengen yleisölle." (Ile Kallio Hurriganesin epäonnistuneesta Englannin-valloituksesta marras-joulukuussa 1977)
"Kun Remun englanti oli täysin oman mielikuvituksen tuotetta, Cissen piti kirjoittaa kaikki sanat paperille suunnilleen niin kuin ne tuli ääntää. Ulkopuolisista kenties mahdottomalta kuulostava tehtävä onnistui yllättävän helposti. Luultavasti puolittaisen ruotsinkielisyyden myötä englanti istui Cissen suuhun luontevammin. Hän myös osasi omatekoisella foneettisella kirjoitustyylillään...
Kuvasta on hieman vaikea erottaa lajia, koska kokoa ei näe. Otus saattaisi olla jonkinlainen viljakärsäkäs.
Anticimeksin sivustolta löytyy kuva ja torjuntaohjeet. https://www.anticimex.fi/jyvakarsakas
Kannattaa kuitenkin kysäistä vielä joltain asiantuntijalta esim. Biotus.fi tai Ötökkätieto.fi
Oletan, että kyseessä on tämä teos: Kiovan Dynamon kunnia, alkuteos on nimeltään Dynamo: defending the honour of Kiev, tekijä Dougan, Andy.
Kirjasta saatte lisätietoja mm. osoitteessa http://www.soccernet.com/columns/2001/0502/20010501_reviewdynamo.html .
Sokerijuurikas on kehitetty sokerikasviksi juurikkaasta. Kun punajuuresta on sen pitkän viljelyn aikana kehitetty meheväjuurisia lajikkeita, jotka eivät helposti puudu, on sokerijuurikkaan jalostustyössä pyritty tyydyttämään sokeriteollisuuden tarpeita. Sokerijuurikas on sitkeäkuituinen eikä maukkaudessa vedä vertoja esimerkiksi punajuurelle tai muille Suomessa viljellyille juureksille. Sitä käytetään paljon karjanrehuna.
1920-1930-luvulla keittokirjoissa oli joitain ohjeita: Sokerijuurikeitto, Keitetyt sokerijuuret, Sokerijuurimuhennos, Marjapuuro sokerijuurikkaan kera, Puolukkahilloke sokerijuurikkaan kera. Toisen maailmansodan aikaisissa pula-ajan keittokirjoissa ei noita ohjeita enää löydy. Kahvinkorvikkena ja siirapin tekoon sitä...
