Kotimaisista lehtiartikkelitietokannoista löytyi seuraavia karavaanareita sivuavia artikkeleita :
Riihelä, Matti : Moititut karavaanarit odottavat keskustelua naapureiden kanssa : meillä on samat jokamiehen oikeudet kuin muillakin, muistuttaa yhdistyksen puheenjohtaja.
Etelä-Saimaa. - Lappeenranta. - ISSN 0357-0975. - 6.9.2001, n:o 244, s. 9
Haavisto, Katja : Etelän talvehtijat : Rutusakkia. Matkalehti. 14 (2002) : 4, s. 72-73.
Parhi, Katariina : Irlantilaisten arvoitus. Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti. 64 (2008) : 5, s. 17-18.
Hievanen, Jouni : Lohjan karavaanarit. Ajolinja : trucker magazine. (1997) : 10, s. 18-20.
Nikula, Sannaliina : Yhteistä unelmaelämää. Kaks'plus. 2009: 5, s.62-65.
Uusiniitty, Liisa : Minun kesäonnelani....
Kaupunki siirrettiin nykyiseen keskustaan, suunnilleen Kruununhaan paikkeille. Seuraavassa raportissa kerrotaan Vironniemen suuralueen käsittävän Kruununhaan, Kluuvia ja Töölönlahden rantaa, https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/08_10_24_Tilasto_Vuor….
Helsingin historiasta ja siirtämisestä Vironniemellä Museoviraston sivulla Kurkistuksia Helsingin kujille, http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/vironniemi.htm. Sieltä löytyy myös kartta vuodelta 1640, josta näkyy vanha Helsinki Vantaajoen suulla ja Vironniemelle siirretty uusi Helsinki.
Historiaa on myös Helsingin kaupungin sivulta, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/….
Nimistöstä, http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/...
Helsingin Sanomien vanhat numerot vuodesta 1904 lähtien löytyvät mikrofilmeiltä Pasilan, Sellon ja Tikkurilan kirjastoista. Kirjastoissa on mahdollisuus ottaa niistä kopioita. Lehtien mikrofilmejä on myös Helsingin yliopiston ja eduskunnan kirjastoissa.
Kari Levola on kirjoittanut monista eri aiheista ; yleisteemaa ei voi määritellä. Kari Levolasta ja hänen kirjoistaan löytyy tietoja esim.
tältä sivustolta
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/
Kari Levolan sähköpostiosoite ei ole välttämättä julkinen. Voit ottaa yhteyttä hänen kirjojen kustantajaansa Tammeen.
Hei Heidi,
tässä sinulle muutama vaihtoehto, jossa lukija voi ratkaista kirjassa olevaa arvoitusta. Valitettavasti täällä Oulunsalon kirjastossa ei näistä ole yhtään paikalla, joten en voi tarkistaa, mikä niistä olisi kyseessä.
Kummitusmatkat : seikkaile ja ratkaise (Tammi 1991)
Miller, Marvin: Minä rikosetsivä (Karisto 1994); Hoksaatko? : syyllinen vai syytön? (Karisto 1992)
Yksi mahdollinen voisi olla Mustat yöt sarja, ilmestynyt 1991-1992. Sokal:Hiljaisuus, murha! Chaland, Yves: Katkaistu käsi Goffin, Alain: Luciferin merkki Dodo: Varjojen soturit. Näitä kaikki kyseessä olevia kirjoja on muutamassa Outi-kirjastossa jäljellä, voit tehdä varauksen joko verkkokirjastossa tai paikan päällä kirjastossa.
Jälkimmäinen vaihtoehto on oikein. Kyseessä on temporaalinen lauseenvastike (kun-lause), jonka subjekti ilmaistaan joko omistusliitteellä tai genetiivillä. Tässä siis sanalla 'nähtyäni'.
Voi sanoa myös 'Valtavia muuttolintuparvia nähtyään voi vain ihmetellä...' Tekijä on silloin tuntematon tai yleensä on näin.
Lähteitä:
Terho Itkonen ja Sari Maamies, Uusi kieliopas, 2011
Pirkko Leino, Hyvää suomea, 2001
Fred Karlsson, Suomen peruskielioppi, 2009
Tietoa myös netissä esim:
http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Syntaksi/sivu383.htm
Hakusanalla 'temporaalinen lauseenvastike' löytyy netistä aiheesta lisää.
Meidän mökki lehden palstalla on vastattu samanlaiseen kysymykseen viime kesänä. Kirjoituksen mukaan yleispätevää näädän karkotinta ei ole. Näätä ei pääse kulkemaan alle 4 cm:n aukoista, joten ainakin voisi näädän menevät aukot tukkia. Näätä on yllättävän rohkea ja mikäli se on päässyt pesiytymään vintille, kannattaa odottaa sen lähtöä metsästysretkelle ja tukkia sinä aikana näädänmentävät aukot.
Näädät saalistavat myyriä ja oraviakin. Myyräkantojen ollessa pieniä, näätä saalistaa myös lintuja, mutta sillä kelpaavat myös marjat, sienet ja hedelmät. Naaras synnyttää huhti-toukokuussa keskimäärin kolme poikasta. Näätää esiintyy kaikkialla Suomessa, etenkin seuduilla missä on suuria havu-ja sekametsiä. Sitä saa metsästää marraskuusta...
Kysyin asiasta Jyväskylän kaupungin kaavoitustoimistosta, ja lyhyesti vastattuna mikään laki tai kaupungin päätös ei määritä suoraan rantamökkien lukumäärää, vaan rantarakentamisen määrä riippuu monista eri tekijöistä. Kaupungin maanmittausinsinööri viittasi kuitenkin Jyväskylän kaupungin vireillä olevaan yleiskaavaan, jonka mukaan kyläalueiden ja kylänauhojen ranta-alueille voitaisiin tiettyjen periaatteiden puitteissa mitoittaa enintään seitsemän rantarakennuspaikkaa muunnettua rantakilometriä kohti ja muille alueille enintään 5,5 rantarakennuspaikkaa muunnettua rantakilometriä kohti - edellyttäen, että myös rantojen yhteinen ja yleinen käyttö voidaan järjestää.
Muunnettu rantakilometri, johon vireillä olevassa yleiskaavassakin...
Tällä hetkellä HelMet-kirjastossa on seitsemän kappaletta kyseistä kirjaa lainattavana (Töölön kirjasto on remontissa) ja niihin on 50 varausta, joten meidän kauttamme sitä ei ikävä kyllä pikaisesti saa.
Myös Laurean ja Metropolian ammattikorkeakoulujen kirjastoissa kaikki kappaleet ovat lainassa, mutta varauksia ei suhteessa ole niin paljon. Molempia kirjastoja voi käyttää, vaikka ei olisikaan opiskelijana. Toimipisteet löytyvät molemmilta Leppävaarasta, jossa voi käydä kyselemässä tarkemmin.
Laurea - http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
Metropolia - http://www.metropolia.fi/palvelut/kirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/…
Kirja on hankittavissa myös sähköisenä, lähetän siitä hankintapyynnön HelMet-kirjastojen...
Kyseessä näyttäisi olevan meksikolaisen Ernesto Cortázarin (1940 – 2004) sävellys "El Silencio de Beethoven" eli suomeksi "Beethovenin hiljaisuus".
Kappale on kuultavissa esimerkiksi Cortázarin sävellyksiä sisältävällä äänitteellä "Just For You", mutta äänitettä ei valitettavasti ole lainattavissa Suomen kirjastoissa.
https://es.wikipedia.org/wiki/Ernesto_Cort%C3%A1zar_II
https://www.amazon.com/Just-You-Ernesto-Cortazar/dp/B003VYBJNO
Laila Kinnuselta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista useita CD-levyjä. Voit katsoa niiden saatavuustietoja Plussa-aineistohausta osoitteessa http://www.helmet.fi/
Valitse ensin kunta ja sitten tarkennettu haku. Valitse tekijäksi Kinnunen Laila ja näytä-kohtaan voit valita haluamasi aineistotyypin, esim. näytä vain CD-levyjä. Myös saatavuustiedot ovat nähtävissä.
Esim. cd-levy 'Muistojen Laila: Laila Kinnusen levytyksiä 1957-1968' kuuluu Helsingissä mm. Etelä-Haagan, Itäkeskuksen, Kallion, Kannelmäen, Käpylän, Lauttasaaren, Malmin, Oulunkylän, Pohjois-Haagan, Pukinmäen, pääkirjaston, Rikhardinkadun, Roihuvuoren, Suutarilan, Töölön, Viikin ja Vuosaaren kirjastojen kokoelmiin.
Tietoa Tampereen kaupunginkirjastosta ja sen palveluista saa osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/
"POISTOKIRJAT
Kirjaston kokoelmista poistettuja kirjoja myydään kaikissa kirjastoissa. Aikuisten kirjat maksavat 10 mk, lasten 5 mk. Pääkirjastossa kuitenkin aikuisten kirjat maksavat yleensä 15 mk/kpl."
Kirjastot eivät siis myy muuta kuin mikä on jo poistoon ja myyntiin laitettu.
Kysymääsi kirjaa voit tiedustella antikvaarisista kirjakaupoista, puhelinluettelon keltaisilta sivuilta löytyy
näitä kirjakauppoja.
Vaarna tuo termi ei ole, koska sillä tarkoitetaan mm. puutappia tai pulttia ym. jos nettilähteisiin on luottaminen..
Tyynyliinalle löytyy eri murteissa omia nimityksiä, mutta olisikohan kyseessä termi
vaaru. Tämä sana löytyy meänkielen sanakirjasta: http://meankielensanakirja.com/fi/?search=vaaru&la=me
Myös sanaristikkojen aarreaitasta, Ratkojat.fi-sivulta, https://www.ratkojat.fi/hae?s=Vaaru&solutions_only=0 löytyy sana vaaru tarkoittaen mm. tyynyliinaa.
Meänkieli
vaaru
Ruotti
örngott
Suomi
tyynynpäällinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkaja
Rovaniemi Kemi, Simo
Lähe
Jukka Korva Kirjottanu: Paloheimo, Räsänen...
Kuvasta on hieman vaikea erottaa lajia, koska kokoa ei näe. Otus saattaisi olla jonkinlainen viljakärsäkäs.
Anticimeksin sivustolta löytyy kuva ja torjuntaohjeet. https://www.anticimex.fi/jyvakarsakas
Kannattaa kuitenkin kysäistä vielä joltain asiantuntijalta esim. Biotus.fi tai Ötökkätieto.fi
Täsmälleen samanlaista runoa en löytänyt, mutta hyvin samantapainen kohta sisältyy Iida Ahlbergin runoon ”Elämää”. Runo alkaa: ”Kesäperhona hetkisen leijailet”. Runo on julkaistu ”Hämäläinen”-lehdessä 20.10.1900. Samalta kirjoittajalta on julkaistu muitakin runoja 1900-luvun alun lehdissä. (Kirjoittajaa ei pidä sekoittaa näyttelijä Ida Aalbergiin, jonka sukunimi oli aiemmin Ahlberg.)
Myös kuolinilmoituksista löysin säkeitä, jotka muistuttavat etsittyä runoa. Niissä ei mainita runon kirjoittajaa tai mitään lähdettä. Esimerkiksi fraasilla "jos tyyni ois virran pinta" tai "jos tyyntä ois virran pinta" löytyy Kansalliskirjaston Digitaalisista aineistoista kuolinilmoituksia, joissa on muistorunona saman runon toisintoja. Nämä...
Jyrki Lehikoisen kokoamasta teoksesta Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1999) voit lukea paljon mielenkiintoista tietoa pääkaupunkimme kadunnimistä ja niiden historiasta.
Julkaisun eri painokset ovat luettavissa myös verkossa:
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
Helsingin kadunnimet -teoksessa kerrottaan, että Lauttasaaren Tallbergin puistotie on nimetty kauppaneuvos Julius Tallbergin mukaan. Julius Tallberg omisti Lauttasaaren vuosina 1911 -1921 ja oli Lauttasaaren taajaväkisen yhdyskunnan perustaja.
Helsingin kadunnimet 3 Helmetissä
Kysymyksestä ei ilmennyt, koska kirjailija on elänyt. Myöskään artikkelitietokanta Aleksista ei löytynyt Suomen Kuvalehden 10-15 vuotta vanhaa artikkelia aiheesta.
Vuosina 1179-1241 Islannissa eli runoilija ja historioitsija Snorri Sturluson, joka toimi Islannin laamannina eli yleiskäräjien puheenjohtajana. Paremmin hänet kuitenkin tunnetaan runoilijana ja muinaispohjoismaisen mytologian tuntijana. Hänen teoksiaan ovat mm. suullisiin tarinoihin, skaldien runoihin ja kirjoitettuun historiaan pohjautuva teos Heimskringla (Norjan kuningassaagat I-III) ja hänen kokoamansa Proosa-Edda. Snorri Sturlusonista on muutaman rivin maininta vuoden 1993 Suomen Kuvalehden numerossa 1 sivulla 23. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy useita hänen...
Tilastokeskusen Maailma numeroina -taulukkopakettiin http://tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/index.html on koottuna Excel-taulukkoon maittaisia rakennetietoja kaikista maailman valtioista. Maita on 241 ja teemoja yhteensä 248.
Virtuaalikirjastojen historiaa voit etsiä teoksista, joissa on käsitelty yleensä virtuaalikirjastoja. Voit tehdä aineistohaun kirjastotietokannassa asiasanalla virtuaalikirjastot. Aineiston joukosta löytyy eri ongelmiin keskittyviä teoksia, tässä muutama viite:
The virtual reference librarian's handbook / Anne Grodzins Lipow 2003
Tietoverkot ja kirjastot / Ari Haasio ja Juha Piukkula (toim.) 2002
Kirjastot verkossa / toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula 1999
Tiedonhankinnan opas / Jyrki Halonen ; [kuvitus: Hajnalka Halonen] 1998
Tiedonhankintataidot korkeakouluopiskelussa / toim. Maria Forsman & Eeva Väyrynen 1998
Kuronen, Timo, Ranganathanin lait ja virtuaalikirjasto, 1996
Tiikerinloikka : kirjastot tiedon viidakossa /toim. Timo Kuronen...
Eduskunta hyväksyi tekijänoikeuslakiesityksen 5.10.2005. Laki ei kuitenkaan ole vielä voimassa. Se menee ensin presidentin esittelyyn ehkä marraskuussa ja tulee voimaan aikaisintaan joulukuussa. Eräät osat tulevat voimaan paljon myöhemmin.
Hallituksen tekijänoikeuslakiesityksessä (HE 28/2004) käsitellään ainakin kahdessa kohdassa lain vaikutusta kirjastojen toimintaan. Luku 3.1.2 (alakohta c) on nimeltään Kappaleen valmistaminen arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa. Siinä käsitellään tekijänoikeuksia koskevaa direktiiviä ja sen edellyttämiä lainsäädännön muutoksia.
Luku 3.2.5 taas on nimeltään Arkistojen, kirjastojen ja museoiden erityiskysymykset: digitaalinen kappaleen valmistaminen, aineiston käyttö laitoksen tiloissa,...
