Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta. Voit etsiä kirjaston plussa-tietokannasta aihehaulla kirjoittamalla asiasanaksi esim. haastattelut, haastattelututkimus, kyselytutkimus tai mielipidetutkimus, myös asiakastyytyväisyys, -kysely tai asiakaspalvelu. Internetissä voit saman tehdä osoitteessa http://www.libplussa.fi/ käyttämällä asiasanahakua.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on paljonkin englanninkielisiä äänikirjoja. Saat niistä luettelon menemällä Helmetin (www.helmet.fi) sanahakuun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun äänikirjat ja valitsemalla aineistoksi joko cd-levyt tai c-kasetit ja kieleksi englannin. Voit halutessasi valita myös vain jonkin kirjaston kokoelmat. Myös moniin kirjastojen kokoelmissa oleviin englannin kielen kursseihin kuuluu joko kasetteja tai cd-levyjä.
Sekä kirjastoja että äänikirjoja on varsin paljon, joten voit myös soittaa lähikirjastoosi ja kysyä mitä äänikirjoja siellä on tällä hetkellä hyllyssä.
Kuntoluokassa 0 hinta on 1,50 euroa ja kuntoluokassa 01 0,50 euroa. Muille kuntoluokille ei ole määritelty hintaa.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005.
Kuopion kaupunginkirjastossa löytyy sukututkimusaineistoa mikrofilmeinä ja mikrokortteina. Tarkemmin luettelot löytyvät internetistä kirjaston kotisivun kautta klikkaamalla kohtaa ”Hakemisto kirjaston palveluista” ja sieltä kohtaa ”Sukututkimus”.
Suora linkki tässä:
http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/210706103713454/$FILE/Sukutu…
Mikrofilmit ja -kortit sijaitsevat lehtisalin sukututkimushuoneessa, jossa myös lukulaitteet niitä varten. Näitä tallenteita ei siis ole mahdollista lainata kotiin. Mikrokorttien lukemiseen ei tarvitse varata aikaa, sillä lukulaitteita on useampia. Mikrofilmien lukemiseen on hyvä varata aika etukäteen lehtisalin puhelinnumerosta, suositus neljä tuntia kerrallaan. Näitä laitteita on 4 kappaletta, joista...
Tervetuloa Mr. Chance -elokuvaa ei saa kirjastoista. Sillä ei ilmeisesti ole lainausoikeuksia. Englannin- ja ruostinkielisin tekstein (Being there) sitä saa ostettua dvd-levynä ainakin Elokuvien erikoisliike Videodivarista www.videodivari.fi ja Filmifriikistä www.filmifriikki.fi.
Imatran kirjastosta löytyy seuraavat teokset Anne Frankista:
99.139 FRANK, Anne: Päiväkirja : 12. kesäkuuta 1942 -1. elokuuta 1944 ; 99.139 MÜLLER, Melissa: Anne Frank : päiväkirjan salaiset sivut : elämäkerta ; 99.1 FRANK, Anne: Nuoren tytön päiväkirja ; 99.1 GIES, Miep: Anne Frank, suojattini : Frankin perhettä auttanut nainen kertoo ; 84.2 FRANK, Anne: Salaisen siiven tarinoita.
Lappeenrannan maakuntakirjastosta tai Joutsenon kirjastosta voit saada Imatran kaupunginkirjaston kautta kaukolainaksi myös: 99.1 SCHNABEL, Ernst: Tyttö nimeltä Anne Frank.
Lisäksi tietoa internetistä:
Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Anne_Frank
Anne Frank -museon kotisivut: http://www.annefrank.nl/ned/default2.html (kielen voi vaihtaa englanniksi)...
Suomessa on tosiaankin paljon karhuaiheisia veistoksia, ja tätä ei valitettavasti tunnistettu. Suomalaisia julkisia veistoksia voi tutkailla seuraavasta linkistä: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?linkLibraryKey… .
Karhu on suomalaisessa mytologiassa tärkeä eläin ja Suomen kansalliseläin. Karhuun liittyvistä myyteistä löytyy kirjoja, esim. Pentikäinen, Juha: Karhun kannoilla (Etnika, 2005).
Internetistäkin löytyy karhutietoa, esim. http://www.etnika.fi/karhu.htm tai vaikkapa Karhuseura, jonka sivuilla esitellään mm. karhusymboliikkaa http://www.karhuseura.net/karhusymboliikka.htm ja karhutaidettakin http://www.karhuseura.net/karhutaiteet.htm
Mahtaisiko kyse olla Kirjaliton kustantamasta teoksesta Perinteisiä satuja, Grimmin veljekset ja H.C. Andersen. Kirja on julkaistu vuonna 1989. Kirja on paksu (yli 500 sivua) ja kannet ovat vaaleanpunaiset (kaksi lukevaa tyttö ruusuköynnöksen alla).
Kirjassa on kokosivun kuvia ja pienempiä kuvia tekstin joukossa (teksti ei kuitenkaan ole kuvan päällä). Mukana ei tosin ole esimerkiksi Saapasjalkakissa-satua.
Kirja löytyy esimerkiksi seuraavien HelMet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1082832~S9*fin
Mikäli tämä ei ole lapsuutesi satukirja, teoksen jäljittämistä helpottaisi, jos muistaisit milloin sinulle kyseisiä satuja luettiin.
Kirjalito on julkaissut monia versioita perinteisistä saduista.
”Battlestar Galactican” aikaisemmat tuotantokaudet on hankittu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin, joten pitäisin varsin todennäköisenä, että neljäskin tuotantokausi hankitaan, jos se vain tulee saataville.
Helsingin kaupunginkirjaston hankintajärjestelmä näyttää, ettei neljättä tuotantokautta ole vielä tilattavissa. Kirjastot eivät nimittäin voi noin vain ostaa elokuvia lainattavaksi, vaan niiden täytyy hankkia erillinen lainauslisenssi. Täytyy siis vielä odottaa, että sarjan levittäjä tarjoaisi siitä kirjastoille lainauslisenssin sisältävää versiota.
Kollektiivisesti täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa voimme ehdottaa seuraavaa kolmea kertomusta:
Arvid Järnefeltin romaani Onnelliset kertoo varakkaan kaupunkilaisperheen tyttärestä, joka rakastuu maalaispoikaan. Heidän välilleen kehittyy merkillisen jännitteinen suhde; he pyrkivät välttämään seksuaalista kontaktia ja tavoitellakseen sen sijaan henkisempiä rakkauden muotoja ja korkeampaa ihmisyyttä. Poika on Helsingissä ylioppilaana, mutta opinnoilla ei tunnu olevan päämäärää; hän opiskelee mitä haluaa miettimättä työuraa tai muuta mahdollista maallista hyötyä. Tällaista haaveilijaa ja tyhjäntoimittajaa eivät tytön vanhemmat katso hyvällä. Vastustuksesta huolimatta he kuitenkin solmivat avioliiton. Lisäksi J. R. R. Tolkienin...
Punaiseksi jättiläiseksi kutsutaan tähteä, joka elinkaarensa loppupuolella laajenee voimakkaasti. Tähtien säteily (valo ja lämpö) syntyy jatkuvasta fuusioreaktiosta, jossa tähden sisältämä vety muuttuu heliumiksi. Kun vetyvarat alkavat loppua, fuusioreaktio siirtyy tähden keskiosasta sen ulkokerroksiin ja työntää samalla tähden pintaa ulommaksi. Samalla tähden lämpötila laskee ja väri muuttuu punaisemmaksi. Kaikkien tähtien elinikä on rajallinen, mutta vain riittävän isot tähdet muuttuvat punaisiksi jättiläisiksi (pienemmät hiipuvat ja jäähtyvät ilman laajenemisvaihetta). Omasta Auringostamme tulee sellainen noin viiden miljardin vuoden kuluttua.
Tähtien sisältämien alkuaineiden jäljille päästiin jo 1800-luvun loppupuolella, kun keksittiin...
"Ich will mit dem gehen, den ich liebe" -runo on näytelmän Setšuanin hyvä ihminen viidennestä näytöksestä, jossa Šen Te sen lausuu (suomennos on Elvi Sinervon):
Minä seuraan sitä, jota rakastan.
En välitä siitä, mitä se maksaa.
En ajattele, onko se hyväksi.
En tahdo tietää, rakastaako hän minua.
Minä seuraan sitä, jota rakastan.
Kristiina Vuoren Näkijän tytär, Kaari Utrion Sunneva ja Philippa Gregoryn Valkoinen kuningatar saattaisivat sopia kuvaukseesi. Helmet-hausta
Kysymykseen keskiaikaan sijoittuvista romaaneista on myös vastattu kattavasti vuonna 2010:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-keskiaikaan-sijoittuvia-fiktiivisia-…?
Kyläsairaala -sarja ei perustu kirjaan tai kirjasarjaan.
Sydämen asialla -sarja, jonka spin-off Kyläsairaala -sarja on, sitä vastoin perustuu Nicholas Rhean kirjoittamaan Constable-kirjasarjaan.
Kirjasarjan teoksia on käännetty suomeksi sarjanimekkeellä Sydämen asialla. Kirjasarjasta käytetään suomeksi myös nimekettä Konstaapeli-kirjasarja.
Yashar Kemalista (Yasar Kemal) löydät tietoa internetistä sivuilta, joiden osoite on: http://www.unionsverlag.ch/authors/kemal/kemhome.htm
Näiltä sivuilta löytyy myös luettelo Kemalin saamista palkinnoista ja arvonimistä: http://www.unionsverlag.ch/authors/kemal/bio-engl.htm
Valitettavasti sivut ovat saksan- ja englanninkieliset.
Kannattaa tutustua myös seuraavaan kirjaan, jota useissa suomalaisissa kirjastoissa on saatavana: Nousiainen, Mervi : Turkin kirjallisuus kirjailijoita ja teemoja (1997) Nobel-ehdokkaana Kemal ei tiettävästi ole ollut.
Liisa Tammiosta (oik. Pirjo-Liisa Pakonen, s.28.3.1966) löytyy tietoa Btj Kirjastopalvelun Oy:n 1999 julkaisemasta kirjasta "Kotimaisia naistenviihteen taitajia" (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa). Kirja löytyy useimpien kirjastojen käsikirjastoista. Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi.
Kirjailijaa käsittelevä artikkeli: Hämäläinen, Helena: Viihteentekijän hullunkuriset perheet, "Kodin kuvalehti" nro 16, 1994 s. 16-19. Artikkelin saatavuutta voi tiedustella lähikirjastostasi. Internetistä ei kirjailijasta löytynyt kuin joitakin suppeita kirjaesittelyjä, esim. osoitteessa 194.100.4.226/arkisto/kotker esittely "Maan ilot"-kirjasta.
Sokeritehtaan talosta ja sen historiasta löytyy tietoja Harri Kalvan teoksesta Muuttuva kaupunki: Turku eilen ja tänään: 3 (1976). Myös sokerinvalmistuksen historiaa koskevissa teoksista Runar Urbans: "Sokeri Suomessa 1500-1917" (1968), Heikki Hongisto:"Kaksisataa vuotta toppasokeria:kekosokerin valmistus Suomessa 1758-1957" (1987) sekä "Finlands sockerindustri 1756-1956: 200 år sockerindustri" (1956) löytyy tietoja myös entisestä sokeritehtaan talosta.
Seuraavilta sivulta on syytä aloittaa ajankohtaisen aineiston tiedonhaku.
Tampereen kaupungin kotisivuilta Internetistä löytyy jonkin verran perustietoa matkailusta osoitteessa http://www.tampere.fi/tilastot/vsk.pdf
Siellä on tietoa lähinnä hotellien ja leirintäalueiden kapasiteetista, kävijämääristä ja käytöstä.
Samoin Matkailutoimiston sivuilta löytyy Tampereen Matkailustrategia
http://www.tampere.fi/matkailu/strate.pdf
Ainakin ao. strategia otsikon näyttävät lupaavilta aiheesi kannalta :
Pirkanmaan matkailun kehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä, Matkailun taloudelliset vaikutukset,Matkailuorganisaatiot ja yhteistyöryhmät jne...
Tampereen elinkeinokeskuksen sivuilta löytyy linkityksenä Pirkanmaan talous - julkaisu, jossa on tietoa...
Kirjastolehdessä on muutama artikkeli kirjastoalan työhyvinvoinnista:
- Tommi Salakka, Radio Jervan 2: ain laulain työtäs tee (2005, n:o 3, s. 11)
- Ritva Hokka-Ahti, Riemuliiteri vai rotanloukku?: kolme työntekijää kertoo kirjastonsa työkulttuurista (2005, n:o 3, s. 8-10)
- Ritva Hokka-Ahti, Pahoinvointi pysäytettiin (2005, n:o 3, s.5)
Kirjastotyön ergonomiasta on artikkeli Työ-terveys-turvallisuus-lehdessä: Anne Laurila, Ergonomia koheni uudessa kirjastossa (2004, n:o 5, s. 28-30)
Yleensä kunta-alan työhyvinvointia käsittelee Pauli Forman ja Janne Väänäsen toimittama kirja Työssä jatkaminen ja työssä jatkamisen tukeminen kunta-alalla.
