Asiakkaat ovat paljon toivoneet sähköpostitse lähetettäviä muistutuksia jo ennen eräpäivää, ja tällainen palveluhan monissa kirjastoissa jo tosiaan on käytössä. Asiaan liittyvistä teknisistä ym. ongelmista huolimatta kyseinen palvelu on silti päätetty rakentaa myös HelMet-järjestelmään, ja tämänhetkisen tiedon mukaan se pyritään saamaan käyttöön tämän vuoden kuluessa.
Kirjasto ei pyri maksimoimaan saataviaan vaan kyse on vain pyrkimyksestä saada aineisto takaisin asiakkailta.
Helsingin kaupunginkirjaston lasten sivuilta löytyy kirja-arvosteluja. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/arvostelut/
Kirjoita hakulaatikkoon kirjailijan nimi Brezina, niin saat muiden lasten tekemiä arvioita Thomas Brezinan kirjoista. Tosin arvoita ei löydy valitettavasti mainitsemistasi kirjoista, mutta kylläkin eräistä muista kirjasarjan Seitsemän tassua ja Penny kirjoista.
Tässä lisäksi hieman esittelytekstiä kirjojen takakannesta:
Yhtä apinasirkusta / Brezina, Thomas
Jännittävä kertomus, jossa päähenkilö 14-vuotias Penny selvittää kolmen metsästä löydetyn simpanssin kohtaloa. Penny epäilee, että kyse on eläinten salakuljetuksesta.
Valaita ja valheita / Brezina, Thomas
Pennyllä on koiraongelmia, kun isoäidin häihin Havaijille ei...
Nylénin Baudelaire-suomennosta ”Pahan kukat” (Sammakko, 2011) löytyy HelMet-kirjastoista, joskin tällä vastaushetkellä kaikki kirjan kappaleet ovat lainassa ja niistä on varauksiakin. Kallion kirjaston Lukupysäkiltä löytyy selailtava kirja, jota ei saa kotilainaan.
Voit tehdä halutessasi kirjasta varauksen osoitteessa http://www.helmet.fi/record=b2014552~S9*fin. Klikkaa vasemmalla olevaa nappia ”Varaa” ja kirjoita sitten kirjastokorttisi numero ja pin-koodi. Varaus tulee, kunhan asiakkaat ovat palauttaneet kirjan kappaleita. Varauksesta peritään 50 sentin maksu sen noutamisen yhteydessä.
HelMet-säännöissä (www.helmet.fi/ohjeita) sanotaan lehtien varaamisesta näin:
"Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista."
Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehdessä Tukiviesti (nro 2, elokuu 2011) on kyseinen runo ja runon tekijäksi ilmoitetaan Kauko Sihvo. Monessa muussa yhteydessä vastaavan runon tekijäksi ilmoitetaan kuitenkin tuntematon. Näiden seikkojen valossa runon kirjoittajan henkilöllisyys jää valitettavasti epävarmaksi.
Lähde:
http://vanhustuki-fi-bin.directo.fi/@Bin/b6bcc94d47d2d847e1995e42faf96e…
Helsingin kaupunginkirjastossa lukuvalmennusta tarjoaa tällä hetkellä kaksi kirjastoa: Kallion ja Itäkeskuksen kirjastot. Tietoa tästä palvelusta löytyy Helmet-sivustolta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Uutispalat/Kirjastosta_saa_nyt_lukuv…
Palvelua tarjotaan kenelle tahansa: korttia ei kysellä. Kauempana Helsingistä asuva voi asioida sähköpostin kautta, ja saada sitä kautta lukuehdotuksia. Henkilökohtainen tapaaminen ja valmiiksi koottu kirjakassi jäävät tällöin pois. Toki asiakas voi halutessaan myös matkustaa Helsinkiin tapaamaan lukuvalmentajaa.
Laulun nimi on "En yksin löydä onneain", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Hannele Koivisto, joka on myös levyttänyt laulun vuonna 1967. Violan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi mukaan laulusta on olemassa vain tämä yksi levytys. Levyllä on vain kaksi kappaletta, joista toinen on nimeltään Krysanteemi (Scandia KS698). Kappaleen voi kuunnella YouTubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=3RPKPhoro0Y
Gotiikan aikaan sijoittuvasta musiikista ei olekaan kovin helppo löytää yleistajuista kirjallista aineistoa suomen- tai ruotsinkielisenä. Ensinnäkin "goottilainen musiikki" on hieman kiistanalainen käsite ja joudutkin lähestymään aihettasi myös käsitteiden "keskiaikainen musiikki", "gregoriaaninen kirkkolaulu", "motetti" ja "conductus" kautta.
Kouluesitelmääsi varten kannattaa hakeutua sellaiseen kirjastoon, jossa on käytettävissä vaikka seuraavia hakuteoksia: 1)Otavan iso musiikkitietosanakirja, 2) Musiklexikon del 2 tai 3)Sohlmans Musiklexikon. Ensimmäisestä kannattaa katsoa hakusanat "conductus" ja "motetti". Musiklexikonin toisessa osassa on katsaus musiikinhistoriaan "Musik genom tiderna" ja siitä erityisesti "Parisskolan"....
Pakana-sana voi tarkoittaa halventavaa viittausta ihmisiin, jotka eivät ole kristittyjä (tai juutalaisia tai muslimeja). Tässä merkityksessä sanaa näkee nykyisin onneksi vain harvoin. Vanhoissa Raamatun käännöksissä pakanalla viitataan ei-juutalaisiin ihmisiin.
Pakana-sanalla on kuitenkin myös vähemmän latautuneita merkityssisältöjä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana voi tarkoittaa uskontoon välinpitämättömästi suhtautuvaa ihmistä. Sitä voidaan myös käyttää lievänä kirosanana.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pakana?source=suggestion
Voidaan myös puhua uuspakanuudesta. Seuraavasta linkistä löydät laajan esittelyn uuspakanuuden historiasta ja ominaispiirteistä:
http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=...
Hyvä lähde Suomen uhanalaisiin ja jo hävinneisiin lajeihin perehtymiseen on Suomen lajien uhanalaisuus : punainen kirja 2019. Suomen ympäristökeskuksen julkaisema teos on luettavissa myös verkossa. Se sisältää arvion lähes 22 500 eliölajin uhanalaisuudesta.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/299501
Wikipedian luettelo Suomesta hävinneistä eläinlajeista näyttäisi yhtäpitävältä punaisen kirjan kanssa. Suurin osa lajeista on hyönteisiä. Lajin katoaminen Suomesta ei toki useimmiten tarkoita, että se olisi kuollut tyystin sukupuuttoon kaikkialla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomessa_h%C3%A4vinneist%C3%A4_e…
Uusimmat löytämäni suomenkieliset kirjat, joissa saattaisi olla kaipaamaasi tietoa Meksikosta, ovat Mitä-missä-milloin 2001 ja Hakkarainen, Outi: Jyrkänteen reunalla : matka meksikolaiseen arkeen (1999). Edellisessä on mm. tietoa Meksikon viimeisimmistä vaalituloksista. M-M-M -vuosikirjan muissakin 1990-luvun loppuvuosien osissa näyttää olevan Meksikon viime vuosien yhteiskunnallisiin ja poliittisiin tapahtumiin liittyviä tietoja. Jälkimmäinen on kuvateos, mutta sisältää myös taustatietoa Meksikosta.
Seuraavat Meksikoa käsittelevät suomenkieliset yleisteokset ovatkin sitten hieman vanhempia:
Maailma tänään osa 4: Meksiko, Keski-Amerikka ja Karibia (1966)
Maailma nyt, osa 4 (1994)
Talvitie, Jyrki K., Meksiko ja Keski-Amerikka : Belize,...
Asiasanalla zimbabwe löytyi pääkaupunkiseudun aineistohausta seuraavat äänitteet:
Bhundu Boys: Muchiyedza - Out of the dark; Mapfumo, Thomas: Chimurenga; Maraire, Dumisani: Shona spirit; Mapfumo, Thomas: Chimurenga forever; Mukwesha, Virginia: Farai; Bhundu Boys: Friend on the road; Balafon: Marimba ensemble; Mtukudzi, Oliver: Shoko; Maraire, Dumisani: Chaminuka.
Saatavuustietoja voit katsoa osoitteessa: http://www.libplussa.fi/ (Voit myös itse tehdä haun kirjoittamalla asiasanaksi zimbabwe ja valitsemalla valikosta: näytä vain cd-levyjä.)
Lukemasi kirjat kuuluivat varmaankin Valitse oma seikkailusi –kirjasarjaan. Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) löydät neljä kirjaa hakemalla sarjan nimellä. Lisäksi Jaana Tarma on kirjoittanut kaksi eläinkertomusta lapsille: Kolmen kohtalon katti (WSOY, 1998) ja Seitsemän meren kissa (WSOY, 1999), joissa on kolme erilaista loppuratkaisua.
Hakusanoilla interaktiivisuus ja kaunokirjallisuus tulee HelMet-haussa myös yksi aikuisten kirjallisuusviite: Markku Eskelisen Interface eli 800 surmanluotia (Provosoft, 1997) ja kaksi Kris Jamsan Onni ja Max-lastenkirjaa, joissa on mukana CD-romppu.
Mainitsemastasi OuLiPo-ryhmästä löytyy Internetistä paljonkin viitteitä, esim. http://www.nous.org.uk/oulipo.html . Kuuluisa...
Jos hakee kirjastonhoitajan paikkaa, jossa vaatimuksena on ruotsinkielen taito, ylioppilastodistuksella ei ole merkitystä. Tarvitaan erityinen kielitaitotodistus, jonka voi hankkia eri tavoin.
Todistukseen tarvittavan ruotsinkielen tutkinnon voi ensinnäkin suorittaa korkeakouluopintojen yhteydessä. On myös valtakunnallisia kielitutkintoja, joihin voi osallistua (Valtionhallinnon kielitutkinnot, Yleiset kielitutkinnot). Kielitutkinnoista kerrotaan opetushallituksen sivuilla osoitteessa
http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,17629
Autoista ja erilaisista työkoneista kertovia kirjoja:
Paul Stickland, Nyt mennään -sarja, joissa kerrotaan mm. autoista, junista, laivoista.
Bietz, Rakennustyömaalla
Bingham, Traktoreita
Descamps, Kaivureita
Muita hauskoja autokirjoja:
Richard Scarry, Iloinen autokirja
Mauri Kunnas, Hurjan hauska autokirja
Muita pienille sopivia kuvakirjasarjoja ovat esim.
Kristiina Louhi, Aino-kirjat ja Tomppa-kirjat
Gunilla Wolde, Teemu-kirjat ja Sanna-kirjat
Suomalaisessa kirjakaupassa näyttäisi olevan myynnissä esim.
Melo e Abreu, Liisa: Lusomania - portugalin alkeiskirja (kirja ja kasetti).
Freeland, Alan: Bica Portuguesa - portugalin alkeiskurssi (tosin vain pelkkä kirja)
On olemassa myös matkailijoille tarkoitettu teos "Portugalia matkailijoille" (julk. 1978), mutta tämä on siis vain pelkkä kirja. Ja valitettavasti näin vanhaa julkaisua ei ole enää saatavissa kirjakaupoista. Lohjan kaupunginkirjastossa se on kuitenkin lainattavissa.
Uudistetun virsikirjan virsi numero 396 on englanninkieliseltä nimeltään "Nearer, my God, to thee". Sen on säveltänyt Lowell Mason ja se tunnetaan myös nimellä Titanic-hymni. Lisätietoja Wikipediassa osoitteessa www.wikipedia.org.
Nimien muuntaminen kiinaksi onnistuu helposti osoitteessa www.mandarintools.com. Tässä linkki: http://www.mandarintools.com/chinesename.html. Etunimen lisäksi tarvitaan myös sukunimi, sukupuoli, nimelle toivottu sävy ja syntymäaika. Muunnettu nimi esiintyy vastauksessa sekä latinalaisin että kiinalaisin merkein.
Kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjaston toimipisteeseen, josta kirja on lainattu, jotta voidaan tarkistaa onko kirja päässyt livahtamaan hyllyyn rekisteröitymättä palautukseksi. Näin ei tietenkään pitäisi tapahtua, mutta vahinkoja sattuu joskus. Voitte olla yhteydessä kirjastoon sähköpostitse, puhelimitse tai käymällä paikan päällä. Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät kotisivuiltamme osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/ajat.htm.
