Suomen kansallisbibliografian mukaan John Gordon Davisilta ei ole ilmestynyt suomeksi muita teoksia kuin "Nälkäisen tiikerin vuodet" (WSOY 1977).
Lähde:
https://finna.fi
Runo Varjolleni löytyy kirjasta Sydänpuu. Tekijä on Leena Krohn. Kirja on julkaistu 1984 ja sitä löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kirjassa on Outi Heiskasen grafiikkaa.
Sukunimikirjoista kuten Uusi suomalainen nimikirja ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala ei löytynyt mainintaa sukunimestä Lammervo. Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta ei löydy selitystä sanalle lammervo.
Salon seudun sukututkijat ry:n sivulta löytyy tieto, että Jouko Nivalinna on tutkinut perniöläisiä sukuja. Luettelosta löytyy sukunimi Lammervo. Jouko Nivalinnaan saanee yhteyttä Salon seudun sukututkijoiden välityksellä
http://suvut.genealogia.fi/sssry/jvlsuvut.htm
http://suvut.genealogia.fi/sssry/topyhtey.htm
Eri ammateista löytyy kaskukirjoja, esim.koulumaailmasta on kertonut Aino Kontula kirjoissaan Ei eläinkokeita- käyttäkää mopoja! (Ajatus, 2007), Herra Rehtori ( Ajatus, 2009), Opettajan selviytymisopas ( Helsinki-kirjat, 2010) ja Rexi on homo ja opettajat hullui ( ajatus, 2005). Papeista löytyy kirjat Kaskuja Herran huoneesta ( Aikamedia, 2006) ja Papin kaskukirja, toimittanut Risto Ahti ( Kustannus Hilden, 2001). Taksikuskikaskuja kirjassa Kyllä taksikuski tietää ( Nemo, 2006), Soittajakaskuja kirjassa Ei kokolihaa soittajille, toimittanut Janne Kuusinen ( 2004) . Insinöörikaskut ( Insinööriliitto, 1994) ja poliisikaskut Pamppu puhuu: poliisien kootut sattumukset ( Like, 2004) ja urheilutoimittajien sattumuksia kirjassa MM-kisaekstra (...
Kielitaitolain mukaan niiden valtion työntekijöiden, joilta edellytetään korkeakoulututkintoa, on osattava molempia kotimaisia kieliä (suomea ja ruotsia) tietyn tasoisesti. Tämä koskee myös valtion kirjastoissa työskenteleviä. Kuntien kirjastoissa kunnat voivat päättää kielitaitovaatimukset itse. Usein ainakin kaksikielisissä kunnissa on osattava sekä suomea että ruotsia. Kielitaitolaki eli Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta löytyy valtion säädöstietopankki Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424
Joihinkin kirjaston tehtäviin voidaan edellyttää myös jonkin muun kielen taitoa. Kaikkien kielten osaamisesta on kirjastotyössä kuitenkin hyötyä. Asiakkaat puhuvat monia kieliä, ja myös kirjoja...
Olisikohan kyseessä Pikku kakkosen Sauhu-Santtu? Hän asui Kotolaisten omakotitalon puuhellassa. Ohjelmassa mukana oli myös meiju Hammaskeiju.
Radio- ja televisioarkiston tietojen mukaan tätä lasten sarjanäytelmää esitettiin vuosina 1997-2001 ja uudelleen vuonna 2008.
Googlen kuvahaulla "sauhu-santtu" saa myös yhden tuloksen, jossa hahmo esiintyy vihreine hiippalakkeineen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sauhu-Santtu
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=sauhu-santtu
Nimi Hermione tulee kreikkalaisesta tarustosta. Hermione oli Spartan kuninkaan Menelaoksen ja Helenen tytär, Akhilleuksen pojan Neoptolemoksen ja myöhemmin Oresteen puoliso. Englantia puhuvassa maailmassa nimeä teki tunnetuksi Shakespeare, jonka Talvisessa tarinassa Hermione oli yksi päähenkilöistä.
On esitetty, että Hermione on johdettu jumalten sanansaattajan Hermeksen nimestä. Sen etymologiasta ja merkityksestä ei ole täyttä varmuutta. Yksi suosituimmista tulkinnoista nimen taustaksi on "kivikasaa, rajamerkkiä" tarkoittava sana kreikan sana ἕρμα (herma).
Lähteet:
Mytologian sanakirja
Babies' names
British baby names | https://www.britishbabynames.com/blog/2015/05/hermione.html
Helsingin kaupunginkirjastossa tähän kysymykseen voisi vastata
tietotekniikkayksikön päällikkö Olli Savonen, puh.09-31085444, sähköposti olli.savonen@lib.hel.fi .
Tässä muutamia ehdotuksia aiheesta keskiajan magia ja mystiikka:
LE ROY LADURIE, Emmanuel: Montaillou ; ranskalainen kylä 1294-1324. Otava, 1984.
mm. sivut 285-298 ja 324-335.
(Kappaleet Luonto, magia ja pelastus sekä Magia ja tuonpuoleinen maailma)
NOIDAT ja noituus. Lademann, 1991. Sarja: Mystiikan maailma s. 40-95
(Kauhistuttavat noitavainot)
SETÄLÄ, Päivi: Keskiajan nainen. Otava, 1996. s. 249- 265.
(Taikuus, noituus, uskonto)
Lehdet löytyvät Pääkirjaston varastosta Pasilasta. Kysy henkilökunnalta, puh. 31085426.
Pääkirjaston varastossa säilytettävät lehdet löydät osoitteesta
http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto… - täällä kerrotaan myös mitkä vuosikerrat Koululaisesta varastosta löytyvät.
Viittaamme alla löytyneisiin lakikohtiin ja tunnettuihin asiantuntijapalveluihin, koska emme anna lakiasiain vastuullisia asiantuntijapalveluja. Nähtävästi kyseessä on asunto-osakeyhtiö, kun sieltä löytyy isännöitsijä ja vielä talonmieskin.
Ainakin asunto-osakeyhtiölain 79 §:n mukaan on yhtiön hallituksen jäsenillä ja isännöitsijällä sekä hallituksen tai isännöitsijän valtuuttamalla oikeus päästä huoneistoon, kun se on tarpeellista huoneiston hoitoa tai yhtiön suorittamaa korjaustyötä varten. Käynti huoneistossa on järjestettävä osakkeenomistajalle ja huoneiston haltijalle sopivana aikana, jollei työn kiireellisyys tai laatu sitä estä. Jos pääsy kielletään, on hallituksen jäsenellä ja isännöitsijällä oikeus saada poliisilta virka-apua....
Posliinileimoista löytyy muutamia kirjoja Piki-verkkokirjaston kauttakin. On olemassa esim. Emanuel Pochen teos Poslinsmärken från hela världen ja sama kirja myös englanniksi. Kirjoja voi hakea osoitteesta:
https://piki.finna.fi
Tarkan haun siasana-laatikkoon kannattaa kirjoittaa posliini ja muuttaa vaikka nimekelaatikko asiasanalaatikoksi ja kirjoittaa siihen leimat.
Varastokirjastosta saa lainoja ns. kaukolainauksen avulla. Mene siihen yleiseen kirjastoon, josta haluat kirjan noutaa ja pyydä heitä tekemään tästä kirjasta kaukolaina. Kerro samalla, että se löytyy Varastokirjastosta. Palvelu on maksutonta.
Suomessa julkaistuja lappi-aiheisia englanninkielisiä satukirjoja ei nyt löytynyt, alla on joitain muualla julkaistuja. Voineeko etsitty teos olla jokin seuraavista? Jos teos oli tosiaan aivan uusi kun pikkuserkkunne sai kirjan 40 -luvun lopussa, ei ao. luettelossa ole kuin yksi sopiva teos (1):
1. The enchanted forest, and other tales.
by Robert Crottet
Type: Book
Language: English
Publisher: London, Richards Press, 1949.
OCLC: 1592705
Related Subjects: Tales -- Lapland.
2. Bernatzik, Hugo Adolf.
Title Lapland / Hugo Adolf Bernatzik.
Issued 1938
3. CHISLETT, Ralph.
Title Northward Ho!-for Birds. From wild moorlands of England to moorlands and marshes of Scotland and Shetland, Öland and Lapland, etc. [With plates.]
Issued 1933
4....
Kotihoidon työkäytäntöjä, Tammi: 2005 käsittelee kotihoidon henkilöstöä, työnsisältöä ja työympäristöjä yhdistetyn kotihoidon näkökulmasta. Vastaava oppimateriaaliksi sopiva teos on Kehittyvä kotihoito, Edita: 2007. Kirjassa esitellään kotihoidon asiakasryhmät sekä kotihoidon erilaiset palvelut. Lisäksi on julkaistu myös teos Hoitotyö kotona, WSOY: 2007.
Eipä tuohon kysymykseen valitettavasti taida vastausta löytyä. Oletan, että tarkoitat Helsingissä toiminutta yleistä kirjastoa - Helsingin kaupunginkirjaston edeltäjää - etkä Kansalliskirjastoa, joka jatkoi Turun akatemian kirjaston työtä, kun kirjasto ja jäljelle jäänyt kokoelma Turun palon 1828 jälkeen siirrettiin Helsinkiin. Turun akatemia perustettiin 1640.
Kaupunginkirjaston ja sen esimuotojen osalta suosittelen, että tutustut Sven Hirnin teokseen Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 (Helsinki 1998). Siinä kerrotaan mm. seuraavaa:
"Helsingin kansankirjaston perustamisvaiheet on käytettävissä olevien lähteiden valossa tarkkaan tutkittu. Painopisteissä on kenties tulkinnanvaraa, mutta...
Kyllä vain, PIKI-verkkokirjastossamme osoitteessa http://www.pikikirjasto.fi.
Verkkokirjaston käyttöön tarvitset kirjastokortin numeron ja henkilökohtaisen tunnusluvun. Jos sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen käydessäsi kirjastossa. Puhelimitse tai sähköpostilla tunnuslukua ei voida antaa. Tunnusluvun avulla voit paitsi uusia lainoja ja tehdä varauksia Internetissä myös käyttää kirjaston lainausautomaatteja ja tietokoneita.
Lainat voi uusia verkkokirjastossa korkeintaan 5 kertaa, ellei niistä ole varauksia. Jos viidennen uusinnan jälkeen haluaa vielä jatkaa laina-aikaa, kirjat on käytävä näyttämässä kirjastossa.
Kirjastoon voi ja saa tulla tietämättä esim. kirjan hyllypaikkaa. Helmet-verkkokirjasto ja muut itsepalvelun välineet ovat apuneuvoja niille, jotka haluavat niitä käyttää.
Ikävää, että olet kokenut jääväsi vaille palvelua. Me kirjastolaiset olemme asiakaspalvelijoita, ja meiltä saa aina kysyä neuvoa. Ja ehdottomasti sinua palvellaan myös suomeksi.
Vaasan kaupunginkirjastoon hankitaan teosta Statisk årsbok för Sverige, jossa on tilastotietoja käännöskirjallisuudesta. Vuoden 2010 tilastollisessa vuosikirjassa kerrotaan, että ranskasta käännettiin vuonna 2008 151 kirjaa ruotsiksi (tietokirjoja 48 kpl, kaunokirjallisuutta 52 kpl ja lasten ja nuortenkirjallisuutta 51 kpl). Kyseisessä kirjassa on tilastotietoja vuosilta 2003-2008. Jos tarvitset vanhempien vuosien tietoja, Vaasassa on 2000-luvun Statistisk årsbok för Sveriget, tätä vanhempia voidaan kaukolainata.
Voit kysellä kirjaa pääkirjaston ensimmäisestä kerroksesta Yhteiskunta- ja talousosastolta.
