On hauskaa että käännyit kirjaston puoleen kun tarvitset apua esitelmän teossa. Esitelmän teon tarkoituksena on muunmuassa tiedonhaun oppiminen, joten neuvon sinua erityisesti siinä.
Aiheenasi on merisiili, josta ei ainakaan suomeksi ole kirjoja kirjoitettu, siksi onkin hyvä miettiä minkälaisista lähteistä tietoja voisi löytyä.
Ja se ei olekaan ihan helppoa.
Internetistä voi aiheesta hakea netin hakukoneiden avulla. Haettaessa Googlella http://www.google.fi sanalla merisiili tai merisiilit löytyy esimerkikisi Särkänniemen sivut, joissa kerrotaan että merisiilit ovat selkärangattomia piikkinahkaisiin kuuluvia merieläimiä, http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/ahdinakatemia/ved_as/ved_as_selka_0… .
Piikkinahkaiset ovat merisiilien laajempi...
Kirjasto on yksityinen tai julkinen kokoelma julkaisuja taikka organisaatio, jonka tehtävänä on hankkia, järjestää ja saattaa käyttöön julkaisuja. Kirjastojen perinteistä aineistoa ovat olleet painetut julkaisut, käsikirjoitukset, sanoma- ja aikakauslehdet sekä ääni- ja kuvatallenteet. Tietotekniikan kehittyessä kirjastot ovat yhä enemmän alkaneet käyttää atk-tiedonhakujärjestelmiä ja tietokantoja tiedonvälitystehtävässään.
Organisaatioina kirjastot voidaan jakaa tarkoituksensa mukaan tieteellisiin, yleisiin ja koulukirjastoihin, jotka ovat oman koulun oppilaita ja opettajia palvelevia kirjastoja. Kaikissa kirjastoissa on hyviä tietosanakirjoja, joista voi tarkastaa esim., mikä kirjasto on.
Jos tarkoitatte IgA-munuaiskerästulehdusta, löytyy aiheesta mm. seuraavia artikkeleita:
Rauta, Virpi: "IgA nefropatia : ennusteesta hoitoon" (Duodecim 2006:2, s.215-222),
Elinehto-lehden artikkeli (2004:2 s. 6-9) ja
Pettersson, Erna: "IgA-nefropatia - yleisin glomerulonefriitti" (Duodecim 1995:15 s.1435-1441).
Ilkka Vauhkosen teoksessa Sisätaudit (2005) löytyy myös tietoa munuaistaudeista, myös IgA-munuaiskerästulehduksesta. Munuais- ja maksaliiton sivuilla on paljon tietoa munuaissairauksista, http://www.musili.fi/ .
Kannattaa varmasti myös kysyä tietoa hoitavalta lääkäriltä tai hoitohenkilökunnalta.
Tähän kysymykseen on vastattu palvelussamme jo aiemmin. Kopioin vastauksen http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=d0c9… arkistosta tähän:
Suomen kirjastoverkosto jaetaan kunnallisiin yleisiin kirjastoihin sekä tieteellisiin kirjastoihin. Lisäksi on lukuisia erikoiskirjastoja sekä yrityskirjastot. Lisää aiheesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/?lang=fi
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Yleisiä kirjastoja (pääkirjastot, sivukirjastot ja laitoskirjastot) Suomessa oli 939 vuonna 2005, lisäksi vielä kirjastoautot sekä muita palvelupaikkoja.
Lisää yleisten kirjastojen tilastoista:
http://tilastot.kirjastot.fi/
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/tilastot/?lang=fi
Suomessa on n. 700...
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on Raimo Jussilan vastikään laatima Kalevalan sanakirja, ISBN 978-951-1-23222-3, Otava 2009. Teos on suomenkielinen.
Kalevala-aiheisia sanastoja tai sanakirjoja ranskan kielellä en onnistunut löytämään, Kalevalasta ranskaksi kirjoitettuja teoksia kylläkin. Yliopistokirjastoista on kauttamme kaukolainana saatavissa esimerkiksi teos Autour du Kalevala / textes réunis par Georges Cerbelaud Salagnac. (Paris : Association pour le développement des études finno-ougriennes : Klincksieck, 1986)
Kalevala-aiheisilta ranskankielisiltä verkkosivuilta voi myös löytyä jonkin verran terminologiaa. Ohessa muutamia linkkejä:
http://fr.wikipedia.org/wiki/Kalevala ; http://www.sagesse-primordiale.com/Kalevala.htm ;...
Et kertonut minkälaisista kirjoista pidät - klassikoita löytyy nimittäin aika moneen makuun. Jos pidät jännityksestä, saattaisit pitää Mary Shelleyn Frankensteinista tai Bram Stokerin Draculasta. Jos taas pidät romantiikasta, pidät aivan varmasti Charlotte Brönten Kotiopettajattaren romaanista ja Jane Austenin romaanista Ylpeys ja ennakkoluulo! Jos taas pidät sekä jännityksestä, että romantiikasta, että lisäksi filosofoivammasta otteesta, on F.M. Dostojevskin Rikos ja rangaistus juuri oikea kirja sinulle!
Kaikki mainitsemani teokset ovat äärimmäisen mukaansatempaavia kirjoja. Luin itse sinun ikäisenäsi nuo kaikki, osan jopa kahteen kertaan - ja voin sanoa että ne tekivät minuun todella lähtemättömän vaikutuksen!
Ehkä kannattaisi tutustua satuihin paikan päällä kirjastossa, jonkin ison kirjaston lastenosastolla. Tässä kuitenkin Maunulan kirjaston hyllystä löytyneitä kokoelmia, joissa satujen pituudet vaihtelevat. Joukossa on hyvinkin lyhyitä, enintään 5 minuutin kestoisia satuja, mutta tietenkin myös pitempiä.
Eric Carle: Suonkuninkaan tytär ja muita satuja. Suom. Kaija Pakkanen. Weilin+Göös, 1988.
Kaarina Helakisa: Sinitukkainen tyttö ja muita satuja. Otava, 2005.
Hannele Huovi: Maailman paras napa : satuja sinusta. Tammi, 2005.
Kana, joka halusi tulla dinosaurukseksi ja muita satuja. Vironniemen päiväkodin kannatusyhdistys, 2005.
Kaija Pakkanen: Lastenkamarin satuja. Otava, 1984.
Leo Tolstoi: Kuinka hanhi jaetaan. Satua ja totta. Suom. Martti...
Walt Whitmanilta on suomennettu nämä teokset. Niistä kannattaa katsoa, olisiko siellä kyseistä runoa. Kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista. Pääsin katsomaan vain kokoelman Tähtien väri, ja siellä kyseistä runoa ei ole. Mutta tässä nämä muut:
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Valitut runot / Walt Whitman ; suomentanut Markus Jääskeläinen
JULKTIEDOT Turku : Sammakko, 2007
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Ruohonlehtiä / Walt Whitman ; suom. Viljo Laitinen
JULKTIEDOT [Turku] : Vilho Laitinen 1954
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Ruohoa : runoja / Walt Whitman ; suom. Arvo Turtiainen
JULKTIEDOT Helsinki : Tammi, 1965
TEOS Kuka on nähnyt tuulen? : runoja ja satuja maailmalta / lukijoiden huvitukseksi kääntänyt ja riimitellyt Kirsi Kunnas ; kirjan...
Em. energiajuoman mainos:
http://www.internetslang.com/WT_3F-meaning-definition.asp.
Urbaanissa sanakirjassa annetaan selitys, että kun Es pärisee, on hyvä tunne - oletettavasti sen jälkeen, kun on juonut tätä juomaa. Sivun osoite:
http://www.internetslang.com/WT_3F-meaning-definition.asp
Kallion kirjaston Satukortiston mukaan satu "Kun nuket karkasivat" sisältyy Sylvi Kauhasen kirjaan "Tinasotamiehen anoppi ja muita satuja" (WSOY, 1944). Kirja sisältää myös seitsemän muuta satua ("Koira parantolassa", "Lumiukkojen kokous", "Mansikkakuninkaan tytär", "Nalle laivapoikana", "Oudin kultakannel" ja "Satu Mustasta Pekasta").
Kirja kuuluu joidenkin Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti Frank-monihaulla (ks. linkki alla). Sinun kannattaa kysyä omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata kirja kaukolainaan.
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Näyttää valitettavasti siltä, että kumpaakaan näistä Kaija Koon lauluista ei ole julkaistu nuottina. Kaija Koolta julkaistiin 1995 nuottikokoelma (951-757-348-0), mutta molemmat kysyty kappaleet ovat tätä uudempia. Sen jälkeen on julkaistu vain yksittäisiä kappaleita eri kokoelmanuoteissa.
Nimi perustuu ortodoksisiin nimiin Ondrei ja Ondruska. Suomenkieliset muodot ovat Ruuska ja Ruuskanen, joista on tietoja jo 1500-luvulta alkaen. Lisää tietoa nimestä on Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjassa. Ruuskanen-Ruuska -sukuseuran sivut ovat osoitteessa http://www.ondruska.fi/
Kilseä-sanalle löytyy Suomen murteiden sanakirjasta useitakin merkityksiä. Yksi merkitys on ’kuiva, kova, sitkeä, luja’. Oloista tai taloudellisesta tilanteesta puhuttaessa se voi tarkoittaa ’tiukkaa, ahdasta, kireää, vaikeaa, tukalaa’. Ihmisestä puhuttaessa kilseä voi tarkoittaa ’saitaa, peräänantamatonta, töykeää'.
Sanan etymologialle sen sijaan ei löydy selitystä. Kysyin asiasta Kotimaisten kielten keskuksesta, josta kerrottiin, että kilseä kuulunee samaan sanueeseen kuin verbit kilsistyä ja kilsottua, mutta enempää sanojen alkuperästä ei nykytietämyksen valossa osata sanoa.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Kotimaisten kielten keskus
Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Äyräpäässä ilmestynyttä Keski-Vuoksi -lehteä mikrofilmeinä vuodet 1928-1939. Niitä voit kaukolainata oman kirjastosi kautta.
Kappaleen nimi on "Balladi kullasta". Sen on säveltänyt Eino Virtanen ja sanoittanut Vexi Salmi. Sen on levyttänyt Kai Lind. Se on julkaistu vain singlenä, jonka toisella puolella on Kulkija-niminen kappale (Fazer, 1972, CBS 8429). Se on kuunneltavissa Spotifysta.Laulu kertoo Münchenin olympialaisista ja suomalaissankareista Lasse Virenistä ja Pekka Vasalasta. "Laulu" on pääasiassa puhetta, vain kertosäe lauletaan. Laulu alkaa: "Maailma on täynnä tarinoita, tarinoita rohkeista miehistä ja urotöistä, tämä on yksi niistä." Sen jälkeen kuoro laulaa: "Kultaa, kultaa." Tarina alkaa: "Lämmön aurinko Müncheniin hellästi loi, on miehet jo viivalla, pillikin soi." Kertosäe lauletaan: "Kultaa, me saatiin kultaa..."
"Uutinen" on journalistisesti toimitettu ja muokattu viesti jostain tapahtumasta tai asiasta, kun taas "tiedote" on yleensä osa organisaation virallista viestintää. Sanaa "uutinen" käytetään myös arkikielessä tarkoittamaan ylipäänsä kuulijoille uutta tietoa. Uutisia tekevät toimittajat, tiedotteita laativat tiedottajat.
Heikki Poroila
Kirjastoihin kyllä otetaan TET-harjoittelijoita. Ota suoraan yhteys kirjastoon, mihin haluaisit mennä työharjoittelusi tekemään. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät netistä https://www.helmet.fi/fi-FI.
