Löydät kirjastojen perustamisvuodet Helsingin kaupunginkirjastosta kirjoitetuista historiateoksista. Kirjat ovat varattavissa Helmetin kautta.
Hirn, Sven : Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1960-1940. Helsinki, 1986.
Laakso, Mikko : Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Helsinki, 2006
Lisäksi joistakin sivukirjastoista on kirjoitettu omia historioita:
Hermannin haaraosastosta Vallilan kirjastoksi 1908-1998 : Vallilan kirjasto 90 vuotta. Helsinki, 2000.
Vilja, Jyri : Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad. Helsinki, 2007
Historiaa lyhyesti : http://www.hel.fi/hki/Kirjasto/fi/Tietoa+meista/Historiaa+lyhyesti
Kyläsairaala -sarja ei perustu kirjaan tai kirjasarjaan.
Sydämen asialla -sarja, jonka spin-off Kyläsairaala -sarja on, sitä vastoin perustuu Nicholas Rhean kirjoittamaan Constable-kirjasarjaan.
Kirjasarjan teoksia on käännetty suomeksi sarjanimekkeellä Sydämen asialla. Kirjasarjasta käytetään suomeksi myös nimekettä Konstaapeli-kirjasarja.
Hinta-arvioita voi pyytää esim. huutokauppoja järjestäviltä Hagelstamilta tai Bukowskisilta. Molemmilla on toimipaikat Helsingissä tai voit ottaa yhteyttä sähköpostitse.
http://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell
Niilo Suojoesta löytyy lisätietoja tästä aiemmasta Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksesta
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c0a0301b-ec83-401…
Kirjasta Simojoki,Aukusti: Arvi A. Karisto osakeyhtiö 1900-1950 löytyy tieto "I palkinnon sai kirjailija Alli Valli teoksestaan Toukokuusta toukokuuhun, II palkinnon kirjailija Martta Haatanen teoksestaan Taivas tummuu, ja III palkinnon kirjailija Urho Karhumäki teoksestaan Viulu ja posetiivi ...Palkittujen lisäksi lunastettiin seuraavat romaanit: Jussi Kuokkosen Kestävät kahleet, Kalervo Reposen Viimeinen valssi ja Annikki Turusen Vain kotirouva."
Nopealla haulla kirjallisuutta muovin terveysvaikutuksista löytyi niukasti, ja se koski lähinnä muoviteollisuudessa tapahtuvaa altistusta. Toukokuussa ilmestyy teos "Hyvä, paha muovi - Vähennä viisaasti", jossa aihetta luultavasti myös sivutaan.
Ylen sivuilta hauilla "muovi, terveys" tai "vanhat muoviastiat" löytyy hyödyllinen artikkeli noin vuoden takaa, jossa aihetta käsitellään paljon. Sen alaotsikossa muun muassa sanotaan, että "Vanhat muoviastiat ja muovilelut kannattaa poistaa käytöstä, asiantuntijat neuvovat." Artikkelissa on myös linkkejä muihin vastaaviin artikkeleihin.
Ks. https://yle.fi/uutiset/3-10114508
Muoviteollisuus ry:n sivuilla Muovitieto-osiossa on kysymyksiä ja vastauksia muovista, johon voi jättää omankin kysymyksen...
Riippuu tietysti olosuhteista, missä ruumis sijaitsee. Kuivassa tai kylmässä ympäristössä ruumis voi muumioitua, mutta kosteassa ja hapekkaassa maatua nopeammin. Lisätietoa linkeistä:
https://www.ts.fi/teemat/1074176502/Aimo+Massisen+kyselypalsta+Aimo+ann…
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/luusi-haviavat-viimeisena-kuinka-ka…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumio
Kysymyksesi on kiinnostava, mutta vaikea.
Koska aiheesta ei normaaleilla aineistotietotakanta- ja internet -tiedonhauilla löytynyt mitään, eikä antiikin filosofiaa käsittelevät kirjat summittaisesti selaillen antaneet vinkkejä, kysyin asiaa muutamalta asiantuntijalta. Professori Juha Sihvola, mm. toinen kirjan Antiikin filosofia ja aatemaailma (1994, Sihvola & Thesleff) kirjoittajista, ei tunnistanut ilmiötä tässä päivässä , mutta kirjoitti vastausviestissään seuraavasti:
"Antiikin aikana taas ei tunnetusti ollut sanomalehtiä ja muukin joukkotiedotus oli vähäistä, joten sanomalehtien ignoroimisen ja antiikin ihailun välinen yhteys täytyy olla vähän monimutkaisempi.
Antiikin filosofiassa oli toki suuntauksia, jotka vastustivat...
Tässä lyhenteiden tulkintoja, jotka on otettu "Suomalaisista luettelointisäännöistä" osasta "Monografioiden kuvailu".
Cop. tarkoittaa ja luetaan "copyright".
Tr. voi tarkoittaa 1) "tryckeri" kuten esimerkissäsi ("Jacobstads tr. o. tidning" eli "Jacobstads tryckeri och tidning") 2) "tryckning", esim. "1. uppl., 2. tr." eli "första upplagan, andra tryckningen" 3) "tryckt", esim. "tr. i Åbo".
Paljas lyhenne "kuvas." (kun kuvasivujen määrää ei ole ilmoitettu) luetaan "kuvasivuja". "[1] kuvas." luetaan "1 kuvasivu" ja "[16] kuvas." "16 kuvasivua".
"Kuv." luetaan kirjan kuvailussa "kuvia" tai "kuvitettu". Henkilön nimen yhteydessä se tarkoittaa "kuvittaja", "kuvittanut", "kuvittaneet" tai "kuvitus".
"Kartt." luetaan yhteydestä riippuen "...
Lähikirjastoa (aikaisemmin sivukirjastoa) käytetään nimityksenä pääkirjaston alaiselle kiinteälle kirjastolle. Sivukirjastoa ei nykyinen kirjastolainsäädäntö enää tunne.
Lainausasemista puhuttaessa on kyse ns. kevennetyistä palveluista. Lainausasemaa voi hoitaa myös henkilö, joka ei ole saanut kirjastokoulutusta.
Nämä tiedot sisältyvät Maija-Liisa Mäkelän ja Hilkka Oravan teokseen Kirjastotoimen taskutieto (1990).
Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2
kannattaa etsiä teoksia asiasanoilla
kirjastonkäyttö, kirjastot : käyttö ja esim. kirjastopalvelut.
Lisäksi luokan 02.01 sisältämät teokset kannattaa tarkistaa.
Kirjastomme kokoelmissa ei juurikaan ole opinnäytteitä, mutta esim. Maisa Lovion Kirjaston asiakaspalvelu -teoksesta (2005)
löytyy kirjallisuusviitteitä.
Linda-tietokannasta
https://finna.fi
löydät lisää artikkeleita ja tutkielmia aiheesta.
Tässä pieni otatanta niistä kampaksia ja hiuksia käsittelevistä kirjoista, joita on tarjolla pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannassa: www.helmet.fi Mikäli kirjoja ei löyty omasta kotikirjastostasi, niistä voi tehdä kaukolainapyynnön kotikirjaston välityksellä.
Hiustrendit. 2007 : Helmikuu-maaliskuu: Wirham, Essex : Haversham Publications, 2007;
The story of costume / John Peacock: London : Thames &Hudson, 2006;
Tukka hyvin? / James Innes-Smith ja Henrietta Webb : Helsinki : WSOY, 2003;
Patrick Cameron dressing long hair / Patrick Cameron and Jacki Wadeson: London : Thomson, 2002;
Hair flair : style secrets of the professionals : how to have healthy, great-looking hair / Jacki Wadeson : London : Southwater, [2001];
Hair secrets / Maggie...
Goethen käännös "Finnisches Lied" löytyy painettuna esim. teoksesta Goethe, Johann Wolfgang von: Goethes Werke in zwei Bänden (ensimmäinen nide) tai Internetistä osoitteesta http://www.textlog.de/18439.html.
Internetistä löytyy italialaisia musiikkikauppoja, joiden kokoelmiin kuuluu myös Carosonen kappaleiden nuotteja. Etsimäsi Tu vuo fa l'americano löytyi mm. tällaisesta osoitteesta:
http://www.mvmusica.com/catalogo.asp?pagin=50&pags=18&id=81_114_&orderb…
Näytti olevan useampia nuottikirjoja, niistä valitsemaan sopivin.
Jos haluat vertailla eri kauppoja, voit tehdä Google-haun käyttämällä muusikon nimeä ja sanaa "spartito" (italiaksi nuotit) tai "spartiti" (sama monikossa), tai jos haluat kokeilla englanninkielistä hakua, käytä sanoja "sheet music".
Saattaa olla, että kappaleen nuotit löytyvät myös nuottikokoelmasta nimeltä "101 latin hits for buskers", siinä on yksi "Americano" joka voisi olla sama kappale. Kirja löytyy mm....
Kirjassa 'Uusi suomalainen nimikirja' kerrotaan Talvio- nimestä, että suurin osa Talvio-nimistä on ilmestynyt sukunimistöömme viime vuosisadan alun nimenmuutoissa. Nimi on ollut varsin suosittu vieraskielisten nimien suomalainen korvike, ja esim. vuoden 1906 Snellmanin päivänä vaihtuivat Talvioksi mm. Enlund ja Törnroth Turussa ja Roostedt Kiukaisissa.
Kollektiivisesti täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa voimme ehdottaa seuraavaa kolmea kertomusta:
Arvid Järnefeltin romaani Onnelliset kertoo varakkaan kaupunkilaisperheen tyttärestä, joka rakastuu maalaispoikaan. Heidän välilleen kehittyy merkillisen jännitteinen suhde; he pyrkivät välttämään seksuaalista kontaktia ja tavoitellakseen sen sijaan henkisempiä rakkauden muotoja ja korkeampaa ihmisyyttä. Poika on Helsingissä ylioppilaana, mutta opinnoilla ei tunnu olevan päämäärää; hän opiskelee mitä haluaa miettimättä työuraa tai muuta mahdollista maallista hyötyä. Tällaista haaveilijaa ja tyhjäntoimittajaa eivät tytön vanhemmat katso hyvällä. Vastustuksesta huolimatta he kuitenkin solmivat avioliiton. Lisäksi J. R. R. Tolkienin...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista näyttäisi löytyvän jonkun verran kyseisten tekijöiden musiikkia nuotteina ja CD-levyinä.
Saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Mari Jungstedtin vasta ilmestynyttä suomennosta "Kevään kalpeudessa" on kyllä tilattu HelMet-kirjastoihin, mutta niteet eivät ole vielä saapuneet kirjastojen hankinta- ja luettelointiosastoille. Teoksen tiedot näkyvät HelMetissä heti, kun teos on luetteloitu.
https://www.helmet.fi/
Etelä-Haagan kirjastossa ei ole lainattavina suksia ja monoja, mutta Herttoniemen, Roihuvuoren ja Pukinmäen kirjastoista niitä voi lainata.
Jos kirjoitat HelMet-hakuun hakusanan "sukset" tai "monot", näet, missä näistä kirjastosta suksia tai monoja on paikalla. Tiedoista voit myös tarkistaa lainattavien urheiluvälineiden koot. Suksia ja monoja ei voi varata. Alla on linkki HelMet-verkkokirjastoon.
http://www.helmet.fi/
Kirjastojen yhteystiedot voit katsoa Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Viola-tietokanta osoitteessa kertoo, että kyseinen Eila Pellisen levytys löytyy vanhalta savikiekkolevyltä ”Luokseni jääthän; Unikkojen aikaan” (1958). Se on julkaistu myös levyillä ”Eila Pellinen laulaa. 2” ja ”Eila Pellistä tapaamassa”. CD-levyllä kappale ei näytä ilmestyneen lainkaan.
Valitettavasti mitään edellä mainituista levyistä ei Finna.fi:n mukaan löydy Suomen kirjastoista. Nettikaupoista sitä voisi saada hankittua.
Punaiseksi jättiläiseksi kutsutaan tähteä, joka elinkaarensa loppupuolella laajenee voimakkaasti. Tähtien säteily (valo ja lämpö) syntyy jatkuvasta fuusioreaktiosta, jossa tähden sisältämä vety muuttuu heliumiksi. Kun vetyvarat alkavat loppua, fuusioreaktio siirtyy tähden keskiosasta sen ulkokerroksiin ja työntää samalla tähden pintaa ulommaksi. Samalla tähden lämpötila laskee ja väri muuttuu punaisemmaksi. Kaikkien tähtien elinikä on rajallinen, mutta vain riittävän isot tähdet muuttuvat punaisiksi jättiläisiksi (pienemmät hiipuvat ja jäähtyvät ilman laajenemisvaihetta). Omasta Auringostamme tulee sellainen noin viiden miljardin vuoden kuluttua.
Tähtien sisältämien alkuaineiden jäljille päästiin jo 1800-luvun loppupuolella, kun keksittiin...
