Ranskalainen Raymond Aron (1905-1983) oli filosofi ja sosiologi. Yliopistouran ohella hän oli myös journalisti, joka kirjoitti pääkirjoituksia mm. Le Figaroon (1947-1976) ja L' Express -aikakauslehteen vuodesta 1977 aina kuolemaansa saakka.
Aronia ei näytetä suomennetun, mutta joitain hänen tekstejään on saatavilla englanniksi ja ruotsiksi Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Yksi hänen pääteoksiaan on "l'Opium des intellectuels", (1955), joka on käännetty englanniksi "The opium of the intellectuals" ja joka näyttää olevan saatavilla Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa. Tämän teoksen sanotaan olevan johtava dokumentti kylmän sodan aikaisesta ajattelusta ja edelleen hyvin ajankohtainen.
Aron vertaili neuvostoyhteiskuntaa ja...
Varsinaista suomenkielistä käyttöohjetta ei taida Ad-Awareen löytyä, kuten ei juuri muihinkaan hyödyllisiin apuohjelmiin. Monia ohjelmia pystyy kuitenkin sujuvasti käyttämään ilman käyttöohjeiden lukemistakin.
Englannin kielen taito tietysti auttaa perehtymään tarkemmin ohjelmien ominaisuuksiin.
Ad-Awaren osalta tilanne on kuitenkin kielen suhteen useimpia muita ohjelmia parempi, sillä siihen pystyy lataamaan suomenkielisen käyttöliittymän. Useita vaihtoehtoisia kieliä sisältävän kielipaketin voi ladata mm. osoitteesta http://www.lavasoft.de/support/download/
Keskiajan Bretagnessa bretonilaisen runoromaanin edustajia ovat olleet Marie de France, Chretien de Troyes ja Robert de Boron. Heidän teoksiaan ei löytynyt nopealla haulla edes kaukolainattavaksi ainakaan Suomen yleisistä kirjastoista. Mutta ulkomaisista kirjastoista varmaankin onnistuisi tämä kaukolainaaminen. Kannattaa kääntyä lähikirjaston puoleen.
Normandiassa vaikuttaneita kirjailijoita ei löytynyt kohtuullisessa ajassa valitettavasti. Niiden löytymiseksi kannattaa ehkä lukea teokset Vertainen, Ranskan kirjallisuuden historiaa sekä Maailmankirjallisuuden kultainen kirja, osa 4 Ranska.
Uudempia teoksia Normandiasta ja Bretagnesta:
Seuraavat teokset sijoittuvat Normandiaan aiheensa puolesta ainakin osittain, mikä saattaa olla...
Sir Arthur Conan Doyle kirjoitti kaikkiaan 56 novellia ja neljä romaania. Sherlock Holmes -tarinoita on suomennettu useaan kertaan eri nimillä. Olen koonnut tähän tiedot kahdesta teoksesta; Haasio, Ari: Ulkomaisia dekkariklassikoita 1 (jossa on lueteltu yksittäiset novellit) ja Kukkola, Timo: Dekkaristin käsikirja.
Teokset:
Punaisten kirjainten arvoitus (myös nimillä Kosto, Kostaja, Vainottu)
Neljän merkit
Sherlock Holmesin seikkailuja / Sherlock Holmesin seikkailut 1-3 (useita eri suomennoksia)
Baskervillen koira (myös nimellä Kamala öinen kummitus)
Kauhun laakso
Hänen viimeinen tervehdyksensä (myös nimellä Viimeinen tervehdys)
Sherlock Holmesin muistikirja
Lisäksi löytyy teos:
Sherlock Holmesin parhaita
Voit katsoa saatavuustiedot täältä...
Sisters Club -sarjan kirjoittajasta on kysytty etätietopalvelussa aiemminkin. Bryant syntyi Buxtonissa Derbyshiressä Englannissa. Syntymävuotta ei mainita missään, haastattelussaan hän antaa vain päivämäärän 19. joulukuuta. Bryant opiskeli musiikkia ja opetti lapsille musiikkidraamaa ja tanssia. Hän on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta. Kirjailija harrastaa mm. kävelyä, pyöräilyä, uintia, teatteria, elokuvia, lukemista ja musiikkia. Lisää tietoa Ann Bryantista löydät hänen kotisivuiltaan http://annbryant.co.uk/
Uusimmista nuortenkirjoista löytyy tietoa eri kustantajien nettisivuilta. Kannattaa vilkaista ainakin WSOY:n (http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/products&main=5&sub=1), Otavan (http://www.otava.fi/kirjat/lasten_ja_nuorten/), Tammen (http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5893&VID=default&SID=5221035504195…) ja Mäkelän (http://www.kustannusmakela.fi/ostoskori/) sivuja.
Aikaisemmin ilmestyneistä nuortenkirjoista löytyy paljon tietoa ja esittelyjä näiden Kirjastot.fi-sivujen linkkilistan kautta (http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjat) mm. eri kirjastojen sivuilta.
Se on suruni -runo löytyy kirjastosta Hessen runokokoelmasta Huilunsoittaja. Suomennos on Anna-Maija Raittilan, alkusanat Kärsin siitä, että minulla on taito käyttää naamioita.
Suomessa Jamelia-nimi on aivan uusi tulokas, eikä siitä löydy tietoa nimikirjoista. Väestörekisterin mukaan Jamelia-nimen sai vuosina 2000-2006 kolme tyttöä ja vuonna 2007 samoin kolme tyttöä. Yhteensä tämän nimisiä on siis Suomessa 6 henkilöä. Tunnettu Jamelia-nimen haltija on brittiläinen, jamaikalaisvanhemmista 1981 syntynyt pop-tähti Jamelia.
Tässä muutamia pääsiäisaiheisia näytelmiä ja esityksiä:
- Terttu Nurmi, Kävelykierros Jerusalemissa eli "Via Dolorosa" koulussa
- Eija-Liisa Määttänen, Ensimmäisenä pääsiäisenä
Nämä ovat Kirsti Koivulan kirjasta Yhdessä näyttämölle -koulun juhlakirja
- Kaarina Kakko, Palmusunnuntain virpomisloruja
- Maijaliisa Dieckmann, Pienet pääsiäisnoidat
Nämä Kirsti Koivulan kirjasta Yhdessä juhlaan - esityksiä koulun näyttämölle
Molemmat kirjat löytyvät Lumijoen kirjastosta.
Kirja on nimeltään Noidan veli, ja sen on kirjoittanut Diana Wynne Jones. Kirja julkaistiin suomeksi WSOY:n kustantamana vuonna 1980. Uutta painosta ei ole otettu, mutta kirjastosta tai hyvällä onnella antikvariaatista se löytynee.
Englanninkielinen alkuteos on nimeltään Charmed life, ja kuuluu Chrestomanci-sarjaan, jonka muita osia ei kuitenkaan ole käännetty suomeksi. Lisää tietoa kirjailijasta ja sekä suomennetuista että suomentamattomista kirjoista löytyy esim. Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Diana_Wynne_Jones#Suomennetut_teokset.
Kaija Kärkinen ja Ile Kallio ovat sanoittaneet laulun Enkelin kosketus ja se on CD-levyllä Lupaus. Tähän löytyy myös nuotti nimeltään Sade : Lupaus, johon sisältyy Enkelin kosketus. Molempia on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista.
www.helmet.fi
Jokaista sanaa ei todellakaan tarvitse kirjoittaa, vaikka pöytäkirjoja voidaankin tehdä monella tavalla. Tässä muutama malli:
http://edu.pudasjarvi.fi/~tuula/
http://www.ksl.fi/web/index.php?option=com_content&task=view&id=229&Ite…
http://www.tekniikka.oamk.fi/~tuijaj/suomen_kieli/kokouksen_asiakirjat…
Kirjallisuutta löydät kirjaston aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/. kirjoita hakuruutuun esim. sana kokoustekniikka ja tee haku.
Suomen Kustannusyhdistys ry:n nettisivuilta löytyy tieto, että vuonna 2010 julkaistiin 1071 lasten- ja nuortenkirjaa Suomessa. Ohessa linkki kyseisille nettisivuille:
http://tilastointi.kustantajat.fi/PublicReporting/Yearly.aspx?reportNam…
Tilastotiedot on kerätty yhdistyksen jäseniltä. Kaikki kustantamot eivät kuulu yhdistykseen, mutta jäsenkustantamot vastaavat noin 80 %:sta maan kaupallisesti kustannetuista kirjanimikkeistä. Sikäli luku antaa varmasti hyvin suuntaa.
Kirsi Kunnas on suomalaisen lastenrunouden ja riimittelyn uranuurtajia. Hänen tunnetuimmista teoksistaan on otettu kymmeniä painoksia, niitä on käännetty useille kielille ja runot ja tarinat ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Kunnas on sekä suomalaisen sadun että lastenlyriikan uudistaja. Hän on kirjoittanut myös useita runokokoelmia aikuisille. Kirjailijantyönsä lisäksi Kirsi Kunnas on myös merkittävä kulttuuripersoona, joka on nostanut esille lukemisen merkitystä, runoutta ja lapsille ääneen lukemisen tärkeyden.
Kirsi Kunnaksesta löytyy nettitietoa mm. Tampereen kaupunginkirjaston ylläpitämästä pirkanmaalaisten kirjailijoitten tietokannasta: http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm
tai Suomen...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot tilaavat kaukolainoja asiakkailleen vain pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Pääkaupunkiseudun tieteellisistä ja muista kirjastoista asiakkaat joutuvat noutamaan itse kirjansa. HelMet-kirjastojen (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen) välillä kirjoja tietenkin välitetään.
http://www.genealogia.fi/ (Suomen sukututkimusseura)
Sivulta löytyy myös Hiski-tietokanta, jossa voi etsiä tietoja sukunimen mukaan.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (voi saada selville nimen alkuperästä)
Kirjassa: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet: ei löydy muuta tietoa ko. sukunimesta, kuin että joku Vinqvist vaihtoi sukunimensä Valoksi 1906.
Kirjassa: Paikkala, Sirkka: Se tavallinen Virtanen: suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 mainitaan sivulla 66 seuraavaa: "Esimerkiksi kun talonnimi-lisänimistä tuli talonnimi-sukunimiä, eivät kaikki talonnimi-lisänimet muuttuneet sukunimiksi, mutta ajan mittaan kaikki talonnimi-lisänimet korvautuivat sukunimillä, joko talonnimi-...
Löydät kirjastojen perustamisvuodet Helsingin kaupunginkirjastosta kirjoitetuista historiateoksista. Kirjat ovat varattavissa Helmetin kautta.
Hirn, Sven : Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1960-1940. Helsinki, 1986.
Laakso, Mikko : Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Helsinki, 2006
Lisäksi joistakin sivukirjastoista on kirjoitettu omia historioita:
Hermannin haaraosastosta Vallilan kirjastoksi 1908-1998 : Vallilan kirjasto 90 vuotta. Helsinki, 2000.
Vilja, Jyri : Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad. Helsinki, 2007
Historiaa lyhyesti : http://www.hel.fi/hki/Kirjasto/fi/Tietoa+meista/Historiaa+lyhyesti
Hei!
Kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyi hakusanoilla suhdemarkkinointi seuraavat teokset: Gummesson, Evert: Suhdemarkkinointi 4P:stä 30R:ään, Yrityksen tietokirjat, Helsinki, 1998 ja Blomqvist, Ralf: Suhdemarkkinointi - asiakassuhteet strategisena kilpailukeinona, Weilin+Göös, Espoo, 1993. Hakusanoilla sisäinen markkinointi löytyi teokset Poikolainen Kirsi: Sijoittajaviestintä - eli miten yritys varmistaa markkinoiden luottamuksen ja menestyy, Grey Eminence, Helsinki, 1996 , Klemi, Matti: Sisäinen markkinointi - palveluyrityksen palapeli, Samerka, Helsinki, 1987, 3.painos sekä saman teoksen kaksi aikaisempaa painosta. Hakusanoilla brandi tai brandimarkkinointi ei löytynyt teoksia. Artikkeliviitetietokanta Aleksista sen sijaan...
William Shakespearesta löytyy todella runsaasti kirjallisuutta, jota voi etsiä
asiasanalla "Shakespeare" sekä Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta että varsinkin kirjaston aakkosellisesta kortistosta.
Suppeaa esitelmää varten voit tutustua esim. seuraaviin teoksiin: Vappu Roos: "Dantesta Dickensiin", Ralph Emerson: "Suuria miehiä", "Kansojen kirjallisuus 3:
renessanssi" ja Maria Rita Cifarelli: "Shakespeare". Voit myös tutustua Kysy kirjastonhoitajalta -arkiston aikaisempaan vastaukseen (asiasanalla Shakespeare William). http://tietopalvelu.kirjastot.fi/asiasanahaku_main.asp?id=400&arkisto=t…
