Laila Hietamiehestä on aika laihoja sivuja netissä, mutta katselepa vaikka näitä:
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietam.html
http://www.otava.fi/ kirjailijat, kotimaiset kirjailijat)
http://www.uta.fi/~tlmaih/Jutut2/saure.htm
http://www.uta.fi/~tlmaih/Jutut2/hietaota.htm
Kannattaa tutustua myös itse teokseen Saure: Laila HIetamies läheltä. Myös kirjassa Kotimaisia naisviihteen taitajia on usean sivun artikkeli Laila Hietamiehestä.
Kansallinen standardi SFS 4600, joka ohjaa aakkostusta Suomessa, ei anna tästä ehdotonta sääntöä, mutta sisältää ohjeellisen taulukon siitä, mitkä sukunimien etuliitteet luetaan aakkostuksessa osaksi sukunimeä ja mitkä ei. Sen mukaan O'-alkuisissa nimissä etuliite on osa sukunimeä ja näin ollen aakkostus tapahtuu O-kirjaimen mukaan.
HelMet-verkkokirjastosta löytyvät esimerkiksi seuraavat suomenkieliset tietokirjat, joissa kerrotaan Kari Hotakaisesta.
Kotimaisia nykykertojia. 8 (toim. Janna Kantola, Avain, 2012)
Miten kirjani ovat syntyneet. 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet (toim. Ritva Haavikko, WSOY, 2000)
Aapelista juoppohulluun (toim. Vesa Sisättö ja Jukka Halme, Avain, 2012)
Satiiri Suomessa (toim. (Sari Kivistö, H. K. Riikonen, SKS, 2012)
Kirjoituksia sankaruudesta (toim. Ulla-Maija Peltonen ja Ilona Kemppainen, SKS, 2010)
Suomalaisia näytelmäkirjailijoita. 1 (toim. Ismo Loivamaa, Avain, 2010)
Suomalainen satu. 1 : Kehittäjiä ja kehityslinjoja (toim. Kaarina Kolu, BTJ, 2010)
Muodotonta menoa : kirjoituksia nykykirjallisuudesta (toim. Mervi Kantokorpi (WSOY,...
Löydät kirjastojen perustamisvuodet Helsingin kaupunginkirjastosta kirjoitetuista historiateoksista. Kirjat ovat varattavissa Helmetin kautta.
Hirn, Sven : Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1960-1940. Helsinki, 1986.
Laakso, Mikko : Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Helsinki, 2006
Lisäksi joistakin sivukirjastoista on kirjoitettu omia historioita:
Hermannin haaraosastosta Vallilan kirjastoksi 1908-1998 : Vallilan kirjasto 90 vuotta. Helsinki, 2000.
Vilja, Jyri : Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad. Helsinki, 2007
Historiaa lyhyesti : http://www.hel.fi/hki/Kirjasto/fi/Tietoa+meista/Historiaa+lyhyesti
Erikielisten wikipedia-artikkeleiden ja erilaisten karttojen mukaan näyttää siltä, että Moldovan ainoa vesiyhteys Mustallemerelle kulkee Tonavaa pitkin ja sen vapaa käyttäminen tietysti edellyttää sopimusta Romanian ja/tai Ukrainan kanssa. Prut- ja Tonava -jokien yhtymäkohdassa Moldovan alueeseen kuuluu noin puoli kilometriä jokien rantaa, jossa sijaitse Giurgiuleștin vapaasatama.
http://www.gifp.md/
Moldova ei tietenkään ole ainoa eurooppalainen valtio, jolla ei ole suoraa yhteyttä merenrantaan.
Sulinan läheisen saaren tunnistaminen jää vähän epäselväksi. Olisiko kysymyksessä Käärmesaari (ukrainaksi Острів Зміїний), joka kuuluu Ukrainalle? Käärmesaari on kylläkin etäämmällä eli noin 40 kilometrin päässä Sulinasta.
http://fi.wikipedia.org...
Turku-kokoelma on nimestään huolimatta koko Varsinais-Suomen maakuntakokoelma. Sitä on lakisääteisesti kerätty vuodesta 1970, mutta se sisältää runsaasti myös vanhempaa aineistoa. Kokoelma on käsikirjastokokoelma, josta ei anneta kotilainoja. Osa aineistosta löytyy myös kirjaston lainausosastoilta, joilta sitä voi kotilainata. Kaukolainoja annetaan harkinnan mukaan toisten kirjastojen käsikirjastoihin. Kokoelma sisältää kaikenlaista kirjastoaineistoa, ei arkistoaineistoa. Kokoelmaan kuuluu myös runsaasti rekisteröimätöntä aineistoa. Kopiointi on mahdollista, mikäli kirjastonhoitaja katsoo aineiston kestävän sen. Sanomalehdistä on mikrofilmikopioita, joista saa paperikopioita. Koska maakuntakirjastoille ei ole myönnetty paikallisaineiston...
Seuraavat teokset löytyvät LINDAsta, joka on yliopistokirjastojen yhteinen tietokanta ja jota voit käyttää yleisissä kirjastoissa ja yliopistokirjastoissa: Reitti, Jarmo: Yrityksen sidosryhmät, Helsinki: Taloustieto, 1979; Mattila, Marjatta: Yritysjohto ja sidosryhmät: johdon tiedontarve, Espoo: Teknillinen korkeakoulu, 1983 ; Niittykangas, Hannu: Kehittyvän toimintaympäristön piirteitä etsimässä, Jyväskylä: University of Jyväskylä, 1994. Etsiessäsi näitä teoksia ja muita aiheeseesi liittyviä viitteitä, voit käyttää hakusanoina sanoja sidosryhmät, yritykset, toimintaympäristö, vuorovaikutus.
ALEKSI-lehtitietokannasta, joka on kotimainen artikkelitietokanta, löytyy vastaavilla hakusanoilla viitteitä lehtiartikkeleihin, jotka liittyvät...
Edgar Rice Burroughsin (1875–1950) Tarzan-kirjoja on julkaistu suomeksi kaikkiaan 25 kappaletta. Yksi niistä, Tarzan ja Tarzan -kaksoset on nuoremmalle lukikunnalle suunnattu kuin muut apinamiehen seikkailut. Lisäksi on vielä Tarzan ja kadonnut seikkailu (Like 1996), joka perustuu Edgar Rice Burroughsin keskeneräiseen käsikirjoitukseen, jonka on viimeistellyt Joe R. Lansdale. Viimeisenä varsinaisena Tarzan-kirjana voidaan siis pitää teosta Tarzan ja haaksirikkoiset, joka ilmestyi suomeksi v. 1979.
Lähteet:
https://finna.fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarzan#Tarzan-kirjat
En löytänyt asiasta suomenkielistä tutkittua tietoa, mutta Eupedia-sivusto sisältää Euroopan kartan, jossa punahiuksisten osuutta on esitetty. Länsi-Suomessa esiintyvyys on korkeampaa eli n. 3-5 prosentilla väestöstä ja muualla Suomessa 1-3 prosentilla:
https://www.eupedia.com/genetics/origins_of_red_hair.shtml
Kiharien hiusten osuudesta en löytänyt tietoa.
Linnut käyttävät tuntikausia päivässä höyhenpeitteen ja sulkien sukimiseen ja puhdistamiseen. Useimmilla linnuilla höyhenten hoitoon kuuluu kylpy, sukiminen ja rasvaus. Sukimalla poistetaan pintaloisia, likaa ja vanhentunutta sukimisrasvaa. Rasvaa erittää lintujen ainoa varsinainen ihorauhanen, pyrstön tyvessä oleva rasva- eli uropygiaalirauhanen. Sukiessaan linnut levittävät sen öljymäistä eritettä kaikkialle höyheniin. Rasvarauhanen on erityisen hyvin kehittynyt vesilinnuilla. Eritteellä on ilmeisesti useita tehtäviä. Se pitää höyhenet kimmoisina ja kosteina sekä suojaa niitä liialta kastumiselta. Ranta- ja vesilinnuilla se tekee höyhenpeitteestä likipitäen vedenpitävän.
Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja. 4,...
En löydä lähteistä tietoa siitä, että se olisi haitallista. Kuivattu pasta turpoaa vatsassa ja siinä mielessä siitä voi tulla ikävä olo, jos sitä syö paljon. Ruoansulatukseta löytyy tietoa esimerkiksi AAKE-hankkeen sivulta. Tietysti, jos jostain syystä, kuiva makaroni sulaisi huonosti, se voi myös aiheuttaa ikäviä tuntemuksia. Asiasta voi kysyä lisää ruoka-asiantuntijoilta Ruokatieto-yhdistyksestä tai Martoilta.
Valtakunnallista E-kirjastoa voi toistaiseksi käyttää vain mobiililaitteella. Käyttäjille on julkaistu versiot Android ja IOS -laitteita varten. Mobiilisovellukset tehtiin ensin, koska tilastojen mukaan suurin osa käyttäjistä käyttää e- ja äänikirjoja mobiililaitteilla. E-kirjastosta on tulossa jatkossa versio, jota voi käyttää selaimella (tietokoneella). Kehitystyötä tämän eteen tehdään jo tänä vuonna, mutta versio ei ehdi julkaisuun vielä vuonna 2024. Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin.E-kirjastohttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-usein-kysytyt-kysymykset
Tilastot pitkäaikaisimmista kansanedustajista löytyvät eduskunnan verkkosivuilta: Pitkäaikaisimmat kansanedustajat 1907 -Lisää tilastotietoa aiheesta löytyy täältä: Kaikki vaalikaudet
Yleisradion Yle24 -sivuilta löytyy Real Player -ohjelman asennusohje: http://www.yle.fi/yle24/ohjeet.html
Tietotekniikan sanakirjoista löytyy myös tämän alan sanastoa, esim. Tietotekniikan liiton sanastotoimikunnan julkaisema ATK-sanakirja (2001).
Kirjailija Hannu Salama on syntynyt 4.10.1936 Kouvolassa. Lisää tietoa Hannu Salamasta löydät suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272674426226
Kirjastossa on myös kirjoja, joista löydät lisätietoja, esim.:
Tarkka, Pekka: Salama (1973)
Harakka, Timo: Markiisi de Salaman vuodet (1986)
Salama, Hannu: Ihmisen ääni (1978)
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Miten kirjani ovat syntyneet. 2 / toimittanut Ritva Haavikko (1980)
Näiden ja muutamien muidenkin Hannu Salamaa käsittelevien kirjojen saatavuuden Hämeenlinnan seudun kirjastoissa voit tarkistaa verkkokirjastostamme kirjoittamalla tarkennetussa haussa asiasanat/aihe –kenttään hakusanaksi...
TYT / Avoin yliopisto - Sosiaalipsykologian verkko-opinnot (linkit alla)löytyy tarkempaa ja lisää tietoa.
Kirjoja voi kysellä kirjastoista tarkempaa tutkimusta varten. Esim.
Monsen, Kirsti: Psykodynaaminen fysioterapia
Engblom, Päivikki: Naisen itsekokemus, identiteetti ja psykodynaaminen psykoterapia syömishäiriöissä
Tiihonen, Eljas: Psykodynaaminen organisaatiomalli
TYT / Avoin yliopisto
Omanlaisensa teorian yksilön psykologisesta rakenteesta kehitti Sigmund Freud psykoanalyysissaan, jota nimitetään myös psykodynaamiseksi teoriaksi persoonallisuudesta. Psykoanalyysi muodostaa oman laajan teoriaperinteensä, joten tässä esitetään vain muutamia perusajatuksia.
Jatkuu osoitteessa:
http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipsykologia...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyvät seuraavat teokset:
Hertzberg, Rafael: Helsinki herra Hertzbergin silmin : kertomus 1880-luvun Helsingin elämästä.
Helsinki : Helsinki-seura, 2004.
Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä.
[Helsinki] : Itä-Helsingin kulttuuriseura, 2000.
Vanha kirkko 150 vuotta.
Helsinki : Vanhan kirkon seurakunta, 1976.
Ruuth, Martti: Helsingin Suurkirkko satavuotias : 1852-1952.
Helsingissä : Helsingin evankelis-luterilaiset seurakunnat, 1952.
Hultin, Herman: Vanha kirkko satavuotisena : 1826-1926 : muistojulkaisu.
Helsinki : [s.n.], 1926.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta http://www.helsinki.fi/helka/ löytyivät lisäksi nämä teokset:
Helenius, Helena...
