Kannattaa ottaa yhteys Suomen Saunaseuraan Helsingin Vaskiniemeen, Lauttasaareen. Asiakaspalvelu ma-pe 10 -14, p.09 - 678677.
internet-osoite: http://www.sauna.fi/. Luulenpa, että sieltä löytyy vastaus.
Hei ja kiitos viestistä!
Jyväskylän kaupunginkirjastoon on mahdollista päästä työkokeiluun. Voit olla asiasta yhteydessä suoraan sen kirjaston tai osaston esimieheen, jonne toivot pääseväsi työkokeiluun. Esimiesten yhteystiedot löydät täältä: https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/yhteystiedot .
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Sen mukaan kysymäsi kone on valmistettu vuonna1927.
Y-sarjan koneita on valmistettu Elizabethportissa, New Jerseyssä http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial…
En osaa pysyä yhdessä lehdessä kieliryhmää kohden, sen verran laajasta valikoimasta on kyse. Naapurimaassamme on kaksi päälehteä, joista Dagens Nyheter on sitoutumaton liberaalilehti, kun taas Svenska Dagbladet on sitoutumaton oikeistolehti. Isossa-Britanniassa laatulehdistä The Guardian on keskusta-vasemmistolehti, kun taas The Times nojaa enemmän oikealle. Yhdysvalloissa suurimmat lehdet ovat vasemmisto-oikeistoakselilla The New York Times, The Washington Post ja The Washington Times. Saksan kohdalla suosittelisin Süddeutsche Zeitung-lehteä. Toivottavast löydät näistä itsellesi sopivat lehdet.
Hei!
Suomen tilastokeskuksen julkaisussa "Statistics Finland; Culture and the Media 1991:1; Finnish Mass Media 1999" in tietoa sanomalehtien levikistä 1998:
Helsingin Sanomat 472 666
Aamulehti 132952
Turun sanomat 113 411
Kaleva 83 883
Keskisuomalainen 76 040
Savon sanomat 72 532
Nämä lehdet ilmestyvät 7 päivänä viikossa.
6-päiväisistä suurimmat ovat:
Ilta-Sanomat 219 103
Iltalehti 118 460
Suurin ruotsinkielinen on Hufvudstadsbladet, jonka levikki oli 1998 59 248.
Luvassa on oikea kirjasyksy, useilta kustantamoilta saapuu juuri syksyksi uusia kirjoja. Kirjailijat tuntuvat nauttivan kirjoittamisesta juuri kesäisin.
Uusia, kirjastoon saapuvia kirjoja voit tulla katsomaan tänne Oulunsalon kunnankirjastoon (Kauppa- ja palvelukeskus Kapteeniin, Karhuojantie 2).
Tai sitten voit seurata uusien kirjojen saapumista ja tehdä varauksia suoraan netissä OUTI-kirjastojen sivulla http://outikirjastot.fi/Outi?formid=form2&sesid=1124192585 valitse julkaisuvuodeksi alakulmaan väli 2005-2005 ja rajaa kirjastoksi Oulunsalon kunnankirjasto.
Helmet-aineistohausta löytyy äänikasettina teos 1900-luvun vaikuttajia, jossa Juhani Ihanus kertoo Sigmund Freudista.
Teos löytyy Helmetistä sanahaulla Freud äänikirjat http://www.helmet.fi/search*fin/X
Jungin teoksia äänitteinä ei kirjastotietokannoista löydy.
Turun kaupunginkirjastolla ei ole käyttöoikeutta ScienceDirect:iin. Sitä vastoin sekä Åbo Akademin että Turun yliopiston kirjastoilla näyttää olevan nämä oikeudet, ja käyttäjätunnukset selviävät kyseisten kirjastojen kautta. Myös Turun ammattikorkeakoulun kirjaston e-aineistoihin lukeutuu Elsevier Science Direct (ScienceDirect Freedom Collection). E-aineistojen käyttöoikeuksista ja käytöstä saa lisätietoa Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta.
Gena Showalterin sarjaa Manalan valtiaat on suomeksi kustantanut Harlequin. Viimeisin osa on ilmestynyt toukokuussa 2011, mistä voisi päätetllä, ettei sarjaan ei ole tulossa lisää osia.
Voit lähettää asiasta palautetta kustantajalle osoitteeseen asiakaspalvelu@eharlequin.fi
Eri ammateista löytyy kaskukirjoja, esim.koulumaailmasta on kertonut Aino Kontula kirjoissaan Ei eläinkokeita- käyttäkää mopoja! (Ajatus, 2007), Herra Rehtori ( Ajatus, 2009), Opettajan selviytymisopas ( Helsinki-kirjat, 2010) ja Rexi on homo ja opettajat hullui ( ajatus, 2005). Papeista löytyy kirjat Kaskuja Herran huoneesta ( Aikamedia, 2006) ja Papin kaskukirja, toimittanut Risto Ahti ( Kustannus Hilden, 2001). Taksikuskikaskuja kirjassa Kyllä taksikuski tietää ( Nemo, 2006), Soittajakaskuja kirjassa Ei kokolihaa soittajille, toimittanut Janne Kuusinen ( 2004) . Insinöörikaskut ( Insinööriliitto, 1994) ja poliisikaskut Pamppu puhuu: poliisien kootut sattumukset ( Like, 2004) ja urheilutoimittajien sattumuksia kirjassa MM-kisaekstra (...
Työajan käytöstä joillakin ammattialoilla on tehty tutkimuksia:
- Aikamme koulussa : tutkimus opettajien ajankäytöstä oppituntien alussa / Jukka Seitvuo (Pro gradu -työ; jyväskylän yliopisto, 2013, luettavissa myös verkossa:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201301131035
- Kiire ja työn muutos : tapaustutkimus kotipalvelutyöstä / Anna-Liisa Niemelä (väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2006, luettavissa myös verkkojulkaisuna:
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/kasva/vk/niemela/kiirejat.pdf
- Minkintuotannon työt tarkastelussa / Markku Lätti, Mia Maasola ja Leila Warén (Työtehoseura, 2006)
Ajankäytöstä yleensä, ja työajankäytöstä sen osana on esimerkiksi seuraava teos, joka löytyy Helmet-kirjastoista ja on luettavissa myös verkossa:...
HelMet-kirjastoista löytyy yksi kappale etsimäänne Novita-lehden numeroa, mutta kyseinen numero on tällä hetkellä lainassa. Novita-lehti ilmestyi vuosina 1989-2001 nimellä Uudet käsityöt. Voitte tehdä lehdestä varauksen.
Kansalliskirjaston kokoelmista kyseinen lehden numero on tilattavissa lukusalikäyttöön.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Olen aikoinaan kerännyt tietoa Oskar Merikannon sävellyksistä teosluetteloa, mutta tähän hyvin uskottavalta kuulostavaan perimätietoon tämän laulun säveltämisestä hääjuhliin (tai peräti juhlien aikana) en ole aiemmin törmännyt. Pidän sitä kyllä varsin uskottavana, sillä Liisa Merikannolta on säilynyt painetun nuotin kappale, jossa on maininta "Högfors 1916". Merikanto on myös tehnyt kustannussopimuksen poikkeuksellisesti jo toukokuussa 1916, kun hän normaalisti sävelsi kesäisin mökillä ja kiikutti syksyn alkaessa valmiit laulut kustantajalle.
Högforsin Tehdas Oy toimi Karkkilassa 1894-1940. Vuosina 1916-1918 ruukinpatruunana ja naimisiin menneen tyttären mahdollisena isänä toimi Hjalmar Linder (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hjalmar_Linder...
Pahoittelen kovasti ikävää lukukokemustasi.
Kirjaston kirjoihin ei pitäisi tehdä merkintöjä. Ei siis myöskään alleviivauksia.
Jos saamme kirjastossa kiinni pahasti alleviivatun kirjan, yritämme saada viivaajaa korvausvastuuseen. Valitettavasti oikean askartelijan löytäminen on melko vaikeaa...
Älä toki käytä turhaan aikaasi kumittamiseen.(jos vain suinkin voit lukea kirjan loppuun sitä tekemättä)
Kerrothan kirjan huonosta kunnosta palauttaessasi sitä.
Rissasten suvusta on kirjoitettu useitakin kirjoja. Mikään niistä ei taida liittyä Nilsiään, alla kuitenkin luettelo:
- Anneli Rissanen, Tulli-Rissaset Iisalmesta (2011)
- Jussi Rissanen, Hipanlahden ja Vehkalahden Rissasten suvut (1966)
- Tyyne Rissanen, Lauri Rissanen ja hänen sukunsa vv. 1541-1755 Juvalta Tavisalmen/ Kuopion pitäjään (1983)
- Pentti Rissanen, Koostelma Toivalan kylän ja Uuhtaipaleen Rissasten syntysijoilta (1991)
- Helvi Lönnblad, Eeva Pajari, Mittee se pellavapiä? : Mykkästen, Zacheusten ja Rissasten vaiheita Pohjois-Savossa 1600-luvulta lähtien sekä kuvaus nuoruudesta 1930- ja 40-lukujen Tuovilanlahdessa (2010)
- Ilkka Virta, Viipurin Vilkka : ylietsivä V. J. Rissasen suku, työ ja perhe-elämä (2008)...
Pääkaupunkiseudun aineistorekistä (www.lib.hel/plussa) löytyy aiheesta aineistoa (käyttäen tarkennettua hakua ja asiasanoina tietotekniikka ja yhteiskunta).
Toinen mahdollisuus on käyttää asiasanaa tietoyhteiskunta, josta aineistoa löytyy todella runsaasti. Esimerkkeinä voisin mainita Kohtaamisyhteiskunta(Edita 1995) ja Näkökulmia tietoyhteiskuntaan (Gaudeamus, 1997).
Aleksi-tietokannasta löytyi jonkin verran viitteitä lehtiartikkeleihin asiasanoilla tietotekniikka & yhteiskunta, runsaasti viitteitä asiasanalla tietoyhteiskunta. Aleksi- tietokanta on ainakin virkailijakäytössä useimmissa Vantaan kirjastoissa.
Internetistä esim. Ihmemaan hakupalvelulla (www.fi) voi hakea yksinkertaisesti tietotekniikka ja yhteiskunta. Sieltä löytyy...
Oletuksena on, että kysyjä tarkoittaa normaalissa vanhuuseläkeiässä tapahtuvaa eläköitymistä eikä työkyvyttömyys- tai varhaiseläkettä.
Nimenomaan eläkkeelle siirtymisen aiheuttamasta masennuksesta ei löydy kokonaisia kirjoja. Masennuksesta yleensä löytyy monia hyviä kirjoja:
Banks, Ian: Mies ja terveys. Karisto 2000
Furman, Ben: Jossakin on ilo : tietoa ja toivoa masennuksesta kärsiville ja heidän läheisilleen. Lyhytterapia-instituutti, 2000
Vartiovaara, Ilkka: Kaksi kelloa. Otava 2000
Seligman, Martin E. P.: Optimistin käsikirja. Otava 1999
Kohorttierot 65-69-vuotiaiden henkilöiden toimintakyvyssä, terveydessä ja harrastustoiminnoissa--havaintoja Ikivihreät-projektin kohorttivertailututkimuksesta vuosilta...
Kokoelmissamme on Lahden Mailaveikoista kaksi pientä historiikkia:
79.32
Hannukkala-Pohjanmies, Lii
Lahden mailaveikkojen naisjoukkue : muistelma seuran alkuajoilta 1929-33
[Hollola] : [L. Hannukkala.Pohjanmies], [2000]
15 s. : kuv. ; 30 cm
79.32
Lahden mailaveikot 1929-1999 : 70 vuotta lahtelaista pesäpalloa
Lahti : Lahden mailaveikot, 1999
23 s. : kuv. ; 30 cm
Lisäksi on olemassa seuraavat julkaisut, joita ei ole Lahden kaupunginkirjastossa:
Lahden mailaveikot 50 v. : juhlajulkaisu. [Lahti] : [Lahden mailaveikot], 1979
12 s. : kuv. ; 45 cm
Mailaveikko : tiedoituslehti 1947, 1-1948, 7
Lahden mailaveikot : seuralehti 1987 -
[Pesäpalloseura] Lahden Mailaveikot ry
Eskola, Ensio
Lahden mailaveikkojen 30-v. historiikki :...
Näyttää siltä että kuvailemaasi kattavaa teoslähtöistä kirjallisuuslähdettä ei ole olemassa. Kirjallisuushistorioissa teoksia lähestytään joko tekijästä tai sitten aikakaudesta käsin.
Internetissä on runsaasti kirjallisuusaineistoa etenkin englannin kielellä, mutta ei kaipaamaasi tietokantaa. Kannattaa kuitenkin tutustua sivuihin, joihin on ammattitaitoisesti koottu erilaisia kirjallisuuslähteitä, http://www.makupalat.fi --> kirjallisuus ja yleisten kirjastojen linkkikirjasto http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto --> kirjallisuus.
Kirjastojen aineistotietokantojen kuvailu perustuu asiasanoitukseen, mutta teosten suorasanainen referointi ei ainakaan toistaiseksi ole käytetty sisällönkuvailumuoto.
Muutamia erikoistietokantoja löytyy,...
