Lapin ei-saamelaisten asukkaiden identiteetistä ei löytynyt lyhyttä määritelmää (olisiko sellaisen määritelmän kirjoittaminen uhkarohkeaa?), mutta aiheesta on kirjoitettu esim. Veli-Pekka Lehtolan teoksessa Rajamaan identiteetti (SKS 1997).
Joensuussa v. 1999 pidetyillä sosiologiapäivillä on Leena Suopajärvi käsitellyt lappilaista identiteettiä mm. seuraavasti:"Lappilaisuuden rakentuminen Vuotos- ja Ounasjoki-kamppailuissa. Identiteetin käsite on suhteen käsite. Identiteetit kiinnittävät ryhmät ja yksilöt erilaisiin asemiin ympäristönsä suhdeverkossa.
Suhde-ulottuvuuden huomioonottaminen tuo identiteetin käsitteeseen mukaan ajan ja paikan: identiteetti ei määrity tyhjiössä.Lappilaisuutta konstruoidaan maakuntalehti Lapin Kansan...
Pelkästään Australian historiaa käsitteleviä kirjoja ei ole Suomen kansallisbibliografian mukaan ilmestynyt suomeksi. Joissakin teoksissa käsitellään Australiaa ja muita maanosia yhteisesti tai jotakin pientä historian osa-aluetta - esimerkiksi siirtolaisuutta. Englanninkielisiä teoksia on runsaasti pääkaupunkiseudun kirjastoissa, joiden aineistohausta http://www.helmet.fi/ niitä löytyy. Ruotsiksikin on olemassa ainakin John H. Chambersin kirja Historisk guide till Australien. Sinun kannattaisi varmaan kysyä Suomi-Australia -yhdistysten Liitto ry:stä, mikä olisi paras etenemistapa projektillesi. Yhteystiedot löydät osoitteesta http://www.pp.song.fi/~ozleague/liitto/toimisto.html .
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta voi aihetta käsittelevää kirjallisuutta etsiä esim. sanahaun kautta. Hyviä hakusanoja voisivat olla esim. seksuaalisuus, parisuhde, sukupuolielämä, seksuaalioppaat.
Haun tuloksien joukossa ovat mm. seuraavat kirjat:
Junkkari, Lari: Mieheksi joka olet. Helsinki : Kirjapaja, 2004.
Junkkari, Kaija: Naiseksi joka olet. Helsinki : Kirjapaja, 2004.
Godson, Suzi: Seksikirja. Helsinki : WSOY, 2003
Heusala, Kari: Miehen seksuaalisuus. Helsinki : Like, 2003.
Heusala, Kari: Naisen seksuaalisuus. Helsinki : Like, 2003.
Nyman, Maija: Ilta rakkaudelle : parisuhteen valttikortit. Helsinki : Kirjapaja, 2002.
Dan Brownin Meteoriitti on tilauksessa Lukas-kirjastoissa.
Kirjaa ei näyttäisi kuitenkaan olevan tilauksessa kotikirjastoosi. Kannattaa ottaa yhteyttä omaan kirjastoon ja kysyä mahdollisuutta kirjan tilaukseen.
Voit hakea teoksen ja tehdä siihen Webin kautta varauksen, jos sinulla on henkilökohtainen salasana Internet-palvelua varten. Varauksen teko onnistuu, vaikka teos ei ole vielä lainattavissa.
Kirjan voi toki varata myös soittamalla kirjastoon tai tekemmällä varauksen asioidessasi muuten kirjastossasi.
Satutuntien historiasta sekä satutuntien pitämisestä ja saduista yleensä löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Mäkelä, Marja-Leena: Satuseikkailu kirjastossa (satutuntien historia s. 10-> )
Lastenkirjasto-opas, erit. s.56->
Kirja kantaa - tarina tukee
Lue lapselle!
Ojanen, Sinikka: Sadun avara maailma
Sadun voimat, osat 1-2, toim. Johanna Jokipaltio
Akaton mies -elokuva löytyy Kiuruveden kirjaston aikuisten osastolta.
Lähde: Ylä-Savon kirjastoverkko.
http://kirjasto.iisalmi.fi:8001/Intro?formid=form2
Kannattaa ottaa yhteyttä Kiuruveden kirjastoon:
Osoite: Lähteentie 8
Postitoimipaikka: KIURUVESI
Postinumero: 74700
Puhelinnumero: 017-2729182
Fax: 017-750186
Sähköpostiosoite: kiuruvesi.kirjasto@kiuruvesi.fi
Kotisivun osoite http://www.kiuruvesi.fi/ylasa...vesi.nsf
Enid Blytonin kirjassa Viisikko ja linnan aarre lapset löytävät maanalaisesta varastohuoneesta monenlaista tavaraa, mm. kultarahoja ja sormuksia sekä miekkoja ja tikareita. Miekat ja tikarit eivät kuitenkaan ole kultaisia.
Mikäli haluamaasi kirjaa ei löytynyt lähikirjastostasi, voit varata sen jostain toisesta kirjastosta.
Voit tehdä varauksen itse Internetin välityksellä www.helmet.fi-sivuilla. Yksittäisen teoksen voin varata hakutuloslistalta painikkeesta Varaa.
Voit myös pyytää henkilökuntaa tekemään varauksen puolestasi kirjastossa tai puhelimessa. Tällöin tarvitaan kirjastokorttisi tai sen numero.
Järjestelmä valitsee ensimmäisen vapautuvan kirjan, levyn, DVD-levyn tms. Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa.
Varaus maksaa 0,50 €. Varausmaksu peritään varausta noudettaessa. Lastenaineistosta ei peritä varausmaksuja.
Selasimme läpi Bradburyn novellikokoelman Huhtikuun noita ja novellikokoelmat Avainnovelleja 1900-luvulta (Bradburyn novelli Maailman viimeinen ilta) sekä Majatalo ja muita kauhutarinoita (Bradburyn novelli Kirkuva nainen). Näistä ei ao kertomusta löytynyt.
Kertomusta tiedusteltiin kirjastonhoitajien valtakunnallisella sähköpostilistalla. Listalla muisteltiin Roald Dahlin novellia kokoelmasta "Rakkaani, kyyhkyläiseni", mutta siinäkään ei näytä ao kertomusta olevan.
Muistaisiko joku tämän palvelun lukija ja esittäisi kommenttinsa?
Suomen suuriruhtinaanmaan asetuskokoelma N:o 73 on nimeltään "Keisarillisen Suomen Senaatin päätös sotajoukkojen hallinnosta sodassa ja linnoitusten hoidosta Armollisimmasti vahvistettujen asetusten sekä sotatilassa oleviksi julistettuja paikkakuntia koskevain Säännösten julkaisemisesta". Päätös on annettu 13.11.1909. Valkoinen armeija laati omat ohjeet, jotka perustuivat tähän asetukseen. Päätöstä ei ole eduskunta hyväksynyt toisen sortokauden takia. Tampereen valtauksen jälkeen valkoinen armeija otti käyttöön tämän asetuksen Vaasan senaatin vastustuksesta huolimatta
Suosikkikirjailijoistasi päätellen olet ainakin jossain määrin kiinnostunut teoksista, jotka kuuluvat spekulatiivisen fiktion piiriin. Suomalaisista nykykirjailijoista kannattaa tutustua ainakin Maarit Verrosen, Jyrki Vainosen ja Pasi Ilmari Jääskeläisen tuotantoon. Kaikkien teoksissa yhdistellään fantasianomaisia elementtejä ja realistista kerrontaa.
Vähemmän fantasianomaisia, mutta muuten kiinnostavia (etenkin, kun mainitsit Bulgakovin) kirjailijoita voisivat olla vaikkapa Tuomas Kyrö ja Miika Nousiainen.
Kannattaa myös tutustua uuteen kaunokirjallisuuden verkkopalveluun Kirjasampoon: http://www.kirjasampo.fi/ Kirjailija- ja teosesittelyjen lisäksi Kirjasammosta löytyy myös lukuvinkkejä ja suosituksia.
Erikielisten wikipedia-artikkeleiden ja erilaisten karttojen mukaan näyttää siltä, että Moldovan ainoa vesiyhteys Mustallemerelle kulkee Tonavaa pitkin ja sen vapaa käyttäminen tietysti edellyttää sopimusta Romanian ja/tai Ukrainan kanssa. Prut- ja Tonava -jokien yhtymäkohdassa Moldovan alueeseen kuuluu noin puoli kilometriä jokien rantaa, jossa sijaitse Giurgiuleștin vapaasatama.
http://www.gifp.md/
Moldova ei tietenkään ole ainoa eurooppalainen valtio, jolla ei ole suoraa yhteyttä merenrantaan.
Sulinan läheisen saaren tunnistaminen jää vähän epäselväksi. Olisiko kysymyksessä Käärmesaari (ukrainaksi Острів Зміїний), joka kuuluu Ukrainalle? Käärmesaari on kylläkin etäämmällä eli noin 40 kilometrin päässä Sulinasta.
http://fi.wikipedia.org...
Kysymänne Suuri Käsityö-lehden numeroa on tällä hetkellä (29.1.2015 klo 13:20) paikalla Tikkurilan, Kallion, Käpylän ja Puistolan kirjastoissa. Espoon ainoa numero kyseistä lehteä on Kirjasto Omenassa, mutta se on lainassa. Mikäli ette näe Helsingin ja Vantaan osalta lehtien tarkkoja tietoja, voitteko kokeilla toisella internet-selaimella, toimisiko palvelu siinä oikein?
Lehden tarkalla numerolla hakua ei voi tehdä, ainoastaan lehden nimellä.
Lehtien varaaminen tapahtuu seuraavasti:
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden tiedot ja napsauta painiketta Varaa. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy...
Tässä muutamia vinkkejä.
- Kuukaudet / Kuusisto, Ilkka
- Ken on syntynyt tammikuussa
- Numerot / trad.
- Viikonpäivät / Kuusisto, Ilkka
- Vokaalilaulu / Pokela, Marjatta
- Väriarvoituksia / Perkiö, Soili
- Laulu väreistä / Pihlajamäki, Kaarina
Nämä laulut löytyvät mm. näistä kirjoista: Suomen lasten laulukirja / tomittanut Essi Wuorela ja Kultainen lastenlaulukirja / toimitus Virpi Kari
- Aakkoslaulu / Rasinkangas, Pentti
Löytyy mm. täältä: Aurinko laulaa ja lehmät paistaa : Pentti Rasinkankaan lastenlauluja 2000-2005 / toimittanut ja nuotit piirtänyt Petteri Pitkänen
- Värit / Perkoila, Mikko
- Kesä, syksy, talvi, kevät / Perkoila, Mikko
Laulut löytyvät täältä: Aamun laulut : Lauluja Aamu-oppimateriaalien teksteihin / Mikko Perkoila
Hei,
Joensuun kaupungin historia -teossarjasta löytyivät seuraavat tiedot. Pormestarien ja kaupunginjohtajien työnjaosta en tarkkaan tiedä, mutta edellämainitussa teoksessa (osa 2, s. 50) kerrotaan, että "[e]rilaisesta virka-asemasta huolimatta Pyhälä johti Joensuuta kutakuinkin samalla tavalla kuin pormestarit J. A. Nystén ja William Wallenius vuosisadan vaihteessa".
Joensuun pormestarit
Gabriel Ehnberg 1860-1870
Alfred Nystén 1870-1901
William Wallenius 1902-1919
Tauno Berner 1919-1922
Uljas Ruuth (Ruutu) 1922-1964
Joensuun kaupunginjohtaja
Armo Pyhälä 1930-1951
Tauno Juntunen 1951-1975
Aaro Heikkilä 1975–1995
Juhani Meriläinen 1995–2010
Kari Karjalainen 2010-
"Kielitoimiston sanakirjan" (Kotus, 2006) mukaan 'huithapelia' käytetään kuvaamaan kevytmielistä ja huolimatonta ihmistä. 'Hunsvotti' on halventava nimitys, joka tarkoittaa heittiötä, lurjusta tai roikaletta. 'Hunsvotti' on siis sävyltään ehkä negatiivisempi sana kuin 'huithapeli'. Omasta mielestäni 'huithapeliin' ei välttämättä liitty tarkoituksellista epärehellisyyttä.
Suutarilasta saat tietoa mm. Helsingin kaupungin tietokeskuksen Helsinki
alueittain -sivuilta http://www.hel.fi/tietokeskus/Alkusivu.htm, siellä Suutarilan peruspiiri.
Historiasta löydät tietoa esim. teoksesta Helsingin pitäjän historia I-III,
kasvillisuudesta uudesta Helsingin kasvit -kirjasta (Kurtto- Helynranta, 1998).
Pääkirjaston Helsinki-kokoelmassa on käytettävissäsi Helsingin geoteknillinen /kallioperäkartta, joka kertoo pinnanmuodostuksesta. Ilmatieteen laitos julkaisee kuukausittaista ilmastokatsausta, mutta siinä ei ole tietoja sadevesimääristä ja lämpötiloista Helsingissä kaupunginosittain vaan kolmen havaintoaseman osalta, jotka ovat Kaisaniemi, Hki-Vantaan lentoasema ja Isosaari.
Voit tietysti vielä ottaa yhteyttä Ilmatieteen...
