Ford Anglian tuotanto aloitettiin vuonna 1939. Olli J. Ojasen kirjassa Autot Suomessa Osa 2: Ford - Englannin Fordit (Alfamer, 1998) kerrotaan Suomeen tuoduista Fordeista. Kirjassa on tietoa myös 1950-luvun Anglioista. Selasin kirjan läpi, mutten löytänyt tietoa milloin ensimmäiset Angliat tuotiin Suomeen. Ehkä katsot itse vielä tarkemmin. Tässä on linkki Suomen Britti-Ford -kerhon kotisivuille, joiden avulla voit löytää tietoa aiheesta. Ks. mm. Linkit-kohta: http://personal.inet.fi/yhdistys/sbfk/
Muita lähteitä:
Maailman moottoriajoneuvot 2 (Tekininen kustannusliike OY, 1987)
Suuri autokirja (Tammi, 1985)
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Kyyti-kirjastojen aineistohausta: http://kyytikirjastot.fi:8001/intro2.dll?formid=form2 .
Koska mainitset tekeväsi äidinkielen tutkielmaa, et ilmeisesti etsi yliopistotasoista kirjallisuutta kaunokirjallisuuden analyysista. Tässä pari yleistajuista teksti- / kaunokirjallisuusanalyysiä käsittelevää teosta, joiden avulla toivottavasti pääset alkuun:
Aalto, Mika ja Parko, Kaija: Tekstin ehdoilla. Opiskelijan harjoittelukirja (2003)
Hytönen, Päivi: Seitsemän elämää. Lukion kirjallisuuden tehtäviä (2001)
Polkunen, Mirjam et al. (toim.): Lukutikku kirjallisuuden lukijalle (1982)
Seuraavilta verkkosivuilta löytyy perustietoa Tomi Kontiosta:
http://www.tammi.fi/ Kirjailijat, valitse valikosta Kontio Tomi
http://kirjailijat.kirjastot.fi
Myös seuraavasta teoksesta löytyy tietoa Tomi Kontiosta:
Kotimaisia lasten- ja nuorten kirjailijoita 4. (toim. Ismo Loivamaa).
Kirja löytyy Vammalan kirjaston käsikirjastosta.
Aleksi –artikkeliviitetietokannasta löytyy useita viitteitä artikkeleihin, jotka käsittelevät Tomi Kontiota. Tässä muutama esimerkki:
Laaninen, Tiina: Runoilija Tomi Kontio: "Olen riippuvainen naisista" (Mies puhuu naisesta). Anna 2006, nro 33-34, sivu 42-45;
Kankkunen, Sarianna: Ei tästä muuria tullut. Virke 2006 ; 2 ; 29-31;
Sharma, Leena: Paluu todellisuuteen. Suomen kuvalehti 2005 ; (89) ; 45 ; 54-57;...
Acanthosoma haemorrhoidale tunnetaan suomeksi nimellä tuomilude. Toinen sitä muistuttava ludelaji on Elasmostethus interstinctus eli lehvälude. Molemmat ovat yleisiä ja ihmisen kannalta harmittomia.
Suomenkielisillä nimillä netistä löytyy jonkin verran tietoa ko. hyönteisistä (esim. http://www.google.fi). Hakutuloksista löytyy myös linkkejä suomalaisille hyonteisharrastajien keskustelupalstoille.
Sähköpostilistaa Suomen kirjastoihin ei ole. Kirjastot löytyvät kirjastot.fi-sivustolta:
http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/
Tietoa ja ohjeita aineiston valinnasta ja sen tarjoamisesta Helsingin kaupunginkirjastolle löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/1894f441-3ff0-45a2-84f0-829fc689ac18.aspx
Jälkimmäinen vaihtoehto on oikein. Kyseessä on temporaalinen lauseenvastike (kun-lause), jonka subjekti ilmaistaan joko omistusliitteellä tai genetiivillä. Tässä siis sanalla 'nähtyäni'.
Voi sanoa myös 'Valtavia muuttolintuparvia nähtyään voi vain ihmetellä...' Tekijä on silloin tuntematon tai yleensä on näin.
Lähteitä:
Terho Itkonen ja Sari Maamies, Uusi kieliopas, 2011
Pirkko Leino, Hyvää suomea, 2001
Fred Karlsson, Suomen peruskielioppi, 2009
Tietoa myös netissä esim:
http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Syntaksi/sivu383.htm
Hakusanalla 'temporaalinen lauseenvastike' löytyy netistä aiheesta lisää.
Jos tarkoitat jo todettua sepelvaltimotautia, voidaan sairautta hoitaa mm. ruokavaliomuutoksilla. Tietoa tästä esimerkiksi Duodecimin Terveyskirjaston sivuilta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00…
Mistään täsmäsulatuksesta artikkelissa ei kuitenkaan kerrota. Me kirjastolaiset emme kuitenkaan ole lääketieteen asiantuntijoita, joten asiaa kannattaa ehdottomasti kysyä lääkäriltä.
Sosiaalialan ammateista, työpaikoista ja koulutuksesta kerrotaan Työvoimaministeriön julkaisussa Työ ja tulevaisuus : Sosiaaliala – auttaminen ammattina, 1989. Terveydenhuoltoalan ammateista on samanlainen julkaisu Työ ja tulevaisuus 1981 : Terveydenhuoltoala.
Suomennettua israelilaista tai Israeliin sijoittuvaa nykykirjallisuutta on niukasti. Tässä kuitenkin muutama ehdotus.
Israelilaisista kirjailijoista on Amoz Ozilta suomennettu 12 romaania ja yksi novellikokoelma. Hänen teoksensa sijoittuvat pääasiassa nyky-Israeliin. Ozin teokset ”Täydellinen rauha” (suom. 1988), ”Älä kysy yöltä” (suom. 2010) ja ”Ehkä jossain muualla” (suom. 1977) vastannevat parhaiten etsimääsi tematiikkaa. Lista Ozin teoksista löytyy helposti HelMet-haulla. Uudemmista teoksista voi lukea kuvauksen klikkaamalla hakutuloksessa näkyvää teoksen kansikuvaa. Myös Kirjasampo (ks. linkki alla) esittelee Ozin teoksia tarkemmin.
Toinen suomennettu israelilainen nykykirjailija on David Grossmann. Grossmanin teos ”Sinne, missä...
Kyseessä on varmaankin Erkki Rekimiehen Tapporahat: tarina suden ajosta, Poikien Seikkailukirjaston osa 21. Alkuperäinen ilmestymisvuosi 1959 (Otava ); 2. korjattu painos ilmestynyt 1973 (Nuorten Toivekirjasto).
Kyseessä on Pirjo Tuomisen kirjoittama dokumenttiromaani Jälkeemme kukkiva maa vuodelta 1986. Pääkaupunkiseudulla kirja on saatavilla useassa kirjastossa. Voit katsoa saatavuustietoja Plussa-aineistohausta osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Kirjastoalan avoimia työpaikkoja voit hakea näistä osoitteista:
http://www.mol.fi/
http://www.kirjastot.fi/FI/calendar/show_calendar_groups1.asp
http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/tapahtumat/virat.html
Käy myös katsomassa perustietoja kirjastoalasta tältä sivulta:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/index.html
Ensimmäinen Eemelikirja ilmestyi Ruotsissa nimellä Emil i Lönneberga, vuonna 1963! Eemeli on siis keski-ikäinen mies!
Eemeli oli Lindgrenin isän, Samuel Augustin, lempihahmoja.
Lindgren kertookin että samanaikaisesti kun Eemeli eli vaikutti toinen pieni samanikäinen poika nimeltä sanuel August naapurikylässä. Osa kirjan seikkailusta on Astrid Lindgren kuullut isänsä kertovan.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Astrid_Lindgren
http://sv.wikipedia.org/wiki/Emil_i_L%C3%B6nneberga
Voimassaoloaikaa ei voi itse muuttaa. Sen sijaan HelMet-kirjastojen henkilöjunta voi sen tehdä. - Varausten (ja niteiden) määrän näkee jo aineiston täysistä tiedoista ennen osasto, nideluokka, tila, ilmoitus -riviä. Varausjonosta voi päätellä, riittääkö itse arvioitu voimassaoloaika. Varausta tehdessä ei yleensä kannata valita mitään kohdasta "En tarvitse jälkeen", ellei ole aivan varma, ettei enää tarvitse varattua aineistoa ko. päivän jälkeen.
Kaikkien kolmen nimen merkitystä ja alkuperää on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aiemminkin. Aiemmat vastaukset löydät vastattujen kysymysten arkistosta. Hakusanoina kannattaa käyttää esimerkiksi "etunimet Annika".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
"Hyvää huomenta", suomennos John Donnen runosta "Good Morrow", sisältyy Jarkko Laineen toimittamaan käännöslyriikkavalikoimaan "Runon suku" (Otava, 1991). Runon on suomentanut Aila Meriluoto.
"Runon suku" sisältää maailmanlyriikkaa eri aikakausilta - runoja rakkaudesta ja monesta muusta aiheesta.
Tekijänoikeus saattaa toisinaan rajoittaa kirjastonhoitajia lähettämästä sähköisesti esim. runoja tai laulun sanoja. Pääsääntöisesti tekstin voi kuitenkin asiakkaan sitä pyytäessä toimittaa. Tekijänoikeuslaki (12§) sallii asiakkaan kopioida kokonaisen tekstin yksityistä käyttöä varten. Asiakas voi myös pyytää kirjastoa kopioimaan tekstin puolestaan. Sen sijaan kirjasto ei voi lähettää kokonaisia tekstejä, jos asiakas ei ole niitä ”yksilöinyt”. Yllä kuvailemassanne tapauksessa teksti olisi voitu lähettää. Ongelma tietysti voi olla se, että chat-palvelussa tekstin välittämisessä saattaa olla muita ongelmia, kuten esim. se, että tekstin löytäminen ja välittäminen olisi voinut olla hankalaa, päivystäjän ei voi poistua chatin äärestä juurikaan...
Kirjassa 'Uusi suomalainen nimikirja' kerrotaan Talvio- nimestä, että suurin osa Talvio-nimistä on ilmestynyt sukunimistöömme viime vuosisadan alun nimenmuutoissa. Nimi on ollut varsin suosittu vieraskielisten nimien suomalainen korvike, ja esim. vuoden 1906 Snellmanin päivänä vaihtuivat Talvioksi mm. Enlund ja Törnroth Turussa ja Roostedt Kiukaisissa.
On ainakin:
Muistelma:
Guichteau, Philippe: Sunnuntaikirjeitä Suomesta = Courrier de Finlande
Sarjakuvia:
Suorsa, Jaana: Elämä on laiffia = Tout est dans le cochon
Suorsa, Jaana: Suuri rakkauskirja
Suorsa, Jaana: Huvipuisto epäkunnossa
Runoja
Tuhat laulujen vuotta. Runot ovat myös alkukielellä, ranskalaiset runot ranskaksi
Lisäksi löytyy ranskankielsiä helppolukuisia kirjoja
Lyhytaikaisia au pair –työpaikkoja on harvoin tarjolla muuhun kuin kesäaikaan. Työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta http://www.mol.fi/paikat/ voi hakea työpaikkoja työn keston mukaan (laita sanahakuun au pair). Jos au pair –paikkoja ei löydy haluamallasi ajankohdalla, voit päästä ulkomaille töihin esim. kansainvälisille työleireille tai hotellityöhön. Kysy kirjastonhoitaja –palvelussa on vastaus, jossa on lueteltu vapaaehtoistyön linkkejä (hae hakuehdolla au pair).
