Kyseinen kappale on nimeltään Leningrad ja sitä on esittänyt ainakin Topi Sorsakoski ja Agents. Säveltäjäksi/säveltäjiksi mainitaan Solovjev-Sedoi ja suomalaiset sanat ovat Jukka Itkosen. Kappale löytyy ainakin Sorsakosken levyltä Half and half. Nuotit ja sanat löytyvät julkaisusta Pop tänään, vol. 39.
On hauskaa että käännyit kirjaston puoleen kun tarvitset apua esitelmän teossa. Esitelmän teon tarkoituksena on muunmuassa tiedonhaun oppiminen, joten neuvon sinua erityisesti siinä.
Aiheenasi on merisiili, josta ei ainakaan suomeksi ole kirjoja kirjoitettu, siksi onkin hyvä miettiä minkälaisista lähteistä tietoja voisi löytyä.
Ja se ei olekaan ihan helppoa.
Internetistä voi aiheesta hakea netin hakukoneiden avulla. Haettaessa Googlella http://www.google.fi sanalla merisiili tai merisiilit löytyy esimerkikisi Särkänniemen sivut, joissa kerrotaan että merisiilit ovat selkärangattomia piikkinahkaisiin kuuluvia merieläimiä, http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/ahdinakatemia/ved_as/ved_as_selka_0… .
Piikkinahkaiset ovat merisiilien laajempi...
Keskisuomalainen -lehden numerot ovat Jyväskylän kaupunginkirjastossa mikrofilmillä ja niitä voi lukea 3. kerroksessa. Neuvonnasta opastetaan mikrofilmilukulaitteelle. Valitettavasti artikkeleista ei voi ottaa kopioita. Siksi suosittelenkin kääntymään Jyväskylän yliopiston kirjaston puoleen.
Begoña Olaviden ja Mudeiar-yhtyeen levyä Al-Son ei löydy kirjastojen kokoelmista. Internetistä osoitteesta www.soundandmusic.com levyn tiedot löytyvät. Onko levyä saatavissa, jää epäselväksi, mutta Helsingin kaupunginkirjastolle voi aina tehdä hankintaehdotuksen. Lomake löytyy kirjaston internetsivuilta www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp .
HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyy yksi levy, jolla Begoña Olavide esiintyy:
Isabel I, reina de Castilla - luces y sombras en el tiempo de la primera gran reina del renacimiento 1451-1504. Lauluja ja soitinteoksia Isabel I:n ajalta 1451-1504.
Andalusialaista keskiaikaista musiikkia löytyy kolmelta levyltä:
Orchestra Arabo-Andalusa di Tangeri. Incontro a Tangeri. Musiikkia Andalusiasta...
Jos kyseessä on seuraava teos: Autio, Matti: Vuosisata paperiteollisuutta, 1972, niin se kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan varastokirjaston kokoelmiin.
Kirja kertoo paperiteollisuuden historiasta ja mukana on myös Myllykoski, mutta myös muita tehtaita.
Kirja ei ole juuri nyt paikalla.
Varauksen ko. kirjaan voi tehdä missä tahansa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen toimipisteessä joko puhelimitse tai paikan päällä.
Varauksia voi tehdä pääkaupunkiseudun yhteiseen Helmet-aineistohakuun (http://helmet.fi ) myös internetin kautta. Varauksen tekemiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja pin-koodi.
Etälainaus eli kaukolainaus onnistuu niin että otat yhteyttä lähimpään kirjastoon joka pyytää teoksen kaukolainaksi täältä Kouvolasta. Kaukolainoja ei lähetetä suoraan asiakkaalle vaan se on kirjastojen välistä toimintaa.
Helmet-haun ohjeissa kohdassa "Kohdistimet" kerrotaan, että tietyn kustantamon teokset saadaan esille kohdistimella n. Sanahaku n:siltala antaa tosin vähän muutakin, mutta alkuun listautuu Siltalan julkaisemat teokset http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=n%3Asiltala&searchscope=9&m=&l…
Marjo Heiskasen kirja Idiootin valinta on tulossa kirjastoihin. Varauksen voi jättää Helmet-haussa heti, kun listaus kirjastoista ilmenee haussa.
Runoa etsittiin muun muassa kirjastonhoitajien valtakunnallisella sähköpostilistalla, mutta runoa ei ole tunnistettu. Palaamme asiaan, jos ehdotuksia vielä ilmaantuu.
Kokkolan kaupunginkirjastosta löytyy luokasta 46.2 mm. seuraavat Italian matkaoppaat:
Bramblett, Reid: Milano ja järvet, 2009
SCHULTZ, PATRICIA : MILANO JA ITALIAN JÄRVIALUE, 2002
Rosenberg, Pinja: Venetsia, 2010
Venetsia : karttaopas, 2009
MAGRIS, CLAUDIO: Mikrokosmoksia, 2002
Luokasta 46.83 löytyvät mm. seuraavat Kroatian matkaoppaat:
Kroatia, 2009
Marić, Vesna: Croatia, 2009
Kulkuyhteyksistä Italian ja Kroatian välillä löytyy esim. kirjoittamalla Google-hakuun (http://www.google.fi) liikenneyhteydet Italia Kroatia.
Et kertonut tarkemmin mikä sijaintisi Euroopassa on. Vastaajissamme ei ollut ketään Eurooppaa viime aikoina busseilla tai junilla kiertänyttä, jolla olisi ollut omakohtaisia vinkkejä aiheesta. Eräs Tukholmasta Kööpenhaminaan pari kesää sitten junalla matkustanut kollega tosin kertoi, että Euroopassa junalippujen hinnat toimivat vastaavasti kuin lentolippujen hinnatkin, joinakin päivinä saattaa olla todella edullisia tarjouksia joillekin reiteille, jos hyvä tuuri käy, voi päästä vaikka puoleen hintaan! Näin ollen junalippujen hinnat eivät ole samalla lailla vakioita kuin Suomessa. Käytännöt siis voivat vaihdella maakohtaisesti. Kannattaa siis kysellä suoraan sijaintimaasi rautatieasemalta.
Helsingin Sanomissa oli taannoin juttu bussilla...
Kysymistäsi kirjastoista mikrofilmien skannausmahdollisuus on Salon kirjastossa ja pääkaupunkiseudun kirjastoista Espoon Sellossa ja Vantaan Tikkurilassa.
Hain runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/, mutta en ainakaan näillä tiedoilla löytänyt.
Rainer Maria Rilkeltä on käännetty suomeksi seuraavat runokokoelmat:
Duinon elegiat
Hetkien kirja
Marian elämä
Sururunoja 1: Yö tulee hiljaa
Sonetit Orfeukselle
Tahto tahtojen
Myös runokokoelmasta Tuhat laulujen vuotta löytyy Rilken runoja.
Lisäksi muuta kirjallisuutta:
Hiljainen taiteen sisin
Kirjeitä nuorelle runoilijalle
Malte Laurids Briggen muistiinpanot
Sisar Marianan rakkauskirjeet
Kaikkia näitä saa lainaksi kirjastoista. Jos sinulla on alkuperäinen runo, voit verrata sitä näiden kirjojen runoihin.
Kyseessä on Pirjo Tuomisen kirjoittama dokumenttiromaani Jälkeemme kukkiva maa vuodelta 1986. Pääkaupunkiseudulla kirja on saatavilla useassa kirjastossa. Voit katsoa saatavuustietoja Plussa-aineistohausta osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Vaarna tuo termi ei ole, koska sillä tarkoitetaan mm. puutappia tai pulttia ym. jos nettilähteisiin on luottaminen..
Tyynyliinalle löytyy eri murteissa omia nimityksiä, mutta olisikohan kyseessä termi
vaaru. Tämä sana löytyy meänkielen sanakirjasta: http://meankielensanakirja.com/fi/?search=vaaru&la=me
Myös sanaristikkojen aarreaitasta, Ratkojat.fi-sivulta, https://www.ratkojat.fi/hae?s=Vaaru&solutions_only=0 löytyy sana vaaru tarkoittaen mm. tyynyliinaa.
Meänkieli
vaaru
Ruotti
örngott
Suomi
tyynynpäällinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkaja
Rovaniemi Kemi, Simo
Lähe
Jukka Korva Kirjottanu: Paloheimo, Räsänen...
Suomen kansalliskirjasto tiedotti kesällä 2002 kirjastojen digitointiohjelmasta, jolla pyritään saamaan laajat tietovarannot Internetiin. Tällaiset kulttuuriperinnön ydinkokoelmat ylittävät instituutio- ja aineistorajat. Esimerkki ydinkokoelmasta on Suomen historiallinen sanomalehtiarkisto http://digi.lib.helsinki.fi/. Digitointiohjelman tavoitteena on Suomen historiallinen digitaalinen tietopankki, joka käsittäisi Suomen keskiajan, Ruotsin vallan ajan sekä 1800-luvun suomalaisen yhteiskunnan. Helsingin yliopiston kirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos vastaa digitointitoiminnasta ja on tiiviisti mukana kansaivälisessä toiminnassa kuten Euroopan Unionin eEurope - Tietoyhteiskunta kaikille ohjelmassa.
Uusinta tietoa aiheesta on...
Helsingin kaupunginkirjastosta Uuden Suomen numerot vuodesta 1919 lähtien löytyvät mikrofilmattuina pääkirjastosta Pasilasta. Mikrofilmit, niiden lukulaitteet ja kopiokone ovat pääkirjaston uutisalueen mikrofilmihuoneessa toisessa kerroksessa. Pääkirjaston yhteystiedot: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2773
Kosket rajannut kiinnostustasi mihinkään tiettyyn tanssinlajiin, niin tässäpä muutamia esimerkkejä erityyppisiä tanssikuvia sisältävistä kirjoista:
- Wosien, Maria-Gabriele: Sacred dance: encounter with the gods (kirja rituaalitansseista)
- Fonteyn, Margot: The magic of dance (yleisesti tanssista painottuen balettiin, tanssin historiaan)
- Thomas, Tony: That's dancing (valokuvia tanssielokuvista ja musikaaleista tyyliin Fred Astaire ja Gene Kelly)
- Valokuvan tanssi: suomalaisen tanssin kuvat 1890-1997 (suomalaisen taidetanssin ja tanssivalokuvan perusteos)
- Porkka, Reijo: Satumaa (valokuvia suomalaisilta tanssilavoilta 1970-luvulta)
- Taidemaalari Edgar Degasin aiheena on usein balettitanssijat, esim. kirjassa Adriani, Götz: Degas:...
Voimassaoloaikaa ei voi itse muuttaa. Sen sijaan HelMet-kirjastojen henkilöjunta voi sen tehdä. - Varausten (ja niteiden) määrän näkee jo aineiston täysistä tiedoista ennen osasto, nideluokka, tila, ilmoitus -riviä. Varausjonosta voi päätellä, riittääkö itse arvioitu voimassaoloaika. Varausta tehdessä ei yleensä kannata valita mitään kohdasta "En tarvitse jälkeen", ellei ole aivan varma, ettei enää tarvitse varattua aineistoa ko. päivän jälkeen.
