Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Onko sanoilla nuttu ja nuttura yhteinen etymologia? 1380 Suomen sanojen alkuperä (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sana nuttura on mahdollisesti skandinaavinen laina. Taustalla voisi olla muinaisnorjan sana knúrt (’solmu, sykerö’), jota vastaa nykyruotsin ja -norjan vastaava sana knut. Alkuperä mainitaan kuitenkin epävarmaksi. Sanaa nuttu puolestaan ”Suomen sanojen alkuperä” arvelee omaperäiseksi dekriptiivisanaksi, joka esiintyy esimerkiksi karjalan kielessä merkityksessä ’huono vaatekappale, nuttu, rääsy’. Toisaalta Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY, 2004) esittää mahdollisuuden, että myös nuttu olisi samaa skandinaavista alkuperää kuin nuttura ja saattaisi viitata yhteen solmittuihin vaatekappaleisiin...
Dekkarikirjallisuutta, joiden miljöönä on apteekki? Jokin kirja ilmestynyt ehkä 1970 -luvulla, mahdollisesti ruotsalainen, kirjoittajana Gustafsson tai joku… 1379 Vuonna 1973 on ilmestynyt Nils Hövenmarkin teos Kuolema käy apteekissa (Döden på apotek 1972). Lisäksi Maria Langilla on salapoliisikirja Kolme pientä eukkoa (Tre små gummor 1963), joka sivuaa apteekkiaihetta. Gustafsson -nimiseltä kirjailijalta en aiheeseen sopivaa teosta löytänyt. Kirjojen saatavuutta kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastostasi.
Mikä on Hilkka Ahteen uusi kirja, joka käsittelee masennusta ja panikkitautia? Onko sitä saatavana, lähin kirjastoni on Turun pääkirjasto. 1379 Kyseessä on varmaan Hilkka Ahteen muistelmateos Inhimilliset tekijät (2001). Kirjan saatavuus Turun kaupunginkirjastossa selviää verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1 esim. kirjan nimeen mukaan haettuna.
Timo Parvelasta oleva teos 1379 Tietoa Timo Parvelasta löydät esim. Ismo Loivamaan teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ-kustannus 2001); teoksen kakkososassakin on sama artikkeli hieman suppeampana. Parvelasta löydät tietoa myös netistä mm. osoitteista http://www.nuorisokirjailijat.fi/parvelatimo.shtml http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/parvela.html http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat/A5D072CEE3ED46EBC2256A9C004… http://www.lukukeskus.fi/nuoret/kansiot/kirjailijat/Laumlnsituulella_sa…
Saako kunnankirjastoon perustaa nettikahvilan? Kyselee tuleva kirjastotäti 1379 Kyseeseen ei ainakaan tule sellaisen nettikahvilan perustaminen, jossa nettiin pääsystä peritään maksua. Kirjastolain 5§ määrittelee kirjastopalvelujen maksuttomuuden. Hallituksen esityksessä eduskunnalle kirjastolaiksi todetaan, että kansalaisten tasavertaisuus kirjasto- ja tietopalvelujen käyttäjinä edellyttää, että myös verkkojen kautta saatavat palvelut ovat pääosin asiakkaalle maksuttomia. Kun kirjaston tiloissa on jo nettikoneet saattaisi erillinen kirjaston kahvilassa oleva kone osoittautua ongelmaksi. Jos kirjasto sijoittaisi koneita kahvilatiloihin, asia olisi varmasti toinen. Kahvilan perustaminen kirjaston tiloihin käsitellään varmasti kunnan kirjasto- tai kulttuurilautakunnassa. Kirjastojen tiloissa maassamme toimii kyllä...
Onko Keuruulla ollut Lahomäen kartanon nimistä tilaa? Mistä siitä löytyisi tietoa? 1379 Keuruulla on ainakin vuonna 1701 ollut Lahomäki-niminen talo. (Lähde: Aksel Waren, Keuruun pitäjän historia, 1890). Talossa on asunut tuona vuonna 8 tilallista ja 4 tilatonta asujaa, joten kovin suuri talo se ei ole ollut. Lahomäki-nimistä kartanoa ei ainakaan Suomen maatilat ja Suuri maatilakirja –kirjasarjojen mukaan ole ollut.
Etsin tietoa turkiskauluksen tekoon. Aineksena on parkittu, vanha kettupuuhka (=kokonainen ketunnahka ). 1379 Näissä lehdissä on turkiskaulusten tai turkiskauluksellisten jakkujen tai takkien teko-ohjeita. Kaikki lehdet löytyvät Lopen kirjastosta. - Moda 2005, nro 5, useita artikkeleita eri sivuilla - Kauneimmat käsityöt, 2005, nro 2, s. 16-17 - Moda 2004, nro 5, s. 40-49 - Suuri käsityölehti, 2004, nro 1, s. 8-9 ja 58-59
Kertoisitko kaikkea mahdollista tietoa sukunimestä Savolainen, ja sen levinneisyys, kiitos! 1379 Nimi Savolainen ilmaisee heimoa tai asuinpaikkaa ja sen on voinut saada paitsi Savosta kotoisin oleva henkilö myös muutoin Savossa liikkunut. Savossa savolainen on merkinnyt "suursavolaista" ja nimestä on löytynyt vanhoja tietoja vain ns. Pien-Savon alueelta. 1600-luvun lopulla nimi löytyy jo kaikkialta maasta, eniten ehkä Etelä-Karjalasta, Etelä-Pohjanmaalta ja Oulun seutuvilta. Nykyisin nimi on pääasiassa itäinen. Lähde: Makkonen, Pirjo - Paikkala, Sirkka Sukunimet Otava, 2000
Löytyyköhön Helsingin kirjastosta kirjaa, jossa olisi kaavoja nukenvaatteille? 1379 Helmet-kirjastoista eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoista löytyy montakin kirjaa, jotka käsittelevät nukenvaatteiden ompelua, erityisesti englannin kielellä. Listauksen saa Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) esim. hakusanoilla "nuket, ompelu": http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=nuket%2C+ompelu&searchscope=9&… Näistä tiedoista ei kuitenkaan käy ilmi, sisältävätkö kaikki kirjat kaavoja, vaikka oletuksesta se kyllä käy. Tässä lista kirjoista, joiden oletan parhaiten vastaavan kysymystänne: Ternsöe, Jette Riisgaard: Ompele Barbien puvusto Lewes: Sewing doll´s clothes: 27 projects to make in 1: 12 scale Finishing the figure: doll costuming, embellishments, accessoirs/ Oroyan, Susanna Two hour doll´s clothes...
Kenen kirjoittama on kertomusi kasvissyöjästä, joka alkoi kuulla kasvien ja esim. heinänkorsien huutavan, kun niitä leikattiin? Loppujen lopuksi hän ei enää… 1379 Selasimme läpi Bradburyn novellikokoelman Huhtikuun noita ja novellikokoelmat Avainnovelleja 1900-luvulta (Bradburyn novelli Maailman viimeinen ilta) sekä Majatalo ja muita kauhutarinoita (Bradburyn novelli Kirkuva nainen). Näistä ei ao kertomusta löytynyt. Kertomusta tiedusteltiin kirjastonhoitajien valtakunnallisella sähköpostilistalla. Listalla muisteltiin Roald Dahlin novellia kokoelmasta "Rakkaani, kyyhkyläiseni", mutta siinäkään ei näytä ao kertomusta olevan. Muistaisiko joku tämän palvelun lukija ja esittäisi kommenttinsa?
Voisinko saada luettelon teoksista (uusimpia opinnäytetöitä, kauno- ja tietokirjallisuus), joissa puhutaan täistä? Onko kirjastossanne palvelua, jossa myös… 1379 Seuraavat kirjat, joista löytyy tietoa täistä, ovat varattuna Teille Porin kaupunginkirjastossa: Huldén, Lena: Kuusijalkainen vihollinen: niveljalkaisten vaikutus länsimaiseen sodankäyntiin (Schildt 2008); Laakkonen, Juha: Ekologinen parasitologia: nisäkkäiden ja loisten vuorovaikutussuhteet (Gaudeamus 2008) sekä Mikrobiologia ja infektiosairaudet 2 (Duodecim 2003). Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta löytyi opinnäyte: Laurent, Helene: Suuri täisota: Pilkkukuumeen torjunta Suomessa jatkosodan aikana 1941-1944 (Helsingin yliopisto 2006). Pro gradu -työ on mikrokorttimuodossa ja sen voi kaukolainata Porin kaupunginkirjastoon. Kaukolainan hinta on neljä euroa. Kaukolainapyyntölomake löytyy osoitteesta http://www.pori.fi/kirjasto/...
Mihin kohtaan aakkostetaan Alexander McCall Smith? 1379 Aakkostetaan aivan niinkuin kirjoitetaankin sukunimen mukaan: Mc......
Missä sijaitsee Helsingin yliopiston kanslerin ja Turun piispan Mikko Juvan hauta (1918-2004)? 1379 Arkkipiispa Mikko Juva on haudattu Espoon kirkon hautausmaalle, joka sijaitsee Espoon tuomiokirkon vieressä.
Alkuperäinen sukunimemme oli lahdenpää ja nykyinen on Kuivalahti,isän isä vaihtoisen 1900-luvun alussa.Mutta Miksi 1379 Sukunimiä on vaihdettu paljon 1900-luvun alussa. Syitä oli monia, sukunimet eivät välttämättä olleet tuolloin vielä vakiintuneet, ja sukunimeä saatettiin vaihtaa esimerkiksi muuton yhteydessä (sukunimenä toimi monesti tilan tai muun asumuksen nimi). Sukunimilaki tuli Suomessa voimaan vuonna 1921, ja vasta silloin tuli kaikille velvollisuus ottaa jokin sukunimi käyttöön. Yksittäisen henkilön nimenmuutoksen syytä on vaikea saada selville, mutta jos suvusta on tehty sukututkimusta, saattaa sukututkimuksen tekijällä olla asiasta jokin käsitys. Sukunimistä yleensä löytyy tietoa esimerkiksi näistä teoksista: Mikkonen, Pirjo: "Otti oikean sukunimen": vuosina 1850-1921 otettujen sukunimien taustat Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet...
Missä ja minkä ikäiset haukiputaalaiset lapset kävivät koulua noin 1917-luvulla? Mitä oppiaineita opetettiin? Oliko joka aamu aamuhartaus? Kuinka moni lapsi… 1379 Vuonna 1917 Haukiputaalla toimivat Asemakylän, Pohjois-Kellon, Putaan, Kirkonniemen, Jokikylän koulu, Keski-Kellon, Etelä-Kellon ja Sahankylän koulut. Kansakoulun alkaessa ensimmäistä kertaa 1875 oppilaita oli 50, joiden joukossa jopa 17-vuotiaita. Kevätlukukaudella oppilaita oli jo 73. Kyseisenä vuonna opetettiin uskontoa, kirjoitusta, laskentoa, maantietoa, suomea (lukemista), laulua ja käsitöitä. Kuitenkin ainakin lukemistunteja on käytetty läksyjen kirjoittamiseen, sillä muita oppikirjoja kuin raamatunhistoria ja katkismus ei ollut. Tietoja kouluoloista 1900-luvun alussa löytyy seuraavista julkaisuista: - Jaakko Jussila: Silmäys Haukiputaan kunnan kansakoulujen vaiheisiin vuosina 1875-1925 (1925) - Koulutaival: Haukiputaan kunnan...
Miten kirjastoissa tietokirjat jaotellaan tiettyyn aihealueeseen, kun suurin osa tietokirjallisuudesta voisi kuulua moneen muuhunkin aiheeseen, samanaikaisesti… 1379 Suurin osa Suomen yleisistä kirjastoista noudattaa Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), ks. https://finto.fi/ykl/fi/  Luokitusjärjestelmä sisältää myös paljon ohjeistusta luokitustyöhön. Luokituksessa pyritään määrittelemään teoksen pääasiallinen aihe ja löytämään sitä vastaava YKL-luokka tai -luokat. Tämä on joskus helppoa ja joskus taas hyvinkin vaikeaa. Kirjastoluokkia voi yhdellä teoksella olla myös useita, jolloin yksi niistä on valittava ns. hyllyluokaksi. Hyllyluokka näytetään kirjaston verkkokirjastossa hyllypaikkana, ja sen perusteella kirja hyllytetään ja paikannetaan kirjaston hyllyistä. Muut luokat kirjataan luettelointitietueeseen, ja niitä voi käyttää apuna tiedonhaussa ja/tai haun rajaamisessa....
Olen yrittänyt löytää tietoa Tamara Mac Kinleyn trilogioista. Ocean sarjan olen lukenut kaksi kertaa. Tiedän, että hänellä on ainakin yksi sen lisäksi, mutta… 1379 Tamara McKinley ei ole kirjoittanut Oceana-trilogian lisäksi muita jatkokertomuksia. Alla on lista McKinleyltä suomennetuista teoksista.   Matildan viimeinen valssi (WSOY 2000, suom. Eva Siikarla) Viinitila (2001 WSOY, suom. Ulla Selkälä) Tuulenkukat (2003 WSOY, suom. Kaisa Luntinen) Kesämyrsky (WSOY 2005, suom. Leena Vallisaari) Pohjavirrat (WSOY 2006, suom. Ulla Selkälä) Unimaisemat (WSOY 2008, suom. Ulla Selkälä) Merten taa (Oceana trilogian 1. osa, WSOY 2009, suom. Ulla Selkälä) Pelottomien maa (Oceana-trilogian 2. osa, WSOY 2010, suom. Hilkka Pekkanen) Perintöosa (Oceana-trilogian 3. osa, WSOY 2011, suom. Ulla Selkälä)
Luovatko simpukat oman kuorensa kerta toisensa jälkeen uudestaan? 1379 Simpukat eivät luo kuortaan eli kasvata kokonaan uutta vanhan kuoren tilalle. Kuori kasvaa koko simpukan eliniän ja muodostaa kasvaessaan renkaita, joita voidaan käyttää simpukan ikää määritettäessä. Monet simpukkalajit ovat varsin pitkäikäisiä; Suomessakin elävä jokihelmisimpukka voi elää jopa yli 200-vuotiaaksi.  Koska simpukoiden suojaava kuori on kestävä, kuoret voivat säilyä paljon itse eläintä pidempään. Järvien ja merien rannoilta löytyvät simpukoiden ja kotiloiden kuoret voivat olla vaikkapa jonkin simpukoita ja kotiloita saalistavan petoeläimen aterian jäänteitä. Simpukat kuuluvat mm. saukkojen ruokavalioon. Lisätietoja:  Laine: Suomen eläimet (Otava, 2021)  Simpukka paljastaa järviveden kunnon...
Missä Helmet-alueen kirjastoissa on tietoturvaroskalaatikko asiakirjoille? 1378 Varsinaista tietoturvaroskalaatikkoa ei Helmet-kirjastoissa ole. Sitä vastoin paperisilppuri löytyy seuraavista kirjastoista: Nöykkiön kirjasto Sellon kirjasto Soukan kirjasto Tapiolan kirjasto Töölön kirjasto Viherlaakson kirjasto Kannattaa vielä soittaa näihin kirjastoihin, ennen kuin lähtee paikanpäälle.
Haen Ollin pakinaa joka käsittelee Hamletia. Mistä pakinakokoelmasta tällainen löytyisi? 1378 Ihan kaikkia Ollin pakinakokoelmia ei kirjastostamme löytynyt, mutta ainakin Puusta tyveen -kokoelmassa vuodelta 1947 löytyy pakina Teatteriaapinen, jossa käydään teatterisanastoa läpi ja kohdassa H. löytyy säe: Hamlet näki aavehaamun koittehessa aamun, näyttelijä kehno tekee Hamletista haamun.