Veikko Lehmukselan sota-aikana v. 1941 sanoittama ja Jussi Isomeren säveltämä "Niin gimis on Stadi" tunnetaan myös nimillä "Stadin kundin kaiho" ja "Ässän kaiho". Kappaleen on laulanut levylle ainakin Jussi Raittinen sekä yhtye Alan Miehet. Laulu löytyy ainakin seuraavilta levyiltä, joita on pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa: Raittinen, Jussi (esitt.): Stadin kundin kaiho (2000, CDLEVY); Suoraan Helsingistä ja 20 muuta kappaletta stadia (1998, CDLEVY); Antaa humpan soida--
4-5 (1992, CDLEVY); Laulujeni Helsinki (1985, LEVY); Raittinen, Jussi: Hirvi, älä tule tielle / Jussi Raittinen ja Eero Luparin orkesteri (1984 LEVY); Alan Miehet: Yhtä soittoa / Alan Miehet (1980, LEVY). Näiden äänitteiden saatavuus kannattaa tarkistaa...
Lammiolle Rokka esittelee kaverinsa Suen Tassuksi, joka taas omasta puolestaan sanoo olevansa "sotamies Sus":
- Mut kuule herra luutnantti. Sitähä mie vaan et myö päässää tään Suen Tassun keral sammaa porukkaa.
- Kenen?
- Suen Tassun.
- Mikä teidän nimenne on?
- Sus. Sotamies Susha mie oon.
- Siis Susi... Entä teidän nimenne?
- Rokkahan mie. Antero on etunim. Antikshan minnuu on sanottu koko ikkäi, ja niihä mie sanon itsekkii.
Koskelalle Rokka esittelee kaverinsa näin:
- Ens kerrallaha myö paikalle satuttii. Komppa ukko hää sanokii jot mänkää Koskela luo. Sie varmaa sit oot Koskela. Sellasii terveisii hää lähetti jot tie mitä tahot meil. Myö ollaa täyvennysmiehii näät. Mie oon Rokka ja tää miun kaver, hää on Sus.
Valtiotieteellisessä tiedekunnassa esitettiin 19.4.1997 tarkastettavaksi VTL Anni Vilkon väitöskirja "Omaelämäkerta kohtaamispaikkana. Naisen elämän kerronta ja luenta". Kirja on hankittu ainakin pääkaupunkiseudun yleisiin kirjastoihin sekä useimpiin maakuntakirjastoihin. Jos omassa kirjastossasi ei kirjaa ole, sen voi saada kaukolainaksi muualta.
Muita kirjoja: Otteita kulttuurista : kirjoituksia nykyajasta, tutkimuksesta ja elämäkerrallisuudesta. Kust. Jyväskylän yliopisto, 2000,
Kerro vain totuus : elämäkertatutkimuksen omaelämäkerrallisuus / toim. Elina Haavio-Mannila ym. Kust. Gaudeamus 1995,
Aikanaisia : kirjoituksia naisten omaelämäkerroista / toim. Ulla Piela. Kust. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993.
Omaelämäkerran...
Edvin Laineen vuonna 1955 ohjaama elokuva Tuntematon sotilas on esitetty televisiossa joka vuosi itsenäisyyspäivänä 6.12. vuodesta 2000 lähtien. Elokuvan aiemmat lähetyspäivät ovat olleet 7.12.1967, 6.1.1973, 19.10.1979, 13.1.1985, 2.5.1992, 6.12.1995 ja 27.11.1999. Tieto lähetyspäivistä löytyy Elonetistä, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_113528.
Lisäksi on 06.12.1997 esitetty Rauni Mollbergin ohjaama Tuntematon sotilas, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_110974.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa oli 31.12.2022 yli 100-vuotiaita 1102 henkeä. Näistä naisia 949 ja miehiä 153.
Tarkemmin jaoteltuna:
100 v. miehiä 74 ja naisia 449
101 v. miehiä 30 ja naisia 230
102 v. miehiä 16 ja naisia 131
103 v. miehiä 13 ja naisia 68
104 v. miehiä 11 ja naisia 37
105 v. miehiä 5 ja naisia 19
106 v. miehiä 2 ja naisia 8
107 v. miehiä 1 ja naisia 3
108 v. miehiä 1 ja naisia 2
109 v. naisia 1
110 v naisia 1
linkki: Väestö ja yhteiskunta | Tilastokeskus
Siina ja Sina ovat Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan lyhentymiä siina-loppuisista nimistä (esim. Aleksina, Eufrosina, Fransiina, Rosina ym.) Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Sinan kohdalla Sinaidaan, jonka lyhentymänä sitä voidaan pitää.
Sinaida on legendan mukaan 1. vuosisadalla elänyt marttyyri, Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimipäivä on 11.10.
Kyseessä on todellakin Kasevan biisi nimeltään "Striptease-tanssija". Se on ilmestynyt levyllä "Silloin kun" (1974). CD-versio on ilmestynyt 1991. Levyn saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi
Ruotsinkielisiä muistolauseita löytyy esim. seuraavasta kirjasta
En hälsning i glädje och sorg (toim. Carita Björkstrand) 1995
Internetistä löytyy myös ruotsinkielisten aforismien sivusto osoitteesta http://www.aforism.nu/ - sieltä voit hakea aforismeja aiheen mukaan.
Keskustelupalstoilla on laulun sanoja tapailtu. Viiden säkeistön verran sanoja on tämän linkin alla: http://www.meidanperhe.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/203427/_miten_…
Uudempi mehiläissäkestö menee erään keskusteluketjun mukaan näin:
Mehi-mehiläinen kokoo hunajaa. Makeutta siitä lapsukaiset saa. Herkkua täynnä joka kenno on. Mehi-mehiläinen kokoo hunajaa.
Saksassa Hannele on tyypillinen Johannan kutsumanimi. Nimi kuuluu siis Johanneksesta ja Johannasta lähtöisin olevaan nimiryhmään. Johannes on kreikkalais-latinalainen muoto heprean nimestä Jochanan, jonka merkitys on 'Jahve on armollinen'. Tämän ikivanha rinnakkaisnimi on foinikialais-karthagolainen Hannibal 'Baal on armollinen'.
Maarit on länsi- ja pohjoissuomalainen lyhentymä nimistä Margareta ja Margit. Nimeä on kuitenkin käytetty myös Marian kutsumanimenä. Margaretan ja Margitin pohjana on kreikan helmeä merkitsevä sana 'margareta'. Pyhä Margareta oli puolestaan marttyyri, joka surmattiin keisari Diocletianuksen toimesta 300-luvulla. Keskiajalla Pyhä Margareta oli yksi suosituimmista naispyhimyksistä.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: "...
Ennakkoäänestys eli ns. postiäänestys tuli ensimmäisen kerran käyttöön vuoden 1970 eduskuntavaaleissa.
"Oteäänestys" tarkoitti ennakkoäänestystä edeltänyttä käytäntöä, jossa kotipaikkakunnalta tilapäisesti poissa olleet henkilöt pystyivät äänestämään muualla hankkimalla otteen oman äänestysalueensa vaaliluettelosta. Oma äänestysalue määrittyi (ja määrittyy edelleen) asuinpaikan mukaan.
Tietolähteet:
Nousiainen, Jaakko: "Suomen poliittinen järjestelmä" (WSOY, 1998)
http://www.yle.fi/vaalit/vaalikoulu/kysymykset/id25498.html
Tilastotietoa Ranskan väestön sijoittumisesta löytyy ainakin Statistics Explained -sivustolta, jossa on erilaista Eurooppaan liittyvää tilastotietoa.
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/Populat…
Avautuvan sivun Alueelliset väestötilastot ensimmänen kohta käsittelee väestön määrää ja tiheyttä, johon liittyy viereinen englanninkielinen kartta. Karttaa suurenee klikkaamalla ja näkyviin saa tiedot asukkaista per km2.
Teoksessa Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007)kerrotaan, että: Asser on hepreaa ja sen merkitys on "minä onnellinen". Nimi on tuttu Raamatusta, jossa Asser oli patriarkka Jaakobin poika. Asseria on tavattu Suomessa etunimenä jo 1600-luvulla ja almanakassa se on ollut vuodesta 1995. Nimestä tavataan myös harvinaisempi, suomalainen muoto Asseri. Asser ei ole maassa kovin yleinen nimi, sillä sen sai viime vuosisadalla n. 3600 poikaa. Eniten vetovoimaa nimellä oli 1920-30-luvuilla. 2000-luvun alkuvuosina se on annettu parikymmentä kertaa vuosittain. Lempinimiä: Ake, Asko, Asse, Assi.
Tätä lemmikkikoiran muistoksi tehtyä laulua en annetuilla vihjeillä kyennyt löytämään - toivottavasti joku muu tunnistaa laulun -, mutta jälkimmäinen on Alice Tegnérin ruotsinkielisestä laulusta (jota en tähän hätään kyennyt selvittämään) tehty käännös (J. N. Lahtinen) nimellä "Saareen". Laulu alkaa sanoilla "Tuuli laulaa ja purjeet liehuu, mennään saarelle kaikki". Vanha Emma ja harmaa kissa esiintyvät toisessa säkeistössä.
Tämä Saareen löytyy nuottina ainakin kokoelmista Suuri kevät- ja kesälaulukirja (WSOY 1984) ja Lasten toivelaulukirja (Fazer 1981). Äänitettä tästä laulusta ei näyttäisi olevan tarjolla ollenkaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Eemi on Eemil nimen yksi monista kutsumanimistä. Eemil tulee meille ranskasta, jossa sen muoto on Émile, joka taas juontaa juurensa muinaisroomalaisesta Aemilius-patriisisuvun nimestä.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Vilkuna ...et al. Otava.
Tällaista tiedostoa ei tiettävästi ole olemassa. Arkistolaitoksen sivuilta löytyy Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto:
(http://kronos.narc.fi/menehtyneet/)
Tietoja Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneistä suomalaisista. Tietokannasta löytyy yli 95 000 henkilöä, joita voitte etsiä sukunimen, etunimen, syntymä- tai kuolinajan mukaan tai vaikkapa kunnittain. Palvelu mahdollistaa tietojen hakemisen myös joukko-osaston tai menehtymispaikan mukaan.
Lisätietoja sotiamme koskevasta verkkoaineistosta saa mm. Makupalat -Talvisota - jatkosota 1939-1945.
(http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=3755aa43-82e8-4adb-bf34…)
Painettuna löytyy melko laaja kirjasarja: Suomen rintamamiehet 1939-45. Pääosin divisioonittain jaotellusta...
Marjo on alkuaan ollut Marjan hellittelymuoto, jolla on tarkoitettu "pientä Marjaa". Samaa alkuperää ovat nimet Marju ja Marjut. Erikoiseksi Marjon tekee se, että yleensä vierasperäisten nimien suomalaisissa kirjoitusasuissa o-loppuiset ovat olleet miestennimiä ja a-loppuiset naistennimiä. Naistennimissä Marjon lisäksi esimerkiksi Pirjo ja miestennimissä Jorma ja Kuisma tekevät poikkeuksen tähän sääntöön.
Virallisena etunimenä Marjoa on tavattu viimeistään 1900-luvun alussa, joskin se pysyi todella harvinaisena vuosisadan puoliväliin saakka. Almanakkaan Marjo otettiin vuonna 1964, ja suosituimmillaan se oli 1960-70-luvuilla, jolloin sen sai hieman yli 7000 tyttöä. 2000-luvun alussa Marjo oli harvinainen nimivalinta. (Anne Saarikalle,...
Ihan vastaavanlaista kuin Turun Linnan Paja Helsingissä ei näyttäisi olevan. Erilaisilla opistoilla on kyllä tarjolla monenlaisia kädentaito-kursseja. Esimerkiksi
Helsingin aikuisopistolla (http://www.helsinginaikuisopisto.fi) ja Kalliolan kansalaisopistolla (https://kalliola.fi/) on erilaisia metallityökursseja, mm. kursseja, joilla tehdään metallilangasta koruja ja muita esineitä.
Helsingin kaupungin asukastalot,https://www.hel.fi/helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-…
Stoa, http://www.stoa.fi/
Kirjastojen pajat ja verstaat, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
Seurakuntien palveluista en löytänyt tällaisia tiloja, mutta sieltä voisi ehkä tiedustella, löysin sivuilta palautelomakkeen https...
Vanhojen lastenlaulujen sävellys- tai julkaisuvuosista ei löydy kovin tarkkoja tietoja. Kirjassa Aika laulaa lasten kanssa : polkuja lastenmusiikin historiassa (WSOY, 2010) on katsaus lastenmusiikin historiaan. Se koostuu eri kirjoittajien kirjoittamista artikkeleista. Kirjan alussa yritetään määritellä, mitä lastenmusiikki on. Kirjasta voi saada vihjeitä eri vuosikymmenillä ilmestyneistä julkaisuista. Samoin vihjeitä voi löytää Reijo Pajamon kirjasta Lehti puusta variseepi : suomalainen koululauluperinne (WSOY, 1999). Pajamon kirjassa on myös laulujen nuotit ja sanat.
1910-luvulla ilmestyi esim. Koulujen laululipas, jonka olivat toimittaneet Anna Sarlin, Ilmari Krohn, Otto Andersson ja E. Hedman. 1910-luvulla ilmestyi myös Aksel Törnuddin...
Etunimi Jarmo on karjalainen muunnos profeettanimestä Jeremia(s). Hepr. Jirmeja, Jahve kohottaa, Jahve on korkea.
Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Jarmon Jeremian sijasta nimeen Hermolaos. Lat. Hermolaus oli marttyyripappi Nikomedeiasta, Vähästä-Aasiasta, 300-luvun alusta.
Lisää tietoja lähdekirjasta:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja WSOY
