Vaasan kaupunginkirjastoon hankitaan teosta Statisk årsbok för Sverige, jossa on tilastotietoja käännöskirjallisuudesta. Vuoden 2010 tilastollisessa vuosikirjassa kerrotaan, että ranskasta käännettiin vuonna 2008 151 kirjaa ruotsiksi (tietokirjoja 48 kpl, kaunokirjallisuutta 52 kpl ja lasten ja nuortenkirjallisuutta 51 kpl). Kyseisessä kirjassa on tilastotietoja vuosilta 2003-2008. Jos tarvitset vanhempien vuosien tietoja, Vaasassa on 2000-luvun Statistisk årsbok för Sveriget, tätä vanhempia voidaan kaukolainata.
Voit kysellä kirjaa pääkirjaston ensimmäisestä kerroksesta Yhteiskunta- ja talousosastolta.
Runo Varjolleni löytyy kirjasta Sydänpuu. Tekijä on Leena Krohn. Kirja on julkaistu 1984 ja sitä löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kirjassa on Outi Heiskasen grafiikkaa.
Nylénin Baudelaire-suomennosta ”Pahan kukat” (Sammakko, 2011) löytyy HelMet-kirjastoista, joskin tällä vastaushetkellä kaikki kirjan kappaleet ovat lainassa ja niistä on varauksiakin. Kallion kirjaston Lukupysäkiltä löytyy selailtava kirja, jota ei saa kotilainaan.
Voit tehdä halutessasi kirjasta varauksen osoitteessa http://www.helmet.fi/record=b2014552~S9*fin. Klikkaa vasemmalla olevaa nappia ”Varaa” ja kirjoita sitten kirjastokorttisi numero ja pin-koodi. Varaus tulee, kunhan asiakkaat ovat palauttaneet kirjan kappaleita. Varauksesta peritään 50 sentin maksu sen noutamisen yhteydessä.
Kyseessä on varmaankin Kirsi Kunnaksen runo "Martti Makkuran koira". Runo sisältyy Kunnaksen runojen kokoelmaan Tiitiäisen tuluskukkaro (WSOY, useita painoksia) sekä esimerkiksi teokseen "Tiitiäisen kissa- ja koiraystävät : ja yllättävästi myös hiiret" (WSOY, 2014), joka on valikoima useista Kirsi Kunnaksen teoksista.
Koski, Mervi: Lastenrunojen hakemisto. 2 : Taidelyriikkaa Z. Topeliuksesta Kirsi Kunnakseen(BTJ Kirjastopalvelu, 2004)
https://www.lastenkirjainstituutti.fi/
Kunnas, Kirsi: Tiitiäisen tuluskukkaro (WSOY, 2000)
Tuja Lehtinen on kirjoittanut hyvin montaa kirjaa ja niitä löytyy
kirjastoista. Saatavuuden näet Plussasta http://www.libplussa.fi/
Lehtinen, Tuija Asvalttisoturi 1997
Lehtinen, Tuija Enkelinkuvia hiekassa 1986
Lehtinen, Tuija Ikkunaprinsessa 1994
Lehtinen, Tuija Joka kimma sen tietää 1988
Lehtinen, Tuija Kekkosen näköinen polvi : nuorten 1990
Lehtinen, Tuija Koko, Konkka, Ronkka ja Rusina 1991
Lehtinen, Tuija Kulkurilinnut : romaani 1987
Lehtinen, Tuija Kundi kesätukkainen 1996
Lehtinen, Tuija Laura menopäällä 1999
Lehtinen, Tuija Laura, kultatukka...
Kaikkien suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen kautta saa kaukolainaksi kirjoja ja av-aineistoa niin myös videoita Kajaaniin. Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastossa, sieltä voit myös kysyä, mitä jalkapallovideoita muissa kirjastoissa on olemassa. Videoiden laina-aika on lyhyempi kuin kirjojen, yleensä viikon verran. Jalkapalloaiheisia videoiden nimiä ja paikannustietoja löytyy esim. Yleisten kirjastojen verkkopalvelujen kautta monihaulla, kun asiasanana on "jalkapallo" ja aineistolajina
"video": http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm.
Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa on sanalle "rilli" annettu mm. tällainen merkitys:
- kangaspuiden tukki, jolle kangas kiertyy; kela
Ks. Suomen etymologinen sanakirja, osa 3 / toim. Erkki Itkonen ja Aulis Joki. 1962.
Otavan Signal-sarjassa on julkaistu seuraavat teokset:
Geoffrey Beattie: Belfastin pojat (The corner boys, suom. Jukka Nyman, 1999)
Christina Nord Wahldén: Liian lyhyt hame? (Kort kjol, suom. Nora Schuurman, 1999)
Melvin Burgess: Hepo (Junk, suom. Jukka Nyman, 1999)
Walter Dean Myers: Peto (Monster, suom. Jukka Nyman, 2000)
Susanne Fülscher: Mustaa kajalia (Schöne Mädchen fallen nicht vom Himmel, suom. Tiina Hakala, 2000)
Peter Pohl: Valonarkaa (Man kan inte säga allt, suom. Nora Schuurman, 2000)
Julia Bell: Ahmatti (Massive, suom. Sirpa Kähkönen, 2003)
Christina Wahldén: Kunnian tähden (Heder, suom. Nora Schuurman, 2003)
Nick McDonell: Vuoden viimeiset bileet (Twelve, suom. Suvi Mikkola, 2004)
Randa Ghazy: Rauhaa! (...
Raappahousut ovat paksusta puuvillakankaasta valmistetut pitkät alushousut. Raappahousuja käytetään kovilla pakkasilla varsinaisten alushousujen ja päällyshousujen välissä, jolloin niitä voidaan sanoa myös välihousuiksi.
https://yle.fi/uutiset/3-6030921
On arveltu, että Raappana on muovautunut sukunimeksi ristimänimen Rafael karjalaisesta puhuttelumuodosta Rapo. Toisaalta itä- ja pohjalaismurteissa raappanaksi on nimitetty pitkää, laihaa ja heikkovoimaista ihmistä. Raappanoista löytyy asiakirjamerkintöjä jo 1500- ja 1600-luvuilta, joten Gananderilla ja lintutieteilijöillä tuskin on tekemistä nimen alkuperän kanssa.
Raappanan ja merisirrin yhteys on vähintäänkin kyseenalainen: Kaisa Häkkisen Linnun nimi -kirja listaa sen ryhmään "nimitieto ei todennäköisesti kuulu kyseiselle lajille". Gananderin sanakirjassa raappana esiintyy hyvin epämääräisenä, suoniityllä elävän ja huonosti lentävän linnun nimityksenä, niin kuin kysymyksessäkin mainitaan. Lönnrotin nimiluettelossa se...
Yleisten kirjastojen toimintaa ohjaavat:
Kirjastolaki (904/1998) ja -asetus (1078/1998).
Kirjastojen valtion rahoituksesta on säädetty lailla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998), vastaavalla asetuksella (806/1998) sekä valtioneuvoston asetuksella (1395/2001).
Kyseiset lait löydät painettujen lakikokoelmien lisäksi verkosta esim. valtion säädöstietopankista
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904 . Kirjastoalan virallistiedon linkkejä on kerätty Kirjastot.fi-sivuston kirjastoala-kanavalle, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/virallistieto/ .
Lukemasi kirjat kuuluivat varmaankin Valitse oma seikkailusi –kirjasarjaan. Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) löydät neljä kirjaa hakemalla sarjan nimellä. Lisäksi Jaana Tarma on kirjoittanut kaksi eläinkertomusta lapsille: Kolmen kohtalon katti (WSOY, 1998) ja Seitsemän meren kissa (WSOY, 1999), joissa on kolme erilaista loppuratkaisua.
Hakusanoilla interaktiivisuus ja kaunokirjallisuus tulee HelMet-haussa myös yksi aikuisten kirjallisuusviite: Markku Eskelisen Interface eli 800 surmanluotia (Provosoft, 1997) ja kaksi Kris Jamsan Onni ja Max-lastenkirjaa, joissa on mukana CD-romppu.
Mainitsemastasi OuLiPo-ryhmästä löytyy Internetistä paljonkin viitteitä, esim. http://www.nous.org.uk/oulipo.html . Kuuluisa...
Internet-lähteen mukaan Lhasa sijaitsee 3658 metrin korkeudessa. Toinen lähde kertoo Lhasan korkeuden olevan 3606 metriä merenpinnasta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että koko Tiibetin autonomisen alueen keskikorkeus merenpinnasta on 4500 metriä.
Lähteet: http://www.travelchinaguide.com ,Facta 2001, Maailma tänään 20: Kiina ja Taiwan
Tilastoja kukkateollisuudesta löytyy esimerkiksi www-julkaisusta Kukkaloiston kääntöpuoli, osoitteesta
http://www.sask.fi/Documents/LeikkokukkaselvitysSASK.pdf
(Kannattaa myös lukea läpi julkaisun lähdeluettelo, josta saattaa löytyä lisää kiinnostavia julkaisuja.)
Painetuista lähteistä avuksi saattaisivat olla seuraavat Puutarha ja Kauppa -lehden artikkelit:
-2003, nro. 13: Kukkaostot vähenivät aavistuksen vuonna 2002
-2003, nro. 48: Kukka-ala katsoo kriittisesti tulevaisuuteen
-2000, nro 32: Erikoiskukat elättävät EU-Suomessakin
-1998, nro. 20: Kukkaostokset siirtyvät ihmisvilinään
Lisäksi tietoa voi etsiä myös Kauppapuutarhaliiton www-sivuilta osoitteesta
http://www.kauppapuutarhaliitto.fi/
15-vuotiaat pääsevät kirjastoon töihin ainoastaan koulun kautta ns. TET-harjoittelijoiksi. Tämän harjoittelujakson tarkoituksena on työelämään tutustuminen. Lisää tietoa kirjastotyöhön hakemisesta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1668
Käytännössä kesätöihin otetaan kirjastoalan opiskelijoita, ensisijaisesti aikaisemmin kirjastossa työskennelleitä.
Kalle Rounista löytyy matrikkelitiedot kirjasta Teatterin maailma / toim. Verneri Veistäjä, 1950, s. 222. Siinä on lueteltu kiinnitykset ja joitakin roolisuorituksia. Matrikkelitietojen mukaan Rouni on toiminut useita vuosia Helsingin Kansanteatterissa. Helsingin Kansanteatterista on Pirkko Kosken laatima kaksiosainen historiikki "Kansanteatteri 1-2", jonka hakemistossa Kalle Rouni mainitaan useita kertoja. Suomen kansallisteatterin historiasta sen sijaan ei löytynyt mainintoja Rounista, eikä matrikkelitiedoissa ilmennyt, että hän olisi ollut sinne kiinnitetty. Tosin tiedot loppuvat vuoteen 1950.
Asiakkaat ovat paljon toivoneet sähköpostitse lähetettäviä muistutuksia jo ennen eräpäivää, ja tällainen palveluhan monissa kirjastoissa jo tosiaan on käytössä. Asiaan liittyvistä teknisistä ym. ongelmista huolimatta kyseinen palvelu on silti päätetty rakentaa myös HelMet-järjestelmään, ja tämänhetkisen tiedon mukaan se pyritään saamaan käyttöön tämän vuoden kuluessa.
Kirjasto ei pyri maksimoimaan saataviaan vaan kyse on vain pyrkimyksestä saada aineisto takaisin asiakkailta.
